Presidenttien pojat kaatuneet?

Suruviestit Svinhufvudille, Kalliolle, Paasikivelle ja Mannerheimille
Kenraalikunnasta parikymmentä menetti talvi- ja jatkosodan aikana läheisiään

Turun Sanomat 21.5.2006 4:06:05

http://www.ts.fi/kotimaa/?ts=1,3:1002:0:0,4:2:0:1:2006-05-21,104:2:380052,1:0:0:0:0:0:

SEPPO SUDENNIEMI
Kaikkiaan 20 suomalaista kenraalia ja päämajan kenttäpiispa kuuluivat talvi- ja jatkosodan aikana niihin Suomen sodanjohdon edustajiin, joilta sodan armoton kurimus tempaisi manan majoille lähiomaisia. Ankarasti koeteltiin myös valtionjohtoa, sillä henkilökohtaisia menetyksiä kokivat presidentit Pehr Svinhufvud, Kyösti Kallio ja Juho Kusti Paasikivi. Marsalkka C.G.E. Mannerheimiltä kaatui kummipoika. Useiden ministerin pojat antoivat kalleimman uhrinsa.
Suomen kansa maksoi itsenäisyydestä kovan hinnan. Sota-arkiston tietokannassa on tiedot yli 95 000 sodissa 1939-1945 menehtyneestä kansalaisesta, mutta sodan- ja valtionjohdon uhrit ovat tähän asti olleet tuntematon luku. Hajatietoja on ollut vain joistakin menetyksistä.
Turun Sanomien selvityksen mukaan noin 60 kenraalista joka kolmas menetti lähisukulaisiaan.
Presidentit, kenraalit ja ministerit surivat lähipiirissään, sillä sensuurin vallitessa ei sodanjohtoa koskevia ikäviä tietoja voitu kertoa julkisuuteen.
Presidentti Kallio sai tammikuussa 1940 Ylivieskaan suruviestin, kun tyttären mies, alikersantti Paavo Pihlajamaa, 27, oli kaatunut Kuhmossa.
Kenraalimajuri Heikki Kekonin Klaus -poika, 20, oli sotamiehenä tykistössä, kun hän helmikuussa 1940 kuoli Riihimäen ilmapommituksessa. Länsi-Kannaksella puolustautuneen II armeijakunnan tykistökomentaja, eversti Carl-Gustaf Schauman, 48, tsaarin armeijan kenraalin Fredrik Schaumanin poika, haavoittui 15. helmikuuta kuolettavasti Summassa auton ajettua tykistötulessa ojaan.
Kenraaliluutnantti Birger Åkermanin poika, luutnantti Carl-Henrik Åkerman, 30, kaatui komppanianpäällikkönä Viipurinlahdella 11. maaliskuuta 1940.
Jatkosodan alussa Mannerheim kuuli, että hänen balttilaissyntyinen kummipoikansa oli kaatunut upseerioppilaana Saksan itärintamalla. Poika oli kirjoitellut hänelle. Marski kertoi pojasta päämajassa kenraaliluutnantti Viljo Tuompolle, muttei kertonut nimeä. Pojan isä oli marskin ystävä Venäjän armeijasta ja oli muuttanut Virosta Saksaan.
- Tieto kiinnostaa, koska uskomme sen pitävyyteen. Eri henkilöt ovat esittäneet vuosien mittaan paljon vääriä tietoja yhteyksistä marsalkkaan, mutta tämä pitää selvittää. Pojan äiti kuului balttilaiseen Wrangell -sukuun, jonka jäämistöä, kuten kirjoja meillä on, kertoi Kauniaisissa asuva Mannerheim-suvun päämies, kreivi Carl Gustav Mannerheim.
Kenraalilta kuoli vaimo sekä poika
Talvisodassa kaatui runsaat 25 000 miestä, mutta hyökkäysvaihe 1941 vaati yli 25 000 kuolonuhria, kun kesän 1944 torjuntataisteluissa kaatui noin 15 000 miestä. Hyökätessä kaatui viiden sodanjohtajan läheisiä, asemasodassa 1942-44 yhdeksän ja kesällä 1944 kuusi.
Kenraalimajuri Aaro Pajarin sisarenpoika, 21-vuotias vänrikki Risto Ekala kaatui Rukajärvellä elokuun alussa.
Kenraaliluutnantti Aarne Sihvon poika, 18-vuotias tykkimies Ylermi Sihvo kaatui elokuussa Viipuriin hyökättäessä ja kenraaliluutnantti Martti Talvela menetti veljenpojan luutnantti Pekka Talvelan, 26, joulukuussa Karhumäessä.
Kirvelevän iskun koki presidentti Svinhufvud, jonka läheisin lapsenlapsi, 19-vuotias lyseolainen ja pioneerikersantti Pehr Erik kaatui marraskuussa 1941 Maaselässä. Hän halusi rintamalle, koska suvussa ei ollut muita lähtijöitä. Isoisä Ukko-Pekka halusi Petroskoihin matkustettuaan kuulla pojan viime vaiheista.
Lääkintäkenraalimajuri Väinö Lindenin vänrikkipoika, hävittäjälentäjä Urho Linden, 21, katosi maaliskuussa 1942 ilmataistelussa Itä-Karjalassa ja kenraalimajuri Väinö Palojärven Henrik -poika putosi Kauhavalla koneineen moottorin sammuttua. Uhtuan divisioonankomentaja Palojärvi menetti heinäkuussa 1942 myös vaimonsa, jonka partisaanit surmasivat autoon Kuusamossa.
Kenraalimajuri Bertel Winellin poika Berndt Winell, 22, kaatui tykistön tulenjohtajaluutnanttina Syvärillä jouluna 1942. Silloin tuoni korjasi satoa myös kenraaliluutnantti Taavetti Laatikaiselta, jonka Esko -poika, 22, kaatui Lempaalassa Kannaksen etulinjassa, kun luutnantti tulitti pst-tykillä vihollisbunkkeria. Samoina päivinä kuoli J.K. Paasikiven poika, Maaselän ryhmän it-komentaja everstiluutnantti Juhani Paasikivi, 41.
Kenttäpiispa Johannes Björklund menetti marraskuussa 1942 vaimonsa Helsingin ilmapommituksessa ja kenraalimajuri Einar Mäkinen Marja -tyttärensä sairauden takia. Yleistynyt tuberkuloosi vei myös kenraalimajuri Lars Melanderin 11-vuotiaan Barbara -tyttären.
Kersantti katosi isän esikunnasta

Turun Sanomat 21.5.2006 kirjoitti:

Suruviestit Svinhufvudille, Kalliolle, Paasikivelle ja Mannerheimille
Kenraalikunnasta parikymmentä menetti talvi- ja jatkosodan aikana läheisiään

Turun Sanomat 21.5.2006 4:06:05

http://www.ts.fi/kotimaa/?ts=1,3:1002:0:0,4:2:0:1:2006-05-21,104:2:380052,1:0:0:0:0:0:

SEPPO SUDENNIEMI
Kaikkiaan 20 suomalaista kenraalia ja päämajan kenttäpiispa kuuluivat talvi- ja jatkosodan aikana niihin Suomen sodanjohdon edustajiin, joilta sodan armoton kurimus tempaisi manan majoille lähiomaisia. Ankarasti koeteltiin myös valtionjohtoa, sillä henkilökohtaisia menetyksiä kokivat presidentit Pehr Svinhufvud, Kyösti Kallio ja Juho Kusti Paasikivi. Marsalkka C.G.E. Mannerheimiltä kaatui kummipoika. Useiden ministerin pojat antoivat kalleimman uhrinsa.
Suomen kansa maksoi itsenäisyydestä kovan hinnan. Sota-arkiston tietokannassa on tiedot yli 95 000 sodissa 1939-1945 menehtyneestä kansalaisesta, mutta sodan- ja valtionjohdon uhrit ovat tähän asti olleet tuntematon luku. Hajatietoja on ollut vain joistakin menetyksistä.
Turun Sanomien selvityksen mukaan noin 60 kenraalista joka kolmas menetti lähisukulaisiaan.
Presidentit, kenraalit ja ministerit surivat lähipiirissään, sillä sensuurin vallitessa ei sodanjohtoa koskevia ikäviä tietoja voitu kertoa julkisuuteen.
Presidentti Kallio sai tammikuussa 1940 Ylivieskaan suruviestin, kun tyttären mies, alikersantti Paavo Pihlajamaa, 27, oli kaatunut Kuhmossa.
Kenraalimajuri Heikki Kekonin Klaus -poika, 20, oli sotamiehenä tykistössä, kun hän helmikuussa 1940 kuoli Riihimäen ilmapommituksessa. Länsi-Kannaksella puolustautuneen II armeijakunnan tykistökomentaja, eversti Carl-Gustaf Schauman, 48, tsaarin armeijan kenraalin Fredrik Schaumanin poika, haavoittui 15. helmikuuta kuolettavasti Summassa auton ajettua tykistötulessa ojaan.
Kenraaliluutnantti Birger Åkermanin poika, luutnantti Carl-Henrik Åkerman, 30, kaatui komppanianpäällikkönä Viipurinlahdella 11. maaliskuuta 1940.
Jatkosodan alussa Mannerheim kuuli, että hänen balttilaissyntyinen kummipoikansa oli kaatunut upseerioppilaana Saksan itärintamalla. Poika oli kirjoitellut hänelle. Marski kertoi pojasta päämajassa kenraaliluutnantti Viljo Tuompolle, muttei kertonut nimeä. Pojan isä oli marskin ystävä Venäjän armeijasta ja oli muuttanut Virosta Saksaan.
- Tieto kiinnostaa, koska uskomme sen pitävyyteen. Eri henkilöt ovat esittäneet vuosien mittaan paljon vääriä tietoja yhteyksistä marsalkkaan, mutta tämä pitää selvittää. Pojan äiti kuului balttilaiseen Wrangell -sukuun, jonka jäämistöä, kuten kirjoja meillä on, kertoi Kauniaisissa asuva Mannerheim-suvun päämies, kreivi Carl Gustav Mannerheim.
Kenraalilta kuoli vaimo sekä poika
Talvisodassa kaatui runsaat 25 000 miestä, mutta hyökkäysvaihe 1941 vaati yli 25 000 kuolonuhria, kun kesän 1944 torjuntataisteluissa kaatui noin 15 000 miestä. Hyökätessä kaatui viiden sodanjohtajan läheisiä, asemasodassa 1942-44 yhdeksän ja kesällä 1944 kuusi.
Kenraalimajuri Aaro Pajarin sisarenpoika, 21-vuotias vänrikki Risto Ekala kaatui Rukajärvellä elokuun alussa.
Kenraaliluutnantti Aarne Sihvon poika, 18-vuotias tykkimies Ylermi Sihvo kaatui elokuussa Viipuriin hyökättäessä ja kenraaliluutnantti Martti Talvela menetti veljenpojan luutnantti Pekka Talvelan, 26, joulukuussa Karhumäessä.
Kirvelevän iskun koki presidentti Svinhufvud, jonka läheisin lapsenlapsi, 19-vuotias lyseolainen ja pioneerikersantti Pehr Erik kaatui marraskuussa 1941 Maaselässä. Hän halusi rintamalle, koska suvussa ei ollut muita lähtijöitä. Isoisä Ukko-Pekka halusi Petroskoihin matkustettuaan kuulla pojan viime vaiheista.
Lääkintäkenraalimajuri Väinö Lindenin vänrikkipoika, hävittäjälentäjä Urho Linden, 21, katosi maaliskuussa 1942 ilmataistelussa Itä-Karjalassa ja kenraalimajuri Väinö Palojärven Henrik -poika putosi Kauhavalla koneineen moottorin sammuttua. Uhtuan divisioonankomentaja Palojärvi menetti heinäkuussa 1942 myös vaimonsa, jonka partisaanit surmasivat autoon Kuusamossa.
Kenraalimajuri Bertel Winellin poika Berndt Winell, 22, kaatui tykistön tulenjohtajaluutnanttina Syvärillä jouluna 1942. Silloin tuoni korjasi satoa myös kenraaliluutnantti Taavetti Laatikaiselta, jonka Esko -poika, 22, kaatui Lempaalassa Kannaksen etulinjassa, kun luutnantti tulitti pst-tykillä vihollisbunkkeria. Samoina päivinä kuoli J.K. Paasikiven poika, Maaselän ryhmän it-komentaja everstiluutnantti Juhani Paasikivi, 41.
Kenttäpiispa Johannes Björklund menetti marraskuussa 1942 vaimonsa Helsingin ilmapommituksessa ja kenraalimajuri Einar Mäkinen Marja -tyttärensä sairauden takia. Yleistynyt tuberkuloosi vei myös kenraalimajuri Lars Melanderin 11-vuotiaan Barbara -tyttären.
Kersantti katosi isän esikunnasta

Lue lisää

Suruviestit Svinhufvudille, Kalliolle, Paasikivelle ja Mannerheimille
Kenraalikunnasta parikymmentä menetti talvi- ja jatkosodan aikana läheisiään

Turun Sanomat 21.5.2006 4:06:05

http://www.ts.fi/kotimaa/?ts=1,3:1002:0:0,4:2:0:1:2006-05-21,104:2:380052,1:0:0:0:0:0:

Kersantti katosi isän esikunnasta
Maaliskuussa 1943 kaatui päämajan yleisesikuntapäällikön, kenraaliluutnantti Erik Heinrichsin vänrikkipoika Martin Heinrichs, 19, Syvärillä 5. Divisioonassa. Sitä johti Heinrichsin ystävä kenraalimajuri Kustaa Tapola. Hän valmistutti pojan kaatumispaikasta maalauksen ja teetti kartan sekä selostuksen, kuten hän oli aiemmin tehnyt veljenpojastaan Jussista, 23. Tämä lakitieteen ylioppilas ja vänrikki, josta Tapola huolehti pojan jäätyä orvoksi, oli kaatunut joulukuussa 1939 Tolvajärvellä.
Elokuussa 1943 kaatui Ohdan lohkolla Kannaksella luutnantti Georg Alfthan, 29, joka oli tsaarin armeijan menestyksekkäimmän suomalaisen rintamakomentajan, kenraaliluutnantti Carl Alfthanin poika. Kenraalimajuri Niilo Hersalon luutnanttipoika Mauri Hersalo, 20, kaatui Kannaksella marraskuussa.
Puna-armeijan suurhyökkäyksen alkaessa 10. Divisioonan lohkolla 9.6.1944 Kannaksella divisioonankomentajan kenraalimajuri Jussi Sihvon poika, luutnantti Jouko Sihvo, 22, lähti vastaiskuun ja kaatui. Ratsuväkiprikaatin komentajan kenraalimajuri Melanderin kersanttipoika Bjarne Melander, 19, katosi kun venäläispanssarit hajoittivat prikaatin esikunnan, jossa poika palveli.
Jalkaväenkenraali Rudolf Waldenin 25-vuotias kapteenipoika Lauri Walden, JR 7:n komppanianpäällikkö, katosi Kivennavan Siiranmäen ankarissa kamppailuissa. Viimeisenä kenraalimajuri Uolevi Poppiuksen Ville -poika, 18-vuotias tykistökorpraali, kaatui Viipurin lähellä.


TS/

http://media.turunsanomat.fi/?ts=380052,1

Kaatuneitten muistopäivä Hietaniemessä 18.5.1941. Marsalkka Mannerheim laski seppeleen. Upseeriryhmässä vasemmalla adjutantti, majuri Ragnar Grönvall ja kenraalikuntaa: Rudolf Walden, Erik Heinrichs, Viljo Tuompo, Lauri Malmberg, Hugo Österman. Mannerheimin käskyn mukaan päivää tuli viettää paitsi sankarivainajien myös vuonna 1918 kaikkien vakaumuksensa puolesta henkensä uhranneiden vainajien muistoksi.



http://forum.axishistory.com/viewtopic.php?f=59&t=70091&start=1995


Some additions to the list of generals (and one politician) who lost a son:
- Private Klaus Kekoni, son of major general Heikki Kekoni, died in aerial bombing in Riihimäki on 15th February 1940.
- Colonel Carl-Gustaf Schauman, artillery commander of II Corps and son of Fredrik Schauman (general of Imperial Russian army) was fatally wounded also on 15th February 1940 in Summa, when his car went into a ditch in artillery bombardment. He died on 30.5.1940.
- Lieutenant Carl-Henrik Åkerman, son of lieutenant general Birger Åkerman, was KIA as company commander in Harjuniemi, Tervajoki, Viipurinlahti on 11th March 1940.
- Private Ylermi Sihvo, son of lieutenant general Aarne Sihvo, was KIA on 24th August 1941 near Viipuri.
- 2nd Lieutenant Urho Linden, fighter pilot in Le.Lv 14 and son of medical major general Väinö Linden, went MIA on 10th of March 1942 in aerial combat in Eastern Karelia.
- 2nd lieutenant Henrik Palojärvi, son of major general Väinö Palojärvi, died in flying accident caused by engine failure in Kauhava 13.10.1942.
- Lieutenant Berndt Winell, son of major general Bertel Winell, was KIA on 22.12.1942 as artillery forward observer in Syväri.
- 2nd lieutenant Esko Laatikainen, son lieutenant general Taavetti Laatikainen, was KIA on 28.12.1942 in Lempaala, when he was shooting enemy strongpoint with AT gun.
- Lieutenant Colonel Johan (Juhani) Paasikivi, AA-commander of Maaselkä Group and son of J.K. Paasikivi, died on 30.12.1942 in Semsjärvi, Maaselkä Isthmus.
- 2nd lieutenant Martin Heinrichs, son of general Erik Heinrichs, was KIA on 3.3.1943 in Syväri.
- Lieutenant Georg Alfthan, son of lieutenant general Carl Alfthan (of Imperial Russian army), was KIA in Ohta on 3rd August 1943.
- Lieutenant Mauri Hersalo, son of major general Niilo Hersalo, was KIA in Karelian Isthmus on 4.11.1943.
- Corporal Bjarne Melander, son of major general Lars Melander (commander of Cav.Brigade), went MIA when the headquarters of the brigade were overrun by Soviet tanks on 15.6.1944.
- Corporal Ville Poppius, son of major general Uolevi Poppius, was KIA near Viipuri on 22.6.1944.

Turun Sanomat 21.5.2006 kirjoitti:

Suruviestit Svinhufvudille, Kalliolle, Paasikivelle ja Mannerheimille
Kenraalikunnasta parikymmentä menetti talvi- ja jatkosodan aikana läheisiään

Turun Sanomat 21.5.2006 4:06:05

http://www.ts.fi/kotimaa/?ts=1,3:1002:0:0,4:2:0:1:2006-05-21,104:2:380052,1:0:0:0:0:0:

SEPPO SUDENNIEMI
Kaikkiaan 20 suomalaista kenraalia ja päämajan kenttäpiispa kuuluivat talvi- ja jatkosodan aikana niihin Suomen sodanjohdon edustajiin, joilta sodan armoton kurimus tempaisi manan majoille lähiomaisia. Ankarasti koeteltiin myös valtionjohtoa, sillä henkilökohtaisia menetyksiä kokivat presidentit Pehr Svinhufvud, Kyösti Kallio ja Juho Kusti Paasikivi. Marsalkka C.G.E. Mannerheimiltä kaatui kummipoika. Useiden ministerin pojat antoivat kalleimman uhrinsa.
Suomen kansa maksoi itsenäisyydestä kovan hinnan. Sota-arkiston tietokannassa on tiedot yli 95 000 sodissa 1939-1945 menehtyneestä kansalaisesta, mutta sodan- ja valtionjohdon uhrit ovat tähän asti olleet tuntematon luku. Hajatietoja on ollut vain joistakin menetyksistä.
Turun Sanomien selvityksen mukaan noin 60 kenraalista joka kolmas menetti lähisukulaisiaan.
Presidentit, kenraalit ja ministerit surivat lähipiirissään, sillä sensuurin vallitessa ei sodanjohtoa koskevia ikäviä tietoja voitu kertoa julkisuuteen.
Presidentti Kallio sai tammikuussa 1940 Ylivieskaan suruviestin, kun tyttären mies, alikersantti Paavo Pihlajamaa, 27, oli kaatunut Kuhmossa.
Kenraalimajuri Heikki Kekonin Klaus -poika, 20, oli sotamiehenä tykistössä, kun hän helmikuussa 1940 kuoli Riihimäen ilmapommituksessa. Länsi-Kannaksella puolustautuneen II armeijakunnan tykistökomentaja, eversti Carl-Gustaf Schauman, 48, tsaarin armeijan kenraalin Fredrik Schaumanin poika, haavoittui 15. helmikuuta kuolettavasti Summassa auton ajettua tykistötulessa ojaan.
Kenraaliluutnantti Birger Åkermanin poika, luutnantti Carl-Henrik Åkerman, 30, kaatui komppanianpäällikkönä Viipurinlahdella 11. maaliskuuta 1940.
Jatkosodan alussa Mannerheim kuuli, että hänen balttilaissyntyinen kummipoikansa oli kaatunut upseerioppilaana Saksan itärintamalla. Poika oli kirjoitellut hänelle. Marski kertoi pojasta päämajassa kenraaliluutnantti Viljo Tuompolle, muttei kertonut nimeä. Pojan isä oli marskin ystävä Venäjän armeijasta ja oli muuttanut Virosta Saksaan.
- Tieto kiinnostaa, koska uskomme sen pitävyyteen. Eri henkilöt ovat esittäneet vuosien mittaan paljon vääriä tietoja yhteyksistä marsalkkaan, mutta tämä pitää selvittää. Pojan äiti kuului balttilaiseen Wrangell -sukuun, jonka jäämistöä, kuten kirjoja meillä on, kertoi Kauniaisissa asuva Mannerheim-suvun päämies, kreivi Carl Gustav Mannerheim.
Kenraalilta kuoli vaimo sekä poika
Talvisodassa kaatui runsaat 25 000 miestä, mutta hyökkäysvaihe 1941 vaati yli 25 000 kuolonuhria, kun kesän 1944 torjuntataisteluissa kaatui noin 15 000 miestä. Hyökätessä kaatui viiden sodanjohtajan läheisiä, asemasodassa 1942-44 yhdeksän ja kesällä 1944 kuusi.
Kenraalimajuri Aaro Pajarin sisarenpoika, 21-vuotias vänrikki Risto Ekala kaatui Rukajärvellä elokuun alussa.
Kenraaliluutnantti Aarne Sihvon poika, 18-vuotias tykkimies Ylermi Sihvo kaatui elokuussa Viipuriin hyökättäessä ja kenraaliluutnantti Martti Talvela menetti veljenpojan luutnantti Pekka Talvelan, 26, joulukuussa Karhumäessä.
Kirvelevän iskun koki presidentti Svinhufvud, jonka läheisin lapsenlapsi, 19-vuotias lyseolainen ja pioneerikersantti Pehr Erik kaatui marraskuussa 1941 Maaselässä. Hän halusi rintamalle, koska suvussa ei ollut muita lähtijöitä. Isoisä Ukko-Pekka halusi Petroskoihin matkustettuaan kuulla pojan viime vaiheista.
Lääkintäkenraalimajuri Väinö Lindenin vänrikkipoika, hävittäjälentäjä Urho Linden, 21, katosi maaliskuussa 1942 ilmataistelussa Itä-Karjalassa ja kenraalimajuri Väinö Palojärven Henrik -poika putosi Kauhavalla koneineen moottorin sammuttua. Uhtuan divisioonankomentaja Palojärvi menetti heinäkuussa 1942 myös vaimonsa, jonka partisaanit surmasivat autoon Kuusamossa.
Kenraalimajuri Bertel Winellin poika Berndt Winell, 22, kaatui tykistön tulenjohtajaluutnanttina Syvärillä jouluna 1942. Silloin tuoni korjasi satoa myös kenraaliluutnantti Taavetti Laatikaiselta, jonka Esko -poika, 22, kaatui Lempaalassa Kannaksen etulinjassa, kun luutnantti tulitti pst-tykillä vihollisbunkkeria. Samoina päivinä kuoli J.K. Paasikiven poika, Maaselän ryhmän it-komentaja everstiluutnantti Juhani Paasikivi, 41.
Kenttäpiispa Johannes Björklund menetti marraskuussa 1942 vaimonsa Helsingin ilmapommituksessa ja kenraalimajuri Einar Mäkinen Marja -tyttärensä sairauden takia. Yleistynyt tuberkuloosi vei myös kenraalimajuri Lars Melanderin 11-vuotiaan Barbara -tyttären.
Kersantti katosi isän esikunnasta

Lue lisää

”...ja kenraaliluutnantti Martti Talvela menetti veljenpojan luutnantti Pekka Talvelan, 26, joulukuussa Karhumäessä.”

20 vuotta sitten edesmennyt Hiitolan poika Martti Talvela (1935–1989) oli toki kuuluisa ja merkittävä suomalainen suurmies, mutta tuskin niinkään sotilaallisten meriittien perusteella.

Tarkoittanet Paavo Juho Talvelaa (alk. Thorén)?

Turun Sanomat 21.5.2006 kirjoitti:

Suruviestit Svinhufvudille, Kalliolle, Paasikivelle ja Mannerheimille
Kenraalikunnasta parikymmentä menetti talvi- ja jatkosodan aikana läheisiään

Turun Sanomat 21.5.2006 4:06:05

http://www.ts.fi/kotimaa/?ts=1,3:1002:0:0,4:2:0:1:2006-05-21,104:2:380052,1:0:0:0:0:0:

Kersantti katosi isän esikunnasta
Maaliskuussa 1943 kaatui päämajan yleisesikuntapäällikön, kenraaliluutnantti Erik Heinrichsin vänrikkipoika Martin Heinrichs, 19, Syvärillä 5. Divisioonassa. Sitä johti Heinrichsin ystävä kenraalimajuri Kustaa Tapola. Hän valmistutti pojan kaatumispaikasta maalauksen ja teetti kartan sekä selostuksen, kuten hän oli aiemmin tehnyt veljenpojastaan Jussista, 23. Tämä lakitieteen ylioppilas ja vänrikki, josta Tapola huolehti pojan jäätyä orvoksi, oli kaatunut joulukuussa 1939 Tolvajärvellä.
Elokuussa 1943 kaatui Ohdan lohkolla Kannaksella luutnantti Georg Alfthan, 29, joka oli tsaarin armeijan menestyksekkäimmän suomalaisen rintamakomentajan, kenraaliluutnantti Carl Alfthanin poika. Kenraalimajuri Niilo Hersalon luutnanttipoika Mauri Hersalo, 20, kaatui Kannaksella marraskuussa.
Puna-armeijan suurhyökkäyksen alkaessa 10. Divisioonan lohkolla 9.6.1944 Kannaksella divisioonankomentajan kenraalimajuri Jussi Sihvon poika, luutnantti Jouko Sihvo, 22, lähti vastaiskuun ja kaatui. Ratsuväkiprikaatin komentajan kenraalimajuri Melanderin kersanttipoika Bjarne Melander, 19, katosi kun venäläispanssarit hajoittivat prikaatin esikunnan, jossa poika palveli.
Jalkaväenkenraali Rudolf Waldenin 25-vuotias kapteenipoika Lauri Walden, JR 7:n komppanianpäällikkö, katosi Kivennavan Siiranmäen ankarissa kamppailuissa. Viimeisenä kenraalimajuri Uolevi Poppiuksen Ville -poika, 18-vuotias tykistökorpraali, kaatui Viipurin lähellä.


TS/

http://media.turunsanomat.fi/?ts=380052,1

Kaatuneitten muistopäivä Hietaniemessä 18.5.1941. Marsalkka Mannerheim laski seppeleen. Upseeriryhmässä vasemmalla adjutantti, majuri Ragnar Grönvall ja kenraalikuntaa: Rudolf Walden, Erik Heinrichs, Viljo Tuompo, Lauri Malmberg, Hugo Österman. Mannerheimin käskyn mukaan päivää tuli viettää paitsi sankarivainajien myös vuonna 1918 kaikkien vakaumuksensa puolesta henkensä uhranneiden vainajien muistoksi.



http://forum.axishistory.com/viewtopic.php?f=59&t=70091&start=1995


Some additions to the list of generals (and one politician) who lost a son:
- Private Klaus Kekoni, son of major general Heikki Kekoni, died in aerial bombing in Riihimäki on 15th February 1940.
- Colonel Carl-Gustaf Schauman, artillery commander of II Corps and son of Fredrik Schauman (general of Imperial Russian army) was fatally wounded also on 15th February 1940 in Summa, when his car went into a ditch in artillery bombardment. He died on 30.5.1940.
- Lieutenant Carl-Henrik Åkerman, son of lieutenant general Birger Åkerman, was KIA as company commander in Harjuniemi, Tervajoki, Viipurinlahti on 11th March 1940.
- Private Ylermi Sihvo, son of lieutenant general Aarne Sihvo, was KIA on 24th August 1941 near Viipuri.
- 2nd Lieutenant Urho Linden, fighter pilot in Le.Lv 14 and son of medical major general Väinö Linden, went MIA on 10th of March 1942 in aerial combat in Eastern Karelia.
- 2nd lieutenant Henrik Palojärvi, son of major general Väinö Palojärvi, died in flying accident caused by engine failure in Kauhava 13.10.1942.
- Lieutenant Berndt Winell, son of major general Bertel Winell, was KIA on 22.12.1942 as artillery forward observer in Syväri.
- 2nd lieutenant Esko Laatikainen, son lieutenant general Taavetti Laatikainen, was KIA on 28.12.1942 in Lempaala, when he was shooting enemy strongpoint with AT gun.
- Lieutenant Colonel Johan (Juhani) Paasikivi, AA-commander of Maaselkä Group and son of J.K. Paasikivi, died on 30.12.1942 in Semsjärvi, Maaselkä Isthmus.
- 2nd lieutenant Martin Heinrichs, son of general Erik Heinrichs, was KIA on 3.3.1943 in Syväri.
- Lieutenant Georg Alfthan, son of lieutenant general Carl Alfthan (of Imperial Russian army), was KIA in Ohta on 3rd August 1943.
- Lieutenant Mauri Hersalo, son of major general Niilo Hersalo, was KIA in Karelian Isthmus on 4.11.1943.
- Corporal Bjarne Melander, son of major general Lars Melander (commander of Cav.Brigade), went MIA when the headquarters of the brigade were overrun by Soviet tanks on 15.6.1944.
- Corporal Ville Poppius, son of major general Uolevi Poppius, was KIA near Viipuri on 22.6.1944.

Lue lisää

Juha Rihtniemi - Legenda jo eläessään -kirjassa on kuva, s. 82, kuolleesta Mauri Hersalosta. Hänen isänsä oli lähettänyt kuvan Rihtniemelle muistoksi seuraavalla kuvatekstillä varustettuna:

"Juha Rihtniemelle, poikani, luutn. Mauri Hersalon kasvinkumppanille ja lapsuuden ystävälle, muistona pojastani, jonka elämän lanka katsesi kesken 4.11.43. - Tässä hän nukkuu vasta aamupäivään ehtineena. Kenr. maj. ?? Hersalo" Nimikirjoituksen edessä on kirjaimia ?? joista e saa selvää.

Kenraalimajuri Niilo Hersalon poika, luutnantti Mauri Hersalo, 20, kaatui Kannaksella 4.11.1943.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Niilo_Hersalo


Korjus Jaakko Juha Rihtniemi - Legenda jo eläessään
WSOY, 1975, 222 s., painos: 1

Turun Sanomat 21.5.2006 kirjoitti:

Suruviestit Svinhufvudille, Kalliolle, Paasikivelle ja Mannerheimille
Kenraalikunnasta parikymmentä menetti talvi- ja jatkosodan aikana läheisiään

Turun Sanomat 21.5.2006 4:06:05

http://www.ts.fi/kotimaa/?ts=1,3:1002:0:0,4:2:0:1:2006-05-21,104:2:380052,1:0:0:0:0:0:

Kersantti katosi isän esikunnasta
Maaliskuussa 1943 kaatui päämajan yleisesikuntapäällikön, kenraaliluutnantti Erik Heinrichsin vänrikkipoika Martin Heinrichs, 19, Syvärillä 5. Divisioonassa. Sitä johti Heinrichsin ystävä kenraalimajuri Kustaa Tapola. Hän valmistutti pojan kaatumispaikasta maalauksen ja teetti kartan sekä selostuksen, kuten hän oli aiemmin tehnyt veljenpojastaan Jussista, 23. Tämä lakitieteen ylioppilas ja vänrikki, josta Tapola huolehti pojan jäätyä orvoksi, oli kaatunut joulukuussa 1939 Tolvajärvellä.
Elokuussa 1943 kaatui Ohdan lohkolla Kannaksella luutnantti Georg Alfthan, 29, joka oli tsaarin armeijan menestyksekkäimmän suomalaisen rintamakomentajan, kenraaliluutnantti Carl Alfthanin poika. Kenraalimajuri Niilo Hersalon luutnanttipoika Mauri Hersalo, 20, kaatui Kannaksella marraskuussa.
Puna-armeijan suurhyökkäyksen alkaessa 10. Divisioonan lohkolla 9.6.1944 Kannaksella divisioonankomentajan kenraalimajuri Jussi Sihvon poika, luutnantti Jouko Sihvo, 22, lähti vastaiskuun ja kaatui. Ratsuväkiprikaatin komentajan kenraalimajuri Melanderin kersanttipoika Bjarne Melander, 19, katosi kun venäläispanssarit hajoittivat prikaatin esikunnan, jossa poika palveli.
Jalkaväenkenraali Rudolf Waldenin 25-vuotias kapteenipoika Lauri Walden, JR 7:n komppanianpäällikkö, katosi Kivennavan Siiranmäen ankarissa kamppailuissa. Viimeisenä kenraalimajuri Uolevi Poppiuksen Ville -poika, 18-vuotias tykistökorpraali, kaatui Viipurin lähellä.


TS/

http://media.turunsanomat.fi/?ts=380052,1

Kaatuneitten muistopäivä Hietaniemessä 18.5.1941. Marsalkka Mannerheim laski seppeleen. Upseeriryhmässä vasemmalla adjutantti, majuri Ragnar Grönvall ja kenraalikuntaa: Rudolf Walden, Erik Heinrichs, Viljo Tuompo, Lauri Malmberg, Hugo Österman. Mannerheimin käskyn mukaan päivää tuli viettää paitsi sankarivainajien myös vuonna 1918 kaikkien vakaumuksensa puolesta henkensä uhranneiden vainajien muistoksi.



http://forum.axishistory.com/viewtopic.php?f=59&t=70091&start=1995


Some additions to the list of generals (and one politician) who lost a son:
- Private Klaus Kekoni, son of major general Heikki Kekoni, died in aerial bombing in Riihimäki on 15th February 1940.
- Colonel Carl-Gustaf Schauman, artillery commander of II Corps and son of Fredrik Schauman (general of Imperial Russian army) was fatally wounded also on 15th February 1940 in Summa, when his car went into a ditch in artillery bombardment. He died on 30.5.1940.
- Lieutenant Carl-Henrik Åkerman, son of lieutenant general Birger Åkerman, was KIA as company commander in Harjuniemi, Tervajoki, Viipurinlahti on 11th March 1940.
- Private Ylermi Sihvo, son of lieutenant general Aarne Sihvo, was KIA on 24th August 1941 near Viipuri.
- 2nd Lieutenant Urho Linden, fighter pilot in Le.Lv 14 and son of medical major general Väinö Linden, went MIA on 10th of March 1942 in aerial combat in Eastern Karelia.
- 2nd lieutenant Henrik Palojärvi, son of major general Väinö Palojärvi, died in flying accident caused by engine failure in Kauhava 13.10.1942.
- Lieutenant Berndt Winell, son of major general Bertel Winell, was KIA on 22.12.1942 as artillery forward observer in Syväri.
- 2nd lieutenant Esko Laatikainen, son lieutenant general Taavetti Laatikainen, was KIA on 28.12.1942 in Lempaala, when he was shooting enemy strongpoint with AT gun.
- Lieutenant Colonel Johan (Juhani) Paasikivi, AA-commander of Maaselkä Group and son of J.K. Paasikivi, died on 30.12.1942 in Semsjärvi, Maaselkä Isthmus.
- 2nd lieutenant Martin Heinrichs, son of general Erik Heinrichs, was KIA on 3.3.1943 in Syväri.
- Lieutenant Georg Alfthan, son of lieutenant general Carl Alfthan (of Imperial Russian army), was KIA in Ohta on 3rd August 1943.
- Lieutenant Mauri Hersalo, son of major general Niilo Hersalo, was KIA in Karelian Isthmus on 4.11.1943.
- Corporal Bjarne Melander, son of major general Lars Melander (commander of Cav.Brigade), went MIA when the headquarters of the brigade were overrun by Soviet tanks on 15.6.1944.
- Corporal Ville Poppius, son of major general Uolevi Poppius, was KIA near Viipuri on 22.6.1944.

Lue lisää

mauri hersalo hukkui juovuksissa salakkalahteen

Useimmat "ministeripojut ja kenraalin silmäterät" kuolivat lomilla viinaan tai heroiiniin, jotkut jopa ampui itsensä. Niilläkin avuilla pääsi sankaririviin.

Niilläkin avuilla pääsi sankaririviin. kirjoitti:

Useimmat "ministeripojut ja kenraalin silmäterät" kuolivat lomilla viinaan tai heroiiniin, jotkut jopa ampui itsensä. Niilläkin avuilla pääsi sankaririviin.

Lomilla kuolleet saivat merkinnän "kuoli". Heidät voitiin omaisten niin halutessa siunata sankarihautausmaalle, jos olivat rintamamiehiä.

Jospa luettelet muutaman lomilla viinaan ja heroiiniin kuolleen ministerin tai kenraalin pojan?

Kysyn vaan. kirjoitti:

Lomilla kuolleet saivat merkinnän "kuoli". Heidät voitiin omaisten niin halutessa siunata sankarihautausmaalle, jos olivat rintamamiehiä.

Jospa luettelet muutaman lomilla viinaan ja heroiiniin kuolleen ministerin tai kenraalin pojan?

Lue lisää

Kaiken maailman matrikkelit, kikkelit, kakkelit, sotasurmat ja netit ja natithan niitä täynnä on! Etti kuule itte!

Halusin aikoinaan tutkia heti sodan jälkeisen suuren heroiinimäärän käyttämistä Suomessa arkistoista, lääkintöhallitukselta ja apteekkimuseolta. Suomi oli nimittäin maailman suurin heroiininkäyttäjä maailmassa 1942-52!

Heroiinikuolemaan, jos oli vähänkään tunnetumpi, näytettiin sota-aikana laitettavan syyksi "kuoli haavoihinsa", vaikka ei aikaisemmasta haavoittumisesta ollut merkintää.
Toinen tapa oli kiertää se syy esim. tunnetulla näyttelijällä "tukehtui".
Sain vain lukea niitä kymmeniä reseptejä, joita yhteiskunnan kermalle kirjoitettiin 1942-45. Niistä ei saanut ottaa kuvaa, skannata eikä tallentaa henkilötietoja. Miksi, jos kansanedustaja, suojeluskuntakapteeni N.K. kuoli heroiiniin 1943?

N.K. kuoli heroiiniin 1943? kirjoitti:

Kaiken maailman matrikkelit, kikkelit, kakkelit, sotasurmat ja netit ja natithan niitä täynnä on! Etti kuule itte!

Halusin aikoinaan tutkia heti sodan jälkeisen suuren heroiinimäärän käyttämistä Suomessa arkistoista, lääkintöhallitukselta ja apteekkimuseolta. Suomi oli nimittäin maailman suurin heroiininkäyttäjä maailmassa 1942-52!

Heroiinikuolemaan, jos oli vähänkään tunnetumpi, näytettiin sota-aikana laitettavan syyksi "kuoli haavoihinsa", vaikka ei aikaisemmasta haavoittumisesta ollut merkintää.
Toinen tapa oli kiertää se syy esim. tunnetulla näyttelijällä "tukehtui".
Sain vain lukea niitä kymmeniä reseptejä, joita yhteiskunnan kermalle kirjoitettiin 1942-45. Niistä ei saanut ottaa kuvaa, skannata eikä tallentaa henkilötietoja. Miksi, jos kansanedustaja, suojeluskuntakapteeni N.K. kuoli heroiiniin 1943?

Lue lisää

1943 kuollutta NK -nimistä suojeluskuntakapteeni-kansanedustajaa ei ole Suomen eduskunnassa ollut. Tunnettuja näyttelijöitä kaatui yksi tai kaksi eikä kummallakaan ole kuolinsyynä tukehtuminen. Faktaa pöytään, jos väitteitä esittää. Varmasti heroiinia on käyttänyt lääkkeenä useampikin kansanedustaja, varsinkin tuleva ja jos joku näyttelijä on siviilissä tukehtunut oksennukseensa, ei se tarkoita, että kaikki kenraalien ja ministerien pojat ja tunnetut näyttelijät olisivat olleet sotavuosina heroinisteja tai alkoholisteja.

N.K. kuoli heroiiniin 1943? kirjoitti:

Kaiken maailman matrikkelit, kikkelit, kakkelit, sotasurmat ja netit ja natithan niitä täynnä on! Etti kuule itte!

Halusin aikoinaan tutkia heti sodan jälkeisen suuren heroiinimäärän käyttämistä Suomessa arkistoista, lääkintöhallitukselta ja apteekkimuseolta. Suomi oli nimittäin maailman suurin heroiininkäyttäjä maailmassa 1942-52!

Heroiinikuolemaan, jos oli vähänkään tunnetumpi, näytettiin sota-aikana laitettavan syyksi "kuoli haavoihinsa", vaikka ei aikaisemmasta haavoittumisesta ollut merkintää.
Toinen tapa oli kiertää se syy esim. tunnetulla näyttelijällä "tukehtui".
Sain vain lukea niitä kymmeniä reseptejä, joita yhteiskunnan kermalle kirjoitettiin 1942-45. Niistä ei saanut ottaa kuvaa, skannata eikä tallentaa henkilötietoja. Miksi, jos kansanedustaja, suojeluskuntakapteeni N.K. kuoli heroiiniin 1943?

Lue lisää

Voi olla, että muistan etukirjaimet väärin. Voihan se olla K.N ... N.V. tai A.S. En nyt sinun vuoksesi lopeta hyvää ryyppäämistäni ja lähde arkistoon ja apteekkimuseoon tai muuallekaan. Ota selvää jos kiinnostaa. Siitä on muuten artikkeli HS:n arkistossakin.

pohjanmaan kautta! kirjoitti:

Voi olla, että muistan etukirjaimet väärin. Voihan se olla K.N ... N.V. tai A.S. En nyt sinun vuoksesi lopeta hyvää ryyppäämistäni ja lähde arkistoon ja apteekkimuseoon tai muuallekaan. Ota selvää jos kiinnostaa. Siitä on muuten artikkeli HS:n arkistossakin.

Lue lisää

Jotain sekin.

pohjanmaan kautta! kirjoitti:

Voi olla, että muistan etukirjaimet väärin. Voihan se olla K.N ... N.V. tai A.S. En nyt sinun vuoksesi lopeta hyvää ryyppäämistäni ja lähde arkistoon ja apteekkimuseoon tai muuallekaan. Ota selvää jos kiinnostaa. Siitä on muuten artikkeli HS:n arkistossakin.

Lue lisää

ettei hyvää ryyppäämistä kannata lopettaa, jos ei kuitenkaan ole esittää faktoja.

pohjanmaan kautta! kirjoitti:

Voi olla, että muistan etukirjaimet väärin. Voihan se olla K.N ... N.V. tai A.S. En nyt sinun vuoksesi lopeta hyvää ryyppäämistäni ja lähde arkistoon ja apteekkimuseoon tai muuallekaan. Ota selvää jos kiinnostaa. Siitä on muuten artikkeli HS:n arkistossakin.

Lue lisää

oliko se edes suojeluskuntakapteeni ja kansanedustaja. Kuolinsyykin taisi olla muu kuin heroiini, mutta visiin se kuollut on vuonna 1943 vai olisiko ollutkin joskus myöhemmin, mutta kuitenkin kaikki herrat ja niiden penskat ovat semmoisia.

Ma(i)steri kirjoitti:

oliko se edes suojeluskuntakapteeni ja kansanedustaja. Kuolinsyykin taisi olla muu kuin heroiini, mutta visiin se kuollut on vuonna 1943 vai olisiko ollutkin joskus myöhemmin, mutta kuitenkin kaikki herrat ja niiden penskat ovat semmoisia.

Lue lisää

Oletko mölö kusipää kimmastunut jostakin? Vaikuttaa, kuin olisit saanut rukkaset, kun pyrit lähentelemään äitiäsi. Pitääkö se paikkaansa?

kuin olisit saanut rukkaset kirjoitti:

Oletko mölö kusipää kimmastunut jostakin? Vaikuttaa, kuin olisit saanut rukkaset, kun pyrit lähentelemään äitiäsi. Pitääkö se paikkaansa?

kun esitetään väitteitä, eikä sitten tuoda todisteita edes pyytämällä. Ei se mitään keskustelua ole, vaikka ethän sinä raukka sitä ymmärrä.

rauhallinenkin mies, kirjoitti:

kun esitetään väitteitä, eikä sitten tuoda todisteita edes pyytämällä. Ei se mitään keskustelua ole, vaikka ethän sinä raukka sitä ymmärrä.

Paskaakos mulle jauhat, jos suo viisaampi vedätti ja vittuili laskuuusi kunnolla?

aafafaaaaaaaaaaaaaaaaaaaa kirjoitti:

Paskaakos mulle jauhat, jos suo viisaampi vedätti ja vittuili laskuuusi kunnolla?

Eihän sinua tyhmempää olekaan.

tietysti kirjoitti:

Eihän sinua tyhmempää olekaan.

Taitaa sapettaa, keljuttaa, vituttaa, ja vetää veltoksi slarvan, kun jokin juntti vedätti oikein kunnolla palstan "Historiantuntijaa"! Ai saatana ha haa ha ahaa haaaahaaa haaahahhaaaaaahaaaaaahaahah ahaaaaaaha a hah aaaaa

palstan "Historiantuntijaa"! kirjoitti:

Taitaa sapettaa, keljuttaa, vituttaa, ja vetää veltoksi slarvan, kun jokin juntti vedätti oikein kunnolla palstan "Historiantuntijaa"! Ai saatana ha haa ha ahaa haaaahaaa haaahahhaaaaaahaaaaaahaahah ahaaaaaaha a hah aaaaa

Lue lisää

että sinulla on lääkitys kohdallaan. Mene ja hae apua ennen kuin on liian myöhäistä.

palstan "Historiantuntijaa"! kirjoitti:

Taitaa sapettaa, keljuttaa, vituttaa, ja vetää veltoksi slarvan, kun jokin juntti vedätti oikein kunnolla palstan "Historiantuntijaa"! Ai saatana ha haa ha ahaa haaaahaaa haaahahhaaaaaahaaaaaahaahah ahaaaaaaha a hah aaaaa

Lue lisää

Tunnen samankaltaisuutta ajatuksessani kanssasi.

Santeri Nuortevan 2 poikaa ammuttiin Suomessa desantteina.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Santeri_Nuorteva

Eikös Nuorteva ollut Karjalan Tasavallan presidentti?

Kerttu jätettiin henkiin vaikka oli desantti.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Kerttu_Nuorteva

"Nuortevan molemmat veljet Matti ja Pentti oli lähetetty tiedustelutehtäviin suomalaisten valtamaan Petroskoihin, missä suomalaiset olivat saaneet heidät kiinni ja teloittaneet."

Kerttu jätettiin kirjoitti:

Santeri Nuortevan 2 poikaa ammuttiin Suomessa desantteina.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Santeri_Nuorteva

Eikös Nuorteva ollut Karjalan Tasavallan presidentti?

Kerttu jätettiin henkiin vaikka oli desantti.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Kerttu_Nuorteva

"Nuortevan molemmat veljet Matti ja Pentti oli lähetetty tiedustelutehtäviin suomalaisten valtamaan Petroskoihin, missä suomalaiset olivat saaneet heidät kiinni ja teloittaneet."

Lue lisää

Esimerkiksi nämä Nuortevat saivat vankeustuomioita, mutta kuitenkin he päätyivät tuomioiden jälkeen luottotehtäviin. Kummasti on ihmisiä heitelty paikasta toiseen.

Kerttu jätettiin kirjoitti:

Santeri Nuortevan 2 poikaa ammuttiin Suomessa desantteina.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Santeri_Nuorteva

Eikös Nuorteva ollut Karjalan Tasavallan presidentti?

Kerttu jätettiin henkiin vaikka oli desantti.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Kerttu_Nuorteva

"Nuortevan molemmat veljet Matti ja Pentti oli lähetetty tiedustelutehtäviin suomalaisten valtamaan Petroskoihin, missä suomalaiset olivat saaneet heidät kiinni ja teloittaneet."

Lue lisää

>Kerttu jätettiin henkiin vaikka oli desantti. <

Taisi olla Väinö Tanner takuumiehenä näille molemmille naisille. Olikohan Tanner peräti Santeri Nuortevan vanha tuttukin. Huvittavaa oli että Hella Wuolijokikin säilytti henkensä luultavasti juuri Tannerin ansiosta, mutta palkaksi Hella vaati Tannerille ankarampaa tuomiota.