vanha.jaara

Vapaa kuvaus

Olen varttunut ja virttynyt tekniikan ihminen, joka on ehtinyt olla jo hyvin monessa mukana. Olen kiinnostunut hyvinkin erilaisista asioista, mutta fysiikan ja matematiikan ongelmat ovat aina haasteellisia, vaikka toisaalta kieli ja sen käyttäminen on myös kiintoisaa. Noita persoonallisuusosion vastuksia pitäisi osaltani kohtuullisesti laventaa, sillä nuo standardivastaukset eivät minulle sovi lainkaan. Minulle voit lähettää sähköpostia osoitteeseen [email protected]. Vastaan, jos vain ehdin. Kotimaa: --- Koulutus: --- Ammatti: Muu Siviilisääty: --- Lapset: ---

Aloituksia

5

Kommenttia

376

  1. Kesä ja talvi vaihtavat maan prekession vuoksi paikkaa, niin että kesä tulee nykyisen talven tilalle 13000 vuoden kuluessa, ks.

    http://astro.wsu.edu/worthey/astro/html/lec-precession.html
  2. Maan kiertonopeus on erittäin vakio. Sen sijaan maapallon ratanopeus on suurimmillaan talvipäivänseisauksen aikana, koska silloin ollaan lähimpänä aurinkoa, ja planeettojen pintanopeus on vakio, ks.

    http://www.astro.utu.fi/zubi/cm/surf.htm
  3. Jäällä ajettaessa on muistettava välttää kriittistä ajonopeutta, jossa jään aaltoilu on resonanssikohdassa. Matalassa vedessä kriittinen nopeus riippuu vain veden syvyydestä, syvissä vesissä myös jäänpaksuudella on vaikutusta.

    Asiasta on enemmän raporteissa

    http://www.usace.army.mil/publications/eng-manuals/em1110-2-1612/c-8.pdf

    ja

    http://irc.nrc-cnrc.gc.ca/pubs/rp/rp469/rp469.pdf

    Kannattaa etenkin katsoa ensimmäisen raportin kohtaa 8-6 tai jälkimmäisen raportin kuvaa 7, valitettavasti vain sen käyrästöt ovat tuumamitoissa.
  4. Ilmanvastuksen vaikutuksen huomioonottaminen on täysin symmetrisen kappaleen heittoliikkeessä kohtalaisen helppoa, ks.

    http://www.lerc.nasa.gov/WWW/K-12/airplane/flteqs.html

    Kun sitten ryhdytään tarkemmin ottamaan huomioon eri tekijöitä, niin tilanne menee monimutkaisemmaksi, ks. esimerkiksi:

    http://www.acoustoscan.com.au/ISSS/Free Flight Aerodynamics of Sports Balls II.pdf

    http://www.blackwell-synergy.com/doi/pdf/10.1046/j.1460-2687.2002.00109.x

    Pallon lennosta on tehty simulaattoreitakin, joissa on otettu mukaan lähtöarvojen määrästä päätellen paljonkin tekijöitä, ks.

    http://www.grc.nasa.gov/WWW/K-12/baseball/index.html

    Keihäs on taas täysin aerodynaaminen kappale, jonka käyttäytymistä on todella vaikea laskea. Sen osalta voi sanoa, että ilmattomassa tilassa heitettäessä keihästulokset todella romahtaisivat.
  5. Kaivelinpa taas arkistoja ja tässä tulos:

    http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=2000000000000020&conference=4500000000000543&posting=22000000009223176#22000000009223176
  6. Niille, joilta kolmas kotimainen sujuu edes jotenkin, on lisätietoa täällä

    http://exploration.grc.nasa.gov/education/rocket/rktth1.html
  7. Ensinnäkin minua ihmetyttää käyttämäsi konvektiokertoimen suuruus, 13,5 W/(m^2*K), joka on melkoinen vapaalle konvektiolle.

    Toiseksi, onko käytetty pintalämpötila todella keskiarvostettu uunin pinta-alan ja ajan suhteen? Jos lämpötila vastaa vain uunin lämpimimmän kohdan lämpötilaa, niin en yhtään ihmettele saatua tulosta.
  8. Sinulla on siis uunin pintalämpötila T(t) ajan funktiona. Lisäksi tunnet uunin pintakonvektiokertoimen ks (13,5 W/(m^2*K)), ympäristön lämpötilan T∞ (14 °C) ja arvattavasti myös uunin lämpöä luovuttavan pinta-alan A.

    Nyt uunin luovuttama energia W on

    W = ks*A*(Tav - T∞)*Δt,

    missä Tav on uunin pintalämpötilan aikakeskiarvo aikavälillä Δt.

    Olenko arvaillut oikein?
  9. Jos käyrän pisteitä on paljon ja ne ovat jakautuneet tasaisesti pitkin käyrää, niin varsin hyvän approksimaation käyrän ja esimerkiksi x-akselin välisestä alasta saa yksinkertaisesti y-arvojen keskiarvon ja tarkasteltavan x-pituuden tulona.

    Tuosta uunijutusta on jäänyt varmaan jokin olennainen tieto pois, esimerkiksi pintakonvektiokerroin tai pinnan emissiviteetti ja ympäristön lämpötila?
  10. Katso lähteen

    http://www.tkk.fi/Yksikot/Rakenteidenmekaniikka/henk/aalto/materiaalia/geom.pdf

    sivun 13 taulukon alareunaa.

    Päässä laskien puoliympyräkaaren painopisteen etäisyys kaaren päiden yhdysjanasta on 2*R/π, missä R on kaaren säde.
  11. Ainoastaan seisova tai hitaasti virtaava vesi kerrostuu ja täten vesi pohjassa on +4-asteista. Voimakkaasti virtaava vesi sekoittuu ja täten sen keskilämpötila on hyvin alhainen, vain hieman yli nolla-asteista. Virtaavassa jokivedessä saattaa olla joskus jopa jääsohjoa, joka pohjaan tai joessa oleviin rakenteisiin jäätyessään saa aikaan suppotulvia.

    Joten etsi mieluummin jokin lämpimämpi paikka kuin joki maalämpöpumpun primääripiirin paikaksi.
  12. Nuo jutut menevät jo reilusti ohi minun osaamisalueeni. Niihin pitäisi olla asioihin perehtynyt kemisti tai materiaalifyysikko.

    Minulle on riittänyt, että olen voinut ottaa laskelmissa huomioon lämpötilasta riippuvat materiaaliparametrit, jotka ovat seurausta näistä materiaalin perusilmiöistä. En ole toisaalta vielä koskaan tarvinnut aivan näin paljon pakkasen puolella ilmeneviä materiaaliarvoja.
  13. Löysin Hideki Tanakan artikkelin "Thermodynamic stability and negative thermal expansion of hexagonal and cubic ices" lähteestä Journal of Chemical Physics, vol. 108, nro 12, 1998, ja siellä erityisesti kuvan 5, joka on tässä

    http://www.filecabin.com/photos/view.php?mode=gallery&g=6753

    Tuon mukaan jään tiheys todella pienenee, eli lämpölaajenemiskerroin on negatiivinen, jonkin aikaa absoluuttista nollapistettä lähestyttäessä.
  14. Kaivelin vanhoja juttuja ja löysin sieltä linkin

    http://www2.bren.ucsb.edu/~dturney/WebResources_13/WaterSteamIceProperties/IceWaterProperties.pdf

    Sen mukaan tilavuuden lämpölaajenemiskerroin näyttäisi käyttäytyvän toisinpäin, eli jään ominaispaino laskisi absoluuttista nollapistettä lähestyttäessä. Tosin asia on epävarma.
  15. Täällä näyttävät samat asiat tulevan aina jaksollisesti esiin. Kas tässä viime kerta:

    http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=2000000000000020&conference=4500000000000543&posting=22000000013799047#22000000013799047
  16. Tehtävä on sukua vanhalle ongelmalle

    http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=2000000000000020&conference=4000000000000027&posting=22000000010693728#22000000010693728

    joten tämäkin tehtävä ratkennee vastaavalla tavalla.
  17. Yrittäkääpä laskea kotilaskunne aivan itse. Niin opitte, muutoin ette.
  18. Normaalioloissa jää käyttäytyy kuten suurin osa muitakin aineita, eli sen ominaistilavuus pienenee lämpötilan laskiessa.

    Muistelen tosin, että kun mennään -200 astetta alempiin lämpötiloihin, niin jään lämpölaajenemiskerroin muuttuu negatiiviseksi eli jääpalan tilavuus kasvaa lämpötilan laskiessa.
  19. Suositan jälleen linkkiä:

    http://www.lsbu.ac.uk/water/index2.html

    Kun tätä jaksaa riittävästi selata, niin veden ominaisuudet ja niiden fysikaaliset syyt selviävät.
  20. Näköjään joka vuosiluokka haluaa oman vastauksensa vanhaan kysymykseen. Kas tässä:

    http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=2000000000000020&conference=4500000000000543&posting=22000000016518565#22000000016518565
    21. 3 / 19
TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt