Vesi laajenee lämmetessä/jäätyessä?

sesiita

Vesi laajenee lämmetessä/jäätyessä!?!
Missä lämpötilassa veden ominaispaino on painavimmillaan/ keveimmillään?

12

3562

Äänestä

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Jonsson.

      vesi on tiheimmillään ja laajenee kyseisen lämpötilan molemmin puolin. Vesi lämpölaajenee normaalisti kuten muutkin aineet, mutta se myös "kylmälaajenee" hieman ennen jäätymistään.

      http://www.thermexcel.com/english/tables/eau_atm.htm

      ------

      "But at 4 °C, just above freezing, water reaches its maximum density, and as water cools further toward its freezing point, the liquid water, under standard conditions, expands to become less dense."

      http://en.wikipedia.org/wiki/Water_(molecule)#Density_of_water_and_ice

      • sesiita

        Onko muilla aineilla vastaavia ominaisuuksia?
        Missä lämpötilassa rauta on "raskaimmillaan"?

      • Dresden
        sesiita kirjoitti:

        Onko muilla aineilla vastaavia ominaisuuksia?
        Missä lämpötilassa rauta on "raskaimmillaan"?

        Heitän lonkalta, että mahdollisimman kylmänä. Tämän pitäisi päteä myös muille metalleille. Muut saavat korjata tai varmistaa.

      • Vastaaja..
        sesiita kirjoitti:

        Onko muilla aineilla vastaavia ominaisuuksia?
        Missä lämpötilassa rauta on "raskaimmillaan"?

        Vesihän ei ole alkuaine, vaan kahden alkuaineen (vety ja happi) muodostama molekyyli. Monille muillekin yhdisteille voidaan tehtailla haluttuja vastaavia ominaisuuksia. Sen sijaan kaikki alkuaineet, myös rauta, laajenevat lämmetessään, eli ovat raskaimmillaan ja tiheimmillään absoluuttisessa nollapisteessä.

      • sesiita
        Vastaaja.. kirjoitti:

        Vesihän ei ole alkuaine, vaan kahden alkuaineen (vety ja happi) muodostama molekyyli. Monille muillekin yhdisteille voidaan tehtailla haluttuja vastaavia ominaisuuksia. Sen sijaan kaikki alkuaineet, myös rauta, laajenevat lämmetessään, eli ovat raskaimmillaan ja tiheimmillään absoluuttisessa nollapisteessä.

        Hyvä!
        Miten, kun alkuaineet happi ja vety yhtyvät molekyylitasolla, ne saavat tuon -4 asteen ominaisuuden (veden ominaispaino korkeimmillaan)?

      • airfoil
        sesiita kirjoitti:

        Hyvä!
        Miten, kun alkuaineet happi ja vety yhtyvät molekyylitasolla, ne saavat tuon -4 asteen ominaisuuden (veden ominaispaino korkeimmillaan)?

        Jäätymis "hilaan" liian aikaisin, jolloin niiden vaatima kasvaa jo ennen jäätymistä. Liruta oikein kylmää vettä veteen ja kokeile samaa oikein kuumalla vedellä, ääni on eivan erilainen riippuen lämpötilasta.

      • sesiita
        airfoil kirjoitti:

        Jäätymis "hilaan" liian aikaisin, jolloin niiden vaatima kasvaa jo ennen jäätymistä. Liruta oikein kylmää vettä veteen ja kokeile samaa oikein kuumalla vedellä, ääni on eivan erilainen riippuen lämpötilasta.

        Nouseeko myös veden ominaispaino lähellä absoluuttista nollapistettä? Estääkö veden hilautuminen jääksi sen ominaispainon muutoksen?

      • Jäärä
        sesiita kirjoitti:

        Nouseeko myös veden ominaispaino lähellä absoluuttista nollapistettä? Estääkö veden hilautuminen jääksi sen ominaispainon muutoksen?

        Kaivelin vanhoja juttuja ja löysin sieltä linkin

        http://www2.bren.ucsb.edu/~dturney/WebResources_13/WaterSteamIceProperties/IceWaterProperties.pdf

        Sen mukaan tilavuuden lämpölaajenemiskerroin näyttäisi käyttäytyvän toisinpäin, eli jään ominaispaino laskisi absoluuttista nollapistettä lähestyttäessä. Tosin asia on epävarma.

      • sesiita
        Jäärä kirjoitti:

        Kaivelin vanhoja juttuja ja löysin sieltä linkin

        http://www2.bren.ucsb.edu/~dturney/WebResources_13/WaterSteamIceProperties/IceWaterProperties.pdf

        Sen mukaan tilavuuden lämpölaajenemiskerroin näyttäisi käyttäytyvän toisinpäin, eli jään ominaispaino laskisi absoluuttista nollapistettä lähestyttäessä. Tosin asia on epävarma.

        Jäärä kirjoitti:
        "Sen mukaan tilavuuden lämpölaajenemiskerroin näyttäisi käyttäytyvän toisinpäin, eli jään ominaispaino laskisi absoluuttista nollapistettä lähestyttäessä. Tosin asia on epävarma."

        Olisi mielenkiintoista tietää, miten vesi "varmasti" käyttäytyy tuossa tilanteessa.

      • Jäärä
        sesiita kirjoitti:

        Jäärä kirjoitti:
        "Sen mukaan tilavuuden lämpölaajenemiskerroin näyttäisi käyttäytyvän toisinpäin, eli jään ominaispaino laskisi absoluuttista nollapistettä lähestyttäessä. Tosin asia on epävarma."

        Olisi mielenkiintoista tietää, miten vesi "varmasti" käyttäytyy tuossa tilanteessa.

        Löysin Hideki Tanakan artikkelin "Thermodynamic stability and negative thermal expansion of hexagonal and cubic ices" lähteestä Journal of Chemical Physics, vol. 108, nro 12, 1998, ja siellä erityisesti kuvan 5, joka on tässä

        http://www.filecabin.com/photos/view.php?mode=gallery&g=6753

        Tuon mukaan jään tiheys todella pienenee, eli lämpölaajenemiskerroin on negatiivinen, jonkin aikaa absoluuttista nollapistettä lähestyttäessä.

      • sesiita
        Jäärä kirjoitti:

        Löysin Hideki Tanakan artikkelin "Thermodynamic stability and negative thermal expansion of hexagonal and cubic ices" lähteestä Journal of Chemical Physics, vol. 108, nro 12, 1998, ja siellä erityisesti kuvan 5, joka on tässä

        http://www.filecabin.com/photos/view.php?mode=gallery&g=6753

        Tuon mukaan jään tiheys todella pienenee, eli lämpölaajenemiskerroin on negatiivinen, jonkin aikaa absoluuttista nollapistettä lähestyttäessä.

        Kiitos Jäärä
        Tuo on mielenkiintoinen tieto. Kummeksuttaa kun hapen ja veden ominaispaino nousee absoluuttista nollapistettä lähestyttäessä ja vedellä se laskee.
        Onko tuo ristiriita näennäinen?

      • Jäärä
        sesiita kirjoitti:

        Kiitos Jäärä
        Tuo on mielenkiintoinen tieto. Kummeksuttaa kun hapen ja veden ominaispaino nousee absoluuttista nollapistettä lähestyttäessä ja vedellä se laskee.
        Onko tuo ristiriita näennäinen?

        Nuo jutut menevät jo reilusti ohi minun osaamisalueeni. Niihin pitäisi olla asioihin perehtynyt kemisti tai materiaalifyysikko.

        Minulle on riittänyt, että olen voinut ottaa laskelmissa huomioon lämpötilasta riippuvat materiaaliparametrit, jotka ovat seurausta näistä materiaalin perusilmiöistä. En ole toisaalta vielä koskaan tarvinnut aivan näin paljon pakkasen puolella ilmeneviä materiaaliarvoja.

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Takaisin ylös

    Luetuimmat keskustelut

    1. Taisin tehdä virheen

      Kaipaan sua enemmän kuin kuvittelin. Luulin, että helpottuisin, mutta olinkin täysin väärässä. Vieläkö vastaisit minulle
      Ikävä
      79
      4134

    2. Koronarokotus sattui oudon paljon nyt sairaanhoitaja Tanja 46 istuu pyörätuolissa

      Pitkä piina piikistä Kun Tanja Vatka käy suihkussa, tuntuu kuin ihoa revittäisiin raastinraudalla irti. Hän on kärsinyt
      Maailman menoa
      202
      3352

    3. Hyvä että lähdit siitä

      Ties mitä oisin keksinyt jos oisit jäänyt siihen, näit varmaan miten katoin sua.... 😘🤭😎💖
      Ikävä
      47
      3026

    4. Nyt tuntuu siltä, että on pakko päästä puhumaan kanssasi

      Tuntuu että sekoan tämän kaiken takia. Miehelle
      Ikävä
      81
      2732

    5. Olisitko mies valmis?

      Maksamaan naisellesi/vaimollesi/tyttöystävällesi elämisestä syntyvät kulut, ruokailun, vuokran ja muut välttämättömät me
      Ikävä
      381
      2455

    6. Mitä haluat sanoa kaivatullesi?

      Onko ikävä? Milloin näitte viimeksi?
      Ikävä
      181
      2092

    7. Miksi mediheli

      Mitä on tapahtunut ku poliiseja ja ambulanssi pyöri aamusta keskustassa
      Kiuruvesi
      38
      1623

    8. Nainen, mulla olisi sulle pari vinkkiä

      Kerro vain ongelmasi niin annan siihen vinkin. :/
      Ikävä
      78
      1615

    9. vieläkin sanoa voin...

      💖💛💖💛💖💛💖💛💖 💛 Beijjjbeh 💛 Kaks vuotta tänään täällä. Miten hitossa jotkut on jaksaneet kymmeniä vuos
      Ikävä
      23
      1418

    10. Nainen onko sulla supervoimmia ?

      Voisitko auttaa miestä mäessä? Tarjota auttavan käden ja jeesata tätä miestä? Tai antaa olla et sä kuitenkaan auta.
      Ikävä
      39
      1402
    Aihe
    TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt