Alhon ja Lahden koulujen lakkautus

Helsingin kaupunki esittää 80 palvelupisteen lakkauttamista. Kirjastoja, kouluja, terveyskeskuksia, nuorisotaloja, liikuntapaikkoja ym. Perusteina mm tilojen vajaakäyttöä, vähän kävijöitä, oppilaiden vähenemistä, toimintojen keskittämistä, korkeita kustannuksia ym. Kirjaston toiminnalle nähdään stadissa perusteita vasta kun väestöpohja on yli 10 000 asukasta.

Palvelut pitää sopeuttaa taloudellisten resurssien ja väestökehityksen mukaan. Myös meillä.

fakta-hlö kirjoitti:

Helsingin kaupunki esittää 80 palvelupisteen lakkauttamista. Kirjastoja, kouluja, terveyskeskuksia, nuorisotaloja, liikuntapaikkoja ym. Perusteina mm tilojen vajaakäyttöä, vähän kävijöitä, oppilaiden vähenemistä, toimintojen keskittämistä, korkeita kustannuksia ym. Kirjaston toiminnalle nähdään stadissa perusteita vasta kun väestöpohja on yli 10 000 asukasta.

Palvelut pitää sopeuttaa taloudellisten resurssien ja väestökehityksen mukaan. Myös meillä.

Lue lisää

...jo pelkästään hyvin toimivan julkisen liikenteensä vuoksi. Kenenkään ei tarvitse kävellä 400 - 500 metriä kauemmas päästäkseen pysäkille. Jämsässä on asia kokonaan toinen.

Väärä verrokki kirjoitti:

...jo pelkästään hyvin toimivan julkisen liikenteensä vuoksi. Kenenkään ei tarvitse kävellä 400 - 500 metriä kauemmas päästäkseen pysäkille. Jämsässä on asia kokonaan toinen.

Lue lisää

Koulujen kuljetusoppilaiden ei tarvitse kävellä edes sitä puolta kilometriä pysäkille. Niin hyvin toimii koulukuljetukset Jämsässä. Helsingissä on vähemmän susia, mutta se onkin eri juttu.

Väärä verrokki kirjoitti:

...jo pelkästään hyvin toimivan julkisen liikenteensä vuoksi. Kenenkään ei tarvitse kävellä 400 - 500 metriä kauemmas päästäkseen pysäkille. Jämsässä on asia kokonaan toinen.

Lue lisää

Helsinki on ylivoimaisesti suomen ykköskasvukeskus ja siitä huolimatta sielläkin on voimakkaasti sopeutetteva, saati sitten näillä maaseudun väestöään menettävillä paikkakunnilla.

fakta-hlö kirjoitti:

Helsingin kaupunki esittää 80 palvelupisteen lakkauttamista. Kirjastoja, kouluja, terveyskeskuksia, nuorisotaloja, liikuntapaikkoja ym. Perusteina mm tilojen vajaakäyttöä, vähän kävijöitä, oppilaiden vähenemistä, toimintojen keskittämistä, korkeita kustannuksia ym. Kirjaston toiminnalle nähdään stadissa perusteita vasta kun väestöpohja on yli 10 000 asukasta.

Palvelut pitää sopeuttaa taloudellisten resurssien ja väestökehityksen mukaan. Myös meillä.

Lue lisää

Sopeutetaan vaan, mutta olosuhteiden mukaan.

Helsinki on ihan eri juttu kuin Jämsä. Helsingissä tuo 10 000 asukasta löytyy parhaimmillaan Alppiharjusta alle 37 hehtaarin suuruiselta alueelta, siis ruudusta, jonka sivun pituus on n. 600 metriä.

Tokkopa kukaan Jämsässä vaatii, että kirjastoja pitäisi olla reilun puolen kilometrin välein?

koulutaxi kirjoitti:

Koulujen kuljetusoppilaiden ei tarvitse kävellä edes sitä puolta kilometriä pysäkille. Niin hyvin toimii koulukuljetukset Jämsässä. Helsingissä on vähemmän susia, mutta se onkin eri juttu.

Lue lisää

...kummassako koulukuljetuksiin palaa suhteelliseseti enemmän rahaa, Jämsässä vai Helsingissä?

juttu ole kirjoitti:

Helsinki on ylivoimaisesti suomen ykköskasvukeskus ja siitä huolimatta sielläkin on voimakkaasti sopeutetteva, saati sitten näillä maaseudun väestöään menettävillä paikkakunnilla.

Lue lisää

...samoin ongelmat. Ihan turha vertailla. Helsingissä väestötiheus mm. on suurimmillään lähes 27 000 asukasta neliökilomatriä kohden. Vastaa suunnilleen sitä, että kaikki Jämsäläist asutetaan Akuliinan ja linja-autoaseman välille.

Ei nyt sentään kirjoitti:

...samoin ongelmat. Ihan turha vertailla. Helsingissä väestötiheus mm. on suurimmillään lähes 27 000 asukasta neliökilomatriä kohden. Vastaa suunnilleen sitä, että kaikki Jämsäläist asutetaan Akuliinan ja linja-autoaseman välille.

Lue lisää

Vaikka väkeä (lue veronmaksajia) on noin tiukassa pitää 80 palvelupistettä lopettaa säästösyistä. Mites sitten täällä harvaan asutussa maalaispitäjässä rahat riittäisivät kaikenmaailman kyläkouluihin?

on karua kirjoitti:

Vaikka väkeä (lue veronmaksajia) on noin tiukassa pitää 80 palvelupistettä lopettaa säästösyistä. Mites sitten täällä harvaan asutussa maalaispitäjässä rahat riittäisivät kaikenmaailman kyläkouluihin?

Lue lisää

Usko nyt jo. Voihan se olla, että siellä todella on sadan metrin välein kirjastoja, jotka joko tästä tai muusta syystä todella ovat vajaakäytössä, viisi kirjastotätiä ja yhtä monta lainausta vuodessa. Esimerkiksi. Meillä ei ole vertailua varten välttämättömiä tietoja käytettävissä, joten tämä on ihan turhaa jankkausta.

Ei nyt sentään kirjoitti:

Usko nyt jo. Voihan se olla, että siellä todella on sadan metrin välein kirjastoja, jotka joko tästä tai muusta syystä todella ovat vajaakäytössä, viisi kirjastotätiä ja yhtä monta lainausta vuodessa. Esimerkiksi. Meillä ei ole vertailua varten välttämättömiä tietoja käytettävissä, joten tämä on ihan turhaa jankkausta.

Lue lisää

Eikös se olisi mukavampaa kinata Helsingin kirjastojen kävijämääristä kuin sivistystoimenjohtajan valmistelemasta kyläkoulujen lakkautussuunnitelmasta. Ette pysty kumoamaan kahden kyläkoulun lakkauttamisen säästövaikutusta (yli 400 000 eur/v) ja se on aivan vaivattomasti toteutettavissa kunhan saatte vain sen ajatuslukon korvienne välistä purettua.

Ei nyt sentään kirjoitti:

Usko nyt jo. Voihan se olla, että siellä todella on sadan metrin välein kirjastoja, jotka joko tästä tai muusta syystä todella ovat vajaakäytössä, viisi kirjastotätiä ja yhtä monta lainausta vuodessa. Esimerkiksi. Meillä ei ole vertailua varten välttämättömiä tietoja käytettävissä, joten tämä on ihan turhaa jankkausta.

Lue lisää

"Voihan se olla, että siellä todella on sadan metrin välein kirjastoja, jotka joko tästä tai muusta syystä todella ovat vajaakäytössä,"

Voihan se olla vaikka miten. Mutta kun ei ole. Sen verran minäkin olen Helsingissä liikkunut, ettei siellä kirjastoja ja kyläkouluja ole tosiaankaan sadan metrin välein. Paljon suuremmilta käyttäjämääriltä siellä palveluja suljetaan kuin meillä.

Ei nyt sentään kirjoitti:

...samoin ongelmat. Ihan turha vertailla. Helsingissä väestötiheus mm. on suurimmillään lähes 27 000 asukasta neliökilomatriä kohden. Vastaa suunnilleen sitä, että kaikki Jämsäläist asutetaan Akuliinan ja linja-autoaseman välille.

Lue lisää

Helsingin pinta-ala on 716 km2
716 x 27000 asukasta = 19 332 000 asukasta tämä vertaus suurimmilllaan
Helsingissä 2707 asukasta/km2 tilastojen mukaan
Helsingin seutu 344 asukasta km2

Tiukasti asuva kirjoitti:

Helsingin pinta-ala on 716 km2
716 x 27000 asukasta = 19 332 000 asukasta tämä vertaus suurimmilllaan
Helsingissä 2707 asukasta/km2 tilastojen mukaan
Helsingin seutu 344 asukasta km2

Lue lisää

Voi voi. Mitenkähän se on tuon sinun luetun ymmärtämisen laita?

Sanoin, että väestötiheys helsingissä on parhaimmillaan - en siis kaikkialla - lähes 27 000 asukasta / km2. Tällainen väestötiheys on Alppiharjun kaupunginosassa. Punavuori on toinen lähes yhtä tiheään asuttu alue. Tottakai siellä on sellaisiakin neliökilometrejä, joilla ei asu ketään.

Ei tuollainen pikkunäppärä näsäviisaus tuo tähän keskusteluun mitään lisäarvoa. Sitäpaitsi eivät pidä paikkaansakaan nuo lukusi. Jos Helsingin pinta-ala on 716 km2 ja väestötiheys 2 707 asukasta/km2 niin tämän mukaan Helsingissä on 716 x 2 707 = 1 932 212 asukasta. Totuus lienee vajaat 580 000.

lainailija kirjoitti:

Eikös se olisi mukavampaa kinata Helsingin kirjastojen kävijämääristä kuin sivistystoimenjohtajan valmistelemasta kyläkoulujen lakkautussuunnitelmasta. Ette pysty kumoamaan kahden kyläkoulun lakkauttamisen säästövaikutusta (yli 400 000 eur/v) ja se on aivan vaivattomasti toteutettavissa kunhan saatte vain sen ajatuslukon korvienne välistä purettua.

Lue lisää

Väitteesi todenperäisyys tullaan näkemään kaupungin tilinpäätöksestä.

Opetustoimen menojen pitäisi siis olla 400 000 euroa pienemmät. Jään mielenkiinnolla odottamaan. Kyllä se ajatuslukko on aivan muualla. Koulujen lakkauttamisella ei yksikään kunta ole saanut talouttaan kuntoon, sanoo professori Eira Korpinen Jyväskylän yliopistosta. Olen taipuvainen yhtymään hänen kantaansa. Näyttöjä todellisista säästöistä ei ole saatavissa, muutenhan niitä olisi esitetty. Kai nämä Mattilat ja Kilpeläiset olisivat lyöneet vertailuluvut pöytään sellaisten kuntien kohdalla, joissa kouluja on lakkautettu meitä ennen, jos säästöä olisi voitu osoittaa syntyneen?

Mattilahan voisi referenssinä esitellä Hankasalmen luvut, hänen johdollaan lakkautettiin siellä useampikin koulu. Paljonko lopulta säästyi?

Ruotsulan koulusta on lehtitietojen mukaan tarjottu 66 666 euroa. Summa lienee n. 5 % rakennuksen teknisestä arvosta. Näinkö kaupungin omaisuutta hoidetaan?

Toinen asia on, että mahdettiinko tarjouksen tekijälle kertoa, että valitus koulun lakkautuspäätöksestä on vielä lainvoimaa vailla ja kaupungilla ei todellisuudessa ole oikeutta myydä koulua?

Kiinteistönvälittäjä menettäisi tuollaisella menolla toimilupansa. Mutta Jämsän ylimielistä virkamiesjohtoahan ei pidättele mikään.

toisinkin kirjoitti:

"Voihan se olla, että siellä todella on sadan metrin välein kirjastoja, jotka joko tästä tai muusta syystä todella ovat vajaakäytössä,"

Voihan se olla vaikka miten. Mutta kun ei ole. Sen verran minäkin olen Helsingissä liikkunut, ettei siellä kirjastoja ja kyläkouluja ole tosiaankaan sadan metrin välein. Paljon suuremmilta käyttäjämääriltä siellä palveluja suljetaan kuin meillä.

Lue lisää

Minä olen asunut siellä 25 vuotta.

Emävale ja tilasto kirjoitti:

Voi voi. Mitenkähän se on tuon sinun luetun ymmärtämisen laita?

Sanoin, että väestötiheys helsingissä on parhaimmillaan - en siis kaikkialla - lähes 27 000 asukasta / km2. Tällainen väestötiheys on Alppiharjun kaupunginosassa. Punavuori on toinen lähes yhtä tiheään asuttu alue. Tottakai siellä on sellaisiakin neliökilometrejä, joilla ei asu ketään.

Ei tuollainen pikkunäppärä näsäviisaus tuo tähän keskusteluun mitään lisäarvoa. Sitäpaitsi eivät pidä paikkaansakaan nuo lukusi. Jos Helsingin pinta-ala on 716 km2 ja väestötiheys 2 707 asukasta/km2 niin tämän mukaan Helsingissä on 716 x 2 707 = 1 932 212 asukasta. Totuus lienee vajaat 580 000.

Lue lisää

Helsingin seutu ei Helsinki

Espoo, Vantaa, helsinki, Sipoo, Porvoo, Kauniainen, Tuusula, Järvenpää, Nurmijärvi...

Lähentelee lukua.... kun lasketaan asukasluku/(jaettuna)Yhteinen pinta-ala =344 asukasta/km2

Jämsä kaiken keskus kirjoitti:

Minä olen asunut siellä 25 vuotta.

Ja kirjastoja ja kouluja oli sadan metrin välein. Niinkö tosiaan?

Ohhohoh kirjoitti:

Ja kirjastoja ja kouluja oli sadan metrin välein. Niinkö tosiaan?

Äitisi on varmaan ylpeä sinusta.

olet nokkela kirjoitti:

Äitisi on varmaan ylpeä sinusta.

Siinä tapauksessa henkimaailma on olemassa.

Laillisuusperiaate kirjoitti:

Väitteesi todenperäisyys tullaan näkemään kaupungin tilinpäätöksestä.

Opetustoimen menojen pitäisi siis olla 400 000 euroa pienemmät. Jään mielenkiinnolla odottamaan. Kyllä se ajatuslukko on aivan muualla. Koulujen lakkauttamisella ei yksikään kunta ole saanut talouttaan kuntoon, sanoo professori Eira Korpinen Jyväskylän yliopistosta. Olen taipuvainen yhtymään hänen kantaansa. Näyttöjä todellisista säästöistä ei ole saatavissa, muutenhan niitä olisi esitetty. Kai nämä Mattilat ja Kilpeläiset olisivat lyöneet vertailuluvut pöytään sellaisten kuntien kohdalla, joissa kouluja on lakkautettu meitä ennen, jos säästöä olisi voitu osoittaa syntyneen?

Mattilahan voisi referenssinä esitellä Hankasalmen luvut, hänen johdollaan lakkautettiin siellä useampikin koulu. Paljonko lopulta säästyi?

Ruotsulan koulusta on lehtitietojen mukaan tarjottu 66 666 euroa. Summa lienee n. 5 % rakennuksen teknisestä arvosta. Näinkö kaupungin omaisuutta hoidetaan?

Toinen asia on, että mahdettiinko tarjouksen tekijälle kertoa, että valitus koulun lakkautuspäätöksestä on vielä lainvoimaa vailla ja kaupungilla ei todellisuudessa ole oikeutta myydä koulua?

Kiinteistönvälittäjä menettäisi tuollaisella menolla toimilupansa. Mutta Jämsän ylimielistä virkamiesjohtoahan ei pidättele mikään.

Lue lisää

Sanooko prof. Korpinen myös millä kunnat saavat taloutensa kuntoon? Pitämällä jääräpäisesti kaikki kyläkoulut?

Koukussa kouluun kirjoitti:

Sanooko prof. Korpinen myös millä kunnat saavat taloutensa kuntoon? Pitämällä jääräpäisesti kaikki kyläkoulut?

Siitä ei ollut lainkaan kysymys. Kysymys oli siitä, onko kyläkoulut lakkauttamalla saatu aikaan sellaisia säästöjä, joilla olisi merkitystä kunnan taloudelle. Oikea vastaus kuuluu: ei ole. Jos olisi, olisi meillä tästä asiasta todisteita yllin kyllin, sen sijaan, että nyt on pelkkiä uskomuksia.

Näkökulmasi on muutenkin järjetön: vaikka koulujen lakkauttamisella ei kunnan taloutta korjata, niin lakkautetaan ne silti, jotta näyttäisi, että jotakin on tehty. Eiköhän olisi vihdoin aika ruveta tekemään oikeita asioita?

Kun kohta kuitenkin olet peräämässä vaihtoehtoja koulujen lakkauttamiselle, vastaan sinulle jo nyt: ei ole minun asiani laatia kaupungin talouden tervehdyttämisohjelmaa. Johtaville virkamiehille maksetaan kovaa palkkaa siitä, että se kuuluu heidän virkavelvollisuuksiinsa.

Pysytään asiassa kirjoitti:

Siitä ei ollut lainkaan kysymys. Kysymys oli siitä, onko kyläkoulut lakkauttamalla saatu aikaan sellaisia säästöjä, joilla olisi merkitystä kunnan taloudelle. Oikea vastaus kuuluu: ei ole. Jos olisi, olisi meillä tästä asiasta todisteita yllin kyllin, sen sijaan, että nyt on pelkkiä uskomuksia.

Näkökulmasi on muutenkin järjetön: vaikka koulujen lakkauttamisella ei kunnan taloutta korjata, niin lakkautetaan ne silti, jotta näyttäisi, että jotakin on tehty. Eiköhän olisi vihdoin aika ruveta tekemään oikeita asioita?

Kun kohta kuitenkin olet peräämässä vaihtoehtoja koulujen lakkauttamiselle, vastaan sinulle jo nyt: ei ole minun asiani laatia kaupungin talouden tervehdyttämisohjelmaa. Johtaville virkamiehille maksetaan kovaa palkkaa siitä, että se kuuluu heidän virkavelvollisuuksiinsa.

Lue lisää

Ja kääntäen: jos kyläkouluilla olis vaikutusta kunnan hyvinvointiin, niiden oppilasmäärä kasvaisi koko ajan ja uusia kouluja jouduttaisiin perustamaan muutaman vuoden välein. Hah!

Emävale ja tilasto kirjoitti:

Voi voi. Mitenkähän se on tuon sinun luetun ymmärtämisen laita?

Sanoin, että väestötiheys helsingissä on parhaimmillaan - en siis kaikkialla - lähes 27 000 asukasta / km2. Tällainen väestötiheys on Alppiharjun kaupunginosassa. Punavuori on toinen lähes yhtä tiheään asuttu alue. Tottakai siellä on sellaisiakin neliökilometrejä, joilla ei asu ketään.

Ei tuollainen pikkunäppärä näsäviisaus tuo tähän keskusteluun mitään lisäarvoa. Sitäpaitsi eivät pidä paikkaansakaan nuo lukusi. Jos Helsingin pinta-ala on 716 km2 ja väestötiheys 2 707 asukasta/km2 niin tämän mukaan Helsingissä on 716 x 2 707 = 1 932 212 asukasta. Totuus lienee vajaat 580 000.

Lue lisää

Helsingin kaupunginosien väestötiheys ampuu vähän ohi aiheesta. Jämsän koulujen tilojen suhde oppilasmäärään kertoo tilanteestamme jotain. Alhon koulussa on jokaiselle oppilaalle neliömetreissä laskien tilaa tavallisen omakotitalon verran.

Hohhoijaa, pittäisköhän asialle tehä jottain. Tehostamisen varraa ainakin olis.

seinät leveellä kirjoitti:

Helsingin kaupunginosien väestötiheys ampuu vähän ohi aiheesta. Jämsän koulujen tilojen suhde oppilasmäärään kertoo tilanteestamme jotain. Alhon koulussa on jokaiselle oppilaalle neliömetreissä laskien tilaa tavallisen omakotitalon verran.

Hohhoijaa, pittäisköhän asialle tehä jottain. Tehostamisen varraa ainakin olis.

Lue lisää

Kumma kyllä oppilaskohtainen kustannus on leveällä olevista seinistä ja korkealla olevasta katosta huolimatta pienempi, kuin monessa isommassa koulussa. Missähän se tehostamisen vara taas olikaan?

Maalaisjärkeä kirjoitti:

Kumma kyllä oppilaskohtainen kustannus on leveällä olevista seinistä ja korkealla olevasta katosta huolimatta pienempi, kuin monessa isommassa koulussa. Missähän se tehostamisen vara taas olikaan?

Lue lisää

"Missähän se tehostamisen vara taas olikaan?"

a) palvelurakenteessa.

b) missä tahansa muussa, kunhan päättäjän lähikouluun ei kosketa

c) päätöksentekojärjestelmässä, joka ensin tekee päätökset, ja vasta sen jälkeen yrittää löytää päätökselleen perusteet. Perusteet vaihdetaan vuosittain.

d) Halli on poikkeustapaus, joka on vapautettu tehostamistoimilta.

Laillisuusperiaate kirjoitti:

Väitteesi todenperäisyys tullaan näkemään kaupungin tilinpäätöksestä.

Opetustoimen menojen pitäisi siis olla 400 000 euroa pienemmät. Jään mielenkiinnolla odottamaan. Kyllä se ajatuslukko on aivan muualla. Koulujen lakkauttamisella ei yksikään kunta ole saanut talouttaan kuntoon, sanoo professori Eira Korpinen Jyväskylän yliopistosta. Olen taipuvainen yhtymään hänen kantaansa. Näyttöjä todellisista säästöistä ei ole saatavissa, muutenhan niitä olisi esitetty. Kai nämä Mattilat ja Kilpeläiset olisivat lyöneet vertailuluvut pöytään sellaisten kuntien kohdalla, joissa kouluja on lakkautettu meitä ennen, jos säästöä olisi voitu osoittaa syntyneen?

Mattilahan voisi referenssinä esitellä Hankasalmen luvut, hänen johdollaan lakkautettiin siellä useampikin koulu. Paljonko lopulta säästyi?

Ruotsulan koulusta on lehtitietojen mukaan tarjottu 66 666 euroa. Summa lienee n. 5 % rakennuksen teknisestä arvosta. Näinkö kaupungin omaisuutta hoidetaan?

Toinen asia on, että mahdettiinko tarjouksen tekijälle kertoa, että valitus koulun lakkautuspäätöksestä on vielä lainvoimaa vailla ja kaupungilla ei todellisuudessa ole oikeutta myydä koulua?

Kiinteistönvälittäjä menettäisi tuollaisella menolla toimilupansa. Mutta Jämsän ylimielistä virkamiesjohtoahan ei pidättele mikään.

Lue lisää

Alhon koulu on edelleen myynnissä. Nyt kiinteistönvälittäjä hoitaa asiaa.

pistäkää itsenne matokuurille vaan ja jättäkää toimivat kyläkoulut ja yhteisöt rauhaan mistä saat sitten veronmaksajia ja tyytyväisiä asukkaita jos et maalta? kyllä ne sitten ylä asteelle tulevat seppolaan ja näyttävät teille

tyytyväinen kyläläin kirjoitti:

pistäkää itsenne matokuurille vaan ja jättäkää toimivat kyläkoulut ja yhteisöt rauhaan mistä saat sitten veronmaksajia ja tyytyväisiä asukkaita jos et maalta? kyllä ne sitten ylä asteelle tulevat seppolaan ja näyttävät teille

Lue lisää

Nämä kylien viisaat (vai viisastelijat) lakkauttivat valtuustossa Jämsän suurimman kyläkoulun eli Ruotsulan joulukuussa 2008 ja elokuussa 2009 se sitten pantiin kiinni. Jos tämmönen iso koulu koulu, jonka kustannukset oppilasta kohden olivat selvästi halvemmat kuin esim. Alhojärvellä, Partalassa ja Lahden koululla, niin miksi Ruotsula lakkauttiin ja ylläpitää em. kalliita kyläkouluja. Ei varsinkaan sillä perusteella, että sattuu kylällä asumaan isoja ja äänekkäitä valtuutettuja.
Noi Alhojärviset lapset sopivat erinomaisesti Kaipolan kouluun, jossa on uusitut tilat, hiihtoladut ja urheilukenttäkin sekä kaukalo. Opettajatkin kait ihan viksuja. Kaipola jää sittenkin vielä pieneksi kouluksi verrattuna Vitikkalaan ja Jokivarteen, jonneka ruotsulalaiset koululaiset ahdettiin. Että sillä tavalla, ja tasapuolisesti!

kaupunkilaisjärkeä kirjoitti:

"Missähän se tehostamisen vara taas olikaan?"

a) palvelurakenteessa.

b) missä tahansa muussa, kunhan päättäjän lähikouluun ei kosketa

c) päätöksentekojärjestelmässä, joka ensin tekee päätökset, ja vasta sen jälkeen yrittää löytää päätökselleen perusteet. Perusteet vaihdetaan vuosittain.

d) Halli on poikkeustapaus, joka on vapautettu tehostamistoimilta.

Lue lisää

Kohta c) perusteet vaihdetaan vuosittain. Kyllä ne vaihdetaan tarvittaessa kuukausittain, käyttäen seuraavassa kuussa jopa täysin päinvastaisia perusteita kuin edellisessä kuussa. Tässä kohtaa toiminta on todella tehostettu äärimmilleen, sitä ei voi kieltää.

js-huomioija kirjoitti:

Nämä kylien viisaat (vai viisastelijat) lakkauttivat valtuustossa Jämsän suurimman kyläkoulun eli Ruotsulan joulukuussa 2008 ja elokuussa 2009 se sitten pantiin kiinni. Jos tämmönen iso koulu koulu, jonka kustannukset oppilasta kohden olivat selvästi halvemmat kuin esim. Alhojärvellä, Partalassa ja Lahden koululla, niin miksi Ruotsula lakkauttiin ja ylläpitää em. kalliita kyläkouluja. Ei varsinkaan sillä perusteella, että sattuu kylällä asumaan isoja ja äänekkäitä valtuutettuja.
Noi Alhojärviset lapset sopivat erinomaisesti Kaipolan kouluun, jossa on uusitut tilat, hiihtoladut ja urheilukenttäkin sekä kaukalo. Opettajatkin kait ihan viksuja. Kaipola jää sittenkin vielä pieneksi kouluksi verrattuna Vitikkalaan ja Jokivarteen, jonneka ruotsulalaiset koululaiset ahdettiin. Että sillä tavalla, ja tasapuolisesti!

Lue lisää

... harjoittamaa hajoita ja hallitse -politiikkaa. Lakkautellaan kyläkoulut yksi tai kaksi kerrallaan, ja käytetään hyväksi näin syntyvää eripuraa, kun jokainen yrittää pitää omasta kyläkoulustaan kiinni.

Nyt tarvittaisiin yhteinen rintama, joka tyrmäisi koko koulunlakkauttamishumpuukin. Tutkimuksen mukaan kansalaiset haluavat säästää perusopetuksesta kaikkein viimeiseksi. Jämsässä sen kimppuun on kuitenkin käyty ensimmäisenä, muusta ei juuri sitten olekaan säästetty.

Järki käteen! kirjoitti:

... harjoittamaa hajoita ja hallitse -politiikkaa. Lakkautellaan kyläkoulut yksi tai kaksi kerrallaan, ja käytetään hyväksi näin syntyvää eripuraa, kun jokainen yrittää pitää omasta kyläkoulustaan kiinni.

Nyt tarvittaisiin yhteinen rintama, joka tyrmäisi koko koulunlakkauttamishumpuukin. Tutkimuksen mukaan kansalaiset haluavat säästää perusopetuksesta kaikkein viimeiseksi. Jämsässä sen kimppuun on kuitenkin käyty ensimmäisenä, muusta ei juuri sitten olekaan säästetty.

Lue lisää

Ei muuta kun kiinni vaan ne ajastaan jälkeen jääneet röttelöt ja lapset nykyaikaisiin kouluihin.

Minua ette jymäytä kirjoitti:

Kohta c) perusteet vaihdetaan vuosittain. Kyllä ne vaihdetaan tarvittaessa kuukausittain, käyttäen seuraavassa kuussa jopa täysin päinvastaisia perusteita kuin edellisessä kuussa. Tässä kohtaa toiminta on todella tehostettu äärimmilleen, sitä ei voi kieltää.

Lue lisää

Ajan hermolla pysyäkseen täytyy pitää sormi herkästi omien tukijoiden poliittisella valtimolla.

Vaan... kirjoitti:

Ei muuta kun kiinni vaan ne ajastaan jälkeen jääneet röttelöt ja lapset nykyaikaisiin kouluihin.

Hyvinvointi vaan lisääntyy kun loputkin häädetään sieltä kyläkouluonnenkoloistaan

Vaan... kirjoitti:

Ei muuta kun kiinni vaan ne ajastaan jälkeen jääneet röttelöt ja lapset nykyaikaisiin kouluihin.

Kuuluuhan se marginaaliryhmänkin ääni täällä. Lähes kaikki ovat tutkitusti eri mieltä kanssasi. Taidatkin olla näitä virkemiehiä itsekin. Mattilan perässähiihtäjiä?

.onnela kirjoitti:

Hyvinvointi vaan lisääntyy kun loputkin häädetään sieltä kyläkouluonnenkoloistaan

Päinvastoin. Suuret koulut jossa yksittäinen oppilas jää huomaamatta, lisäävät syrjäytymistä ja pahoinvointia. Sitten tulee näitä pimahtaneita, jotka ampuvat kaverinsa ja opettajat. Tulet vielä maksamaan sinäkin mm. veroina kalliin hinnan tästä "säästämisestä".

8+8 kirjoitti:

Alhon koulu on edelleen myynnissä. Nyt kiinteistönvälittäjä hoitaa asiaa.

Aika härskiä. Ei kai Alhosta ole vielä tehty edes lopullista lakkautuspäätöstä? Liekö Ruotsula jo myyty? Senkään lakkautuspäätös ei ole vielä lainvoimainen, mutta sehän ei kaupukia pidättele. Kuntalaisten lailliselle valitusoikeudelle viitataan kintaalla. Ostotarjoukset Ruotsulasta piti jättää 30.11.2009 mennessä, jokohan kaupat on tehty?

Asia pysyy kirjoitti:

Ja kääntäen: jos kyläkouluilla olis vaikutusta kunnan hyvinvointiin, niiden oppilasmäärä kasvaisi koko ajan ja uusia kouluja jouduttaisiin perustamaan muutaman vuoden välein. Hah!

Lue lisää

Eihän nyt ole kysymys siitä, että kyläkoulut lisäisivät jotakin, vaan siitä, että ne lakkauttamalla heikennetään olennaisesti ihmisten elinolosuhteita ja elämisen tasoa, mutta ei kuitenkaan saavuteta mitään hyötyä.

Lakkautetaan ne kyläkoulut sitten, jos lakkauttamisessa on jotakin järkeä, eli silloin, kun oppilaskohtainen kustannus alkaa nousta selvästi yli alueen keskiarvon. Jos näin ei tapahdu, vaan kyläkoulun oppilaskohtainen kustannus on jopa selvästi alempi kuin keskustan suuressa koulussa, ei kyläkoulun lakkauttamisessa ja oppilaiden siirtämisessä keskustan isoon kouluun ole mitään järkeä. Eihän siitä tienaa muut kuin taksimiehet.

Kyllä tämä pitäisi ymmärtää ihan ala-asteen laskuopilla. Hah itsellesi vaan, logiikkasi ontuu pahemman kerran.

Lusikalla on annettu kirjoitti:

Päinvastoin. Suuret koulut jossa yksittäinen oppilas jää huomaamatta, lisäävät syrjäytymistä ja pahoinvointia. Sitten tulee näitä pimahtaneita, jotka ampuvat kaverinsa ja opettajat. Tulet vielä maksamaan sinäkin mm. veroina kalliin hinnan tästä "säästämisestä".

Lue lisää

Mitäs siitäkin tulee, jos hyvinvointivaltion virkamiehet alkavat kyselemään kuntalaisilta palveluiden järjestämistapaa jolla asukkaiden onnellisuus optimoidaan?

Lusikalla on annettu kirjoitti:

Päinvastoin. Suuret koulut jossa yksittäinen oppilas jää huomaamatta, lisäävät syrjäytymistä ja pahoinvointia. Sitten tulee näitä pimahtaneita, jotka ampuvat kaverinsa ja opettajat. Tulet vielä maksamaan sinäkin mm. veroina kalliin hinnan tästä "säästämisestä".

Lue lisää

Mitäs hyötyä näitten junttapoliitikkojen hääräämisestä on jos kiistanalaiset kysymykset aina ratkaistaisiin vain palvelujen tuottamisen edullisuuden perusteella?

Minua ette jymäytä kirjoitti:

Kohta c) perusteet vaihdetaan vuosittain. Kyllä ne vaihdetaan tarvittaessa kuukausittain, käyttäen seuraavassa kuussa jopa täysin päinvastaisia perusteita kuin edellisessä kuussa. Tässä kohtaa toiminta on todella tehostettu äärimmilleen, sitä ei voi kieltää.

Lue lisää

Noilla kyläpoliitikoilla on vielä skitsofreenisempää. Saman illan kuluessakin naapurikoulua lopetetaan palvelurakenneuudistukseen vedoten ja toisaalla omaa koulua kannatetaan aluepoliittisin ellei peräti omakyläkullankallis -poliittisin äänenpainoin.

taivahanvuohi kirjoitti:

Noilla kyläpoliitikoilla on vielä skitsofreenisempää. Saman illan kuluessakin naapurikoulua lopetetaan palvelurakenneuudistukseen vedoten ja toisaalla omaa koulua kannatetaan aluepoliittisin ellei peräti omakyläkullankallis -poliittisin äänenpainoin.

Lue lisää

Että te jaksatte näistä vanhoista kouluröttelöistä vääntää. Olette hupaisaa sakkia!

rantasipi. kirjoitti:

Mitäs hyötyä näitten junttapoliitikkojen hääräämisestä on jos kiistanalaiset kysymykset aina ratkaistaisiin vain palvelujen tuottamisen edullisuuden perusteella?

En ole huomannut poliitikkojen junttaavan. Suurimmat junttamiehet löytyvät kaupungin virkamiesjohdosta, joka väkisin pyrkii ajamaan läpi asioita, jotka sitä itseään miellyttävät, viis veisaten siitä, mitä mieltä luottamusmiehet asioista ovat.

taivahanvuohi kirjoitti:

Noilla kyläpoliitikoilla on vielä skitsofreenisempää. Saman illan kuluessakin naapurikoulua lopetetaan palvelurakenneuudistukseen vedoten ja toisaalla omaa koulua kannatetaan aluepoliittisin ellei peräti omakyläkullankallis -poliittisin äänenpainoin.

Lue lisää

Varsinkin, jos valtuutetulla sattuu työpaikka olemaan lakkautusuhan alla olevalla koululla.

ruttokansantuote. kirjoitti:

Mitäs siitäkin tulee, jos hyvinvointivaltion virkamiehet alkavat kyselemään kuntalaisilta palveluiden järjestämistapaa jolla asukkaiden onnellisuus optimoidaan?

Siinähän saattaa kuntalaisen yhteinen etu toteutua. Eihän sellasita herranenaika voida sallia!

Mörttinen kirjoitti:

Että te jaksatte näistä vanhoista kouluröttelöistä vääntää. Olette hupaisaa sakkia!

Ei näitä ole pakko lukea.

fakta-hlö kirjoitti:

Helsingin kaupunki esittää 80 palvelupisteen lakkauttamista. Kirjastoja, kouluja, terveyskeskuksia, nuorisotaloja, liikuntapaikkoja ym. Perusteina mm tilojen vajaakäyttöä, vähän kävijöitä, oppilaiden vähenemistä, toimintojen keskittämistä, korkeita kustannuksia ym. Kirjaston toiminnalle nähdään stadissa perusteita vasta kun väestöpohja on yli 10 000 asukasta.

Palvelut pitää sopeuttaa taloudellisten resurssien ja väestökehityksen mukaan. Myös meillä.

Lue lisää

Jämsän kaupungin uusi, valmisteilla oleva säästöohjelma ”Mattila 2” perustuu kaupungin toiminnan tuottavuuden kasvattamiseen. Henkilöstövähennykset kohdentuvat lähinnä määräaikaisiin työsuhteisiin.

Malliesimerkki säästöohjelman toteuttamisesta käytännössä löytyy kouluverkon tehostamisesta.

Alhon ja Lahden koulujen oppilaat voidaan sijoittaa Kuoreveden ja Kaipolan kouluihin ja viiden luokanopettajan, parin kouluavustajan ja parin ruokahuolto- / siivoustyöntekijän määräaikaiset työsuhteet voidaan lakkauttaa sivistystoimesta. Samalla kaupunki vapautuu tarpeettomien koulurakennusten ylläpitämisestä.

näinseon kirjoitti:

Jämsän kaupungin uusi, valmisteilla oleva säästöohjelma ”Mattila 2” perustuu kaupungin toiminnan tuottavuuden kasvattamiseen. Henkilöstövähennykset kohdentuvat lähinnä määräaikaisiin työsuhteisiin.

Malliesimerkki säästöohjelman toteuttamisesta käytännössä löytyy kouluverkon tehostamisesta.

Alhon ja Lahden koulujen oppilaat voidaan sijoittaa Kuoreveden ja Kaipolan kouluihin ja viiden luokanopettajan, parin kouluavustajan ja parin ruokahuolto- / siivoustyöntekijän määräaikaiset työsuhteet voidaan lakkauttaa sivistystoimesta. Samalla kaupunki vapautuu tarpeettomien koulurakennusten ylläpitämisestä.

Lue lisää

Eihän se ole "vapautunut" vielä Arvajan koulustakaan, vaikka se on lakkautettu jo kohta kolme vuotta sitten. Kulut ovat tosiasiassa pysyneet ihan samoina kuin ennenkin, kun koulurakennusta on lämmitetty ja pidetty yllä. Edes määräaikaisista työntekijöistä ei ole päästy eroon, vaikka niin väitettiin, niitähän on vielä 400 kaupungin palkkalistoilla.

Näennäinen vapaus kirjoitti:

Eihän se ole "vapautunut" vielä Arvajan koulustakaan, vaikka se on lakkautettu jo kohta kolme vuotta sitten. Kulut ovat tosiasiassa pysyneet ihan samoina kuin ennenkin, kun koulurakennusta on lämmitetty ja pidetty yllä. Edes määräaikaisista työntekijöistä ei ole päästy eroon, vaikka niin väitettiin, niitähän on vielä 400 kaupungin palkkalistoilla.

Lue lisää

Onko se hyvä vai huono asia, ettei koulukauppoja ole tehty valitusprosessien ollessa kesken. Vai onko Arvaja jo loppuunkäsitelty?

Vaihdan farkut ... kirjoitti:

Varsinkin, jos valtuutetulla sattuu työpaikka olemaan lakkautusuhan alla olevalla koululla.

Vihrolla on nyt virkamiehenä monta takkia päällekkäin ja monenlaisia silmälaseja nenällään tarkastellessaan asioita.

Hän on aiemminkin ollut urallaan VT-sivistystoimenjohtajana ja on silloin laatinut Jämsän pienten koulujen kehityssuunnitelmia.

Välillä hän on toiminut erään tällaisen uhanalaisen pienen koulun koulunjohtajana. Tällaisessa hänellä on virka.

Tässä ohessa hän on toiminut asiantuntijana kun oppilaaksiottoalueita on rajattu uudelleen tilanteiden muuttuessa.

Sivistystoimen henkilöstön uudelleen ryhmityksessä V pyörähti vaihteeksi lopetettavaksi aiotun koulun johtajasta lopetettavien koulujen oppilaita vastaanottavan koulun johtajaksi.

Esimiehensä kavalluksen jälkeen Veetä kutsuivat opetusjohtajan tehtävät. Pelinappulan roolista eteneminen jälleen pelintekijäksi.

Seuraavan episodin jälkeen ympyrä on jälleen sulkeutunut ja Vihro on päästrategina vt sivistystoimenjohtaja. Varmasti mies paikallaan. Pääsee armahtamaan entisen esimiehensä kavalluksesta, ja esittelemään oman varsinaisen virkakoulunsa oppilaspiirialueiden uudistuksia.

Näillä lähtökohdilla ja perusteellisella asiantuntemuksella kukaan ei pysty arvaamaan miten, milloin ja millä periaatteilla pienten koulujen tulevaisuutta ohjaillaan. Ainakaan mikään viime syksynä linjattu tavoite ei ole edennyt milliäkään viime syksynä vallassa olleiden asiantuntijoiden tarkoittamaan suuntaan.

Asiantuntijuus on natsoista kiinni. Se jolla on suurimmat natsat on oikeassa. Muilta pulinat pois. Ja on pelkästään järkevää muutostilanteissa muistaa ensin huolehtia omista eduistaan.

Basicschoolsoapopera kirjoitti:

Vihrolla on nyt virkamiehenä monta takkia päällekkäin ja monenlaisia silmälaseja nenällään tarkastellessaan asioita.

Hän on aiemminkin ollut urallaan VT-sivistystoimenjohtajana ja on silloin laatinut Jämsän pienten koulujen kehityssuunnitelmia.

Välillä hän on toiminut erään tällaisen uhanalaisen pienen koulun koulunjohtajana. Tällaisessa hänellä on virka.

Tässä ohessa hän on toiminut asiantuntijana kun oppilaaksiottoalueita on rajattu uudelleen tilanteiden muuttuessa.

Sivistystoimen henkilöstön uudelleen ryhmityksessä V pyörähti vaihteeksi lopetettavaksi aiotun koulun johtajasta lopetettavien koulujen oppilaita vastaanottavan koulun johtajaksi.

Esimiehensä kavalluksen jälkeen Veetä kutsuivat opetusjohtajan tehtävät. Pelinappulan roolista eteneminen jälleen pelintekijäksi.

Seuraavan episodin jälkeen ympyrä on jälleen sulkeutunut ja Vihro on päästrategina vt sivistystoimenjohtaja. Varmasti mies paikallaan. Pääsee armahtamaan entisen esimiehensä kavalluksesta, ja esittelemään oman varsinaisen virkakoulunsa oppilaspiirialueiden uudistuksia.

Näillä lähtökohdilla ja perusteellisella asiantuntemuksella kukaan ei pysty arvaamaan miten, milloin ja millä periaatteilla pienten koulujen tulevaisuutta ohjaillaan. Ainakaan mikään viime syksynä linjattu tavoite ei ole edennyt milliäkään viime syksynä vallassa olleiden asiantuntijoiden tarkoittamaan suuntaan.

Asiantuntijuus on natsoista kiinni. Se jolla on suurimmat natsat on oikeassa. Muilta pulinat pois. Ja on pelkästään järkevää muutostilanteissa muistaa ensin huolehtia omista eduistaan.

Lue lisää

Jämsän koulujen viimeksi tehty kuntotarkastus oli Lahden koulun osalta karmeata luettavaa. Paljon pitää talkootyötä tehdä kyläläisten koulunsa eteen, jos haluavat edes MänttäVilppulan jatkavan koulun pitoa. Mänttäkin näkyi maininneen koulun kunnon vaarantavan sen tulevaisuuden. Jämsän puolella toimii nyt se Alhon koulun kylien yhtenäisyys -talkooliike. Mahtavatko ne sitten mennä Lahden koulun remonttitalkoisiinkin jos Pohjois-Kuorevesi vaihtaa Mänttän suuntaan.

Jos Pohjois-Kuorevesi irtaantuu Jämsästä ja liittyy Mänttään niin paras vaihtoehto on kuljettaa Alhojärven oppilaat Hallin yhtenäiskouluun.