Punikki ja lahtari kimpassa?

Punikki ja lahtari kimpassa? No ei ihan mutta ehkäpä alenevassa polvessa...


Mahtaakohan Johannan isoisä, Kaartamon Pöslä, eli Hannes Korhonen kääntyillä haudassaan kun pojan tyttö rekisteröi suhteensa vasemmistoliittolaisen kanssa?

Nyttemmin kovalla ryminällä kaapista ulos tullut J. Korhonen taitaa olla edennyt melkoisen kauaksi isoisänsä aikaisesta maailmankatsomuksesta, joka nykyisen mittapuun mukaan olisi lähinnä kait oikeistolaisfasistinen! Pöslähän taisi olla nuorena oikea "solisolirattien" kauhu ja lappoi punikeista hurmejuomaa verikauhan kanssa pitkin suomennientä!

Kaartamon Pöslä oli paikallinen lahtaripäällikkö Kainuun Paltamon pitäjässä. Siis suojeluskunnan paikallispäällikkö Paltamon Melalahden kylässä vuodelta 1918. Sieltä hän yhdessä Kainuun sissien kanssa eteni veristä reittiä Iisalmen ja Varkauden kautta aina Viipuriin ja Haminan kautta Helsingin päätösparaatiin saakka. Mukana samassa porukassa oli myöskin eräs tunnetumpi henkilö, nimittäin Urho Kekkonen. Samainen Kekkonen otti myöhemmin taannoisen aseveljensä pojan, Keijo Korhosen, sittemmin ulkoministeriksikin. Nyt on julkisuudessa toisen pojan tytär Johanna Korhonen. Kekkonen oli yksi monista Varkauden edustalla Huruslahden jäällä yli sataa teloitettua punikkia katsomassa käynyt. Samaisen näyn lienee kohdannut Pösläkin. Pohjois-Savon Rykmenttiin kuuluvan Kainuun Sissi-Rykmentin sotilaana Pöslä kolusi yhteisiä sotatantereita Urho Kekkosen ja monen muunkin Kainuulaisen kanssa. He kolusivat Iisalmen ja Varkauden lisäksi ainakin Kinnissä, Viipurissa ja Mouhussa. Pöslä oli mukana, Pohjois-Savon rykmentin I komppanian ryhmäpäällikön Urho Kekkosen, kanssa Pohjois-Savon rykmentin näytesotilaaksi valittuna toukokuun 16. päivän paraatissa Helsingissä. Lieneepä siellä toki ollut muitakin Kajaanin sissejä. Viipurissa järjetetyssä julmetussa putsingissa Pöslän hermot ei kuulemma kestäneet veristä teurastusleikkiä ja homma oli kuulemma mennyt oksenteluksi. Näin siis erään luotettavan lähteen mukaan. Ehkä tarinan tarkoituksena oli puhdistaa Pöslän mainetta. Toki myöskin kerrotaan että hän olisi aikoinaan ollut hanakasti suosittelemassa kotikylänsä sosiaalidemokraatteja vietäväksi Kajaanin Matinmäkeen ammuttavaksi vuoden 1918 jälkiputsinkia tehtäessä. Onneksi kylästä löytyi järkimiehiäkin joten aikeeksi se jäi. Ei tätäkään juttua muuten kirjoitettaisi... Myöhemmässä vaiheessa Pöslä nai vaimokseen kylään opettajaksi tulleen naisen ja loppuelämä sujuikin pientä maatilkkua viljellen, paria lehmää ja hevosta hoidellen sekä opettajavaimoa virkapaikalle hevosella kyyditen. Taisi osa lahtarin luontoa jäädä sille vuoden 1918 turneelle, koskapa ukko muistetaan melkoisen hiljaisena miehenä vanhemmiten.