sa4ru5

sa4ru5 profiilikuva
Joulu 2024
Vapaa kuvaus

Olen hyvää parisuhdetta arvostava uusiosinkku, jonkin verran elämää ja maailmaa nähnyt 60+ nainen. Joskus tunnen itseni vanhaksi, väsyneeksi ja/tai vihaiseksi. Useimmiten olen kuitenkin hyväntuulinen, optimistinen, positiivisesti elämään ja ihmisiin suhtautuva, pilke silmäkulmassa provosoiviakin ajatuksia ilmaan heittävä, innokas keskustelija.

En kuitenkaan koskaan tarkoituksella ilkeä tai pahantahtoinen, enkä katsele toisia alaspäin - paitsi useinkin fyysisesti pituuteni vuoksi.

PS: "En halua kertoa" -vastaus on mielestäni tylsä, mutta en osannut valita tarjotuista vaihtoehdoista.

Musiikkimakuni: vaihtelee tilanteen ja mielialan mukaan.

Jos voittaisin miljoonan: ajattelisin, että markkoina olisin hallinnut summan paremmin.

Vapaa-aikanani: liikun ulkona, uin, melon, luen, tapaan ystäviä, matkustelen, nautin hyvästä ruuasta, kokkaan, lojun (rankan työpäivän jälkeen) sohvalla ja katson televisiota, ajattelen, valokuvaan, opiskelen, kirjoitan ym.ym.

Elokuvat: katselen mielelläni monenlaisia elokuvia, useimmin eurooppalaisia. Esim. Almodovar on yksi lempiohjaajistani. Katson myös piirrettyjä.

Pukeudun: tilanteen mukaan. Niin että itse viihdyn ja erotun ympäristöstä riittävästi, ettei minua vahingossa ammuttaisi hirvenä metsässä tai luultaisi sohvatyynyksi sisätiloissa.


Postia voit halutessasi lähettää minulle osoitteeseen:

[email protected]


Facebook-kutsuihin en valitettavasti voi vastata, koska O-O:lla ei ole omaa fb-sivua.

Kotimaa: ---

Koulutus: ---

Ammatti: Muu

Siviilisääty: ---

Lapset: ---

Messenger: [email protected]

Liittynyt 21v sitten
225 aloitusta · 5833 kommenttia
Uusimmat aloituksetSuosituimmat aloituksetUusimmat kommentit
Kiitos tekstistäsi - tosin tässä tapauksessa et varmaankaan pysty pitämään lupaustasi meille kaikille.;))

On kiva nähdä, että tämä teksti kiertää vieläkin.
Aloin heti miettiä, olisiko minulla joku sellainen ystävä, jolle en vielä olisi tätä tekstiä (hieman muokattuna) lähettänyt.
Hyvä ratkaisu saattaisi olla kaksi kyllin leveätä vuodetta eri huoneissa, niin että halutessaan kumpi tahansa voisi kömpiä toisen viereen ja vaikka nukkuakin yhdessä. - Tai siirtyä hellän hetken jälkeen vaikkapa lukemaan tai kuorsaamista karkuun omaan sänkyynsä.

Jospa koristelisit ehdotuksesi romantiikalla ja saisit asian kuulostamaan positiiviselta.
Tai kuka estää rakentamasta ajattelemaasi tilaa
vierashuoneeksi, johon jompi kumpi voisi halutessaan siirtyä tilapäisesti nukkumaan.

Tiedän monia meitä nuorempiakin pariskuntia, jotka tilapäisesti tai jopa jatkuvasti nukkuvat eri huoneissa.
paranee vaan vuosien myötä!

Erityisesti epärehelliset taitavat olla usein myös tietämättömiä!

PS: Kiitos piristävästä keskustelusta! ;))
Kyse on yhteisestä asiasta ja yhteisestä kokemuksesta, miksi ihmeessä naisen pitäisi valehdella miehelleen. Tämän ikäluokan mies taatusti tietää, että hän voi tuottaa naiselleen iloa ja nautintoa, vaikkei naisensa joka kerran saisikaan orgasmia. Voihan lämpöä ja läheisyyttä antaa niin monella tavalla ja monella tasolla.
Sekä suorituspaineet että valehteleminen näin intiimillä alueella kuulostaisi minusta tosi pahalta - ja vielä tässä iässä.

Miten käy sitten niitten siskojen, jotka eivät koskaan ole kokeneet orgasmia? Pitäisikö heidänkin valehdella - ja jäädä kokonaan ilman?
EI pidä paikkansa! Et voi tosissasi ajatella, että rehellisen ihmisen olisi pakkoa laukoa kaikkia mahdollisia ilkeyksiä ääneen. Ei rehellisen tarvitse olla ilkeä! Ei ole pakko sanoa mitään, ellei ole jotain hyvää sanottavaa.

Kuka pyytää antamaan kommentteja ulkonäöstään heti silmät avattuaan? (Sitäpaitsi minusta röllipeikko on suloinen.) Rehellinen voisi sanoa miehelle/vaimolle esimerkiksi, että on ihanaa herätä vieressäsi... ja (esimerkiksi jos henki haisee pahalle) mennäänkö pesemään hampaat... tms.

Minun ei ole ollenkaan vaikea löytää läheisilleni jotain hyvää sanottavaa, ellen löydä, ei minun aina ole pakko sanoa mitään.

Naapurille toivottaisin hyvää huomenta ja kysyisin jotain juhlista. Voisin ehkä todeta, että arvostan sitä, ettei heiltä usein kuulu samanlaista meteliä. - Vaikeastakin asiasta voi keskustella kohteliaasti ja rehellisesti myös valehtelematta.

Jos hyvällä tuttavallani olisi hammasongelmia, voisin hyvinkin sanoa olevani hänen terveydestään huolissani (jos olisin) ja suositella hammaslääkäriä. Muuten en keksi mitään syytä ryhtyä arvostelemaan ihmisiä.

Bussissa siirtyisin pois haisulin läheltä. En ymmärrä taaskaan, miksi häntä pitäisi ääneen arvostella.

Jos varas olisi nuori, saattaisin tilanteesta riippuen ryhtyäkin keskustelemaan hänen kanssaan tai alkaa näkyvästi seurata hänen puuhiaan, jolloin hän todennäköisesti siirtyisi muualle tai voisin joissain tapauksissa ilmoittaa henkilökunnalle asiasta.

Hyvät tavat ja rehellisyys eivät sulje pois toisiaan.

Kerropa sinä, miten valehteleva ihminen toimii esittämissäsi tilanteissa!
Olin luultavasti nuoruudenrakastettuni ja(alkoholisoituneen) ex-aviomieheni paras ystävä hänen kuolemaansa saakka.

En ymmärrä ihmisiä, jotka ovat kulkeneet pitkiäkin pätkiä elämää yhdessä ja eivät sitten eron jälkeen voi edes kohteliaasti tervehtiä entisiä kumppaneitaan. Jos elämä johdattelee eri suuntiin, eihän ihmisestä tule huonompi vaikkei enää jostain syystä voida tai haluta elää yhdessä.
Erityisesti lapsiperheiden vanhempien toivoisi vähitellen oppivan hoitamaan yhteisiä asioita ystävällisessä hengessä ja välttämään entisten kumppaniensa arvostelua ainakin lasten kuullen.
jos asiat ovat kotona hyvin, miksi kukaan järkevä ihminen riskeeraisi sitä ohikiitävän luvattoman hetken vuoksi.

Uskon, että useimmat naiset ovat vielä "yksiavioisempia" kuin miehet. Joten luulen, että miehillä on vielä paremmat mahdollisuudet löytää kumppani, joka haluaa elää sitoutuneena.

Pidä siis naisesi tyytyväisenä, niin ei tule tarvetta etsiä parempaa! Sama pätee tietysti toisinpäinkin. Sitäpaitsi ainakin tässä iässä jo tietää, ettei hyvä vaihtamalla parane.
minulle kerrottiin Allergiasairaalassa.

Siellä oltiin sitä mieltä, että ihmisille on suorastaan haitaksi käydä joka päivä suihkussa.
Väittivät, että monet iho-ongelmat johtuvat liian usein tapahtuvasta koko vartalon vesipesusta.
Uskoakseni täällä saa kuka tahansa osallistua mihin tahansa keskusteluun.

Osoitin kysymykseni (kirjoitusvirheineen) valehtelijoille, koska haluaisin mielelläni kuulla lisää tästä kummallisesta tavasta, jonka luulin jo hävinneen (iso)vanhempiemme mukana. Silloinhan naiset sanoivat useinkin, että hyvältä mieheltä pitää peittää yksi silmä ja pahalta kaksi. Äidit vaativat lapsiltaan rehellisyyttä ja vaativat samaan aikaan heitä valehtelemaan isälleen.

Itse taidan olla liian laiskakin valehtelemaan, koska silloin joutuisi keksimään uusia valheita vanhoja peitelläkseen. Enkä varmaan edes myöhemmin muistaisi, mitä olen kertonut.
Olen tosikko!
Eikö sinusta tunnu pahalta valehdella miehellesi?
Tunnetko voivasi luottaa toiseen, kun itse valehtelet?
Millaisissa asioissa on sopivaa valehdella?
Kuka päättää missä kulkee raja?
Olisiko tässä yksi syy siihen, että ihmiset niin usein epäilevät toisiaan?

Äitini ikäluokassa oli varsin tavallista sanoa: "Hyvältä mieheltä pitää peittää yksi silmä ja pahalta molemmat." Samalla sitten vaadittiin lapsilta ehdotonta rehellisyyttä ja varoitettiin kertomasta isälle totuutta, esim. vaatteen hinnasta tms. Jo lapsena ihmettelin asiaa ja päätin, etten itse ryhtyisi koskaan vastaavalla tavalla valehtelemaan.

Olen pysynyt päätöksessäni ja tyytyväinen siihen. Ei tarvitse pelätä jäävänsä kiinni typeristä valheista, eikä keksiä uusia edellisten peittelemiseksi. Taitaisin olla liian laiskakin ryhtyäkseni moiseen puuhaan.

Arvostan sitä, että läheiseni pitävät kiinni yhteisestä sopimuksesta: Aina voi kieltäytyä vastaamasta esitettyyn kysymykseen, mutta jos vastaa vastaus on rehellinen.
Ihmisten joukossa on sekä höynäyttäjiä että höynäytettäviä, eikä sukupuolella ole mielestäni sen asian kanssa mitään tekemistä.

Ketkäs niitä "Auervaaroja" uskoivat ja heille heille rahansa ja rakkautensa tuhlasivat?

Itse en ole tähään ikääni mennessä ketään höynäyttänyt, enkä tietenkään toivo tulevani höynäytetyksikään. Haluan kuitenkin pitää kiinni uskostani hyvään ihmisessä ja otan mieluummin riskin tulla höynäytetyksi kuin ryhdyn katkeraksi epäilijäksi.

Onhan meillä hyvä vaihtoehto: Ryhdytään kaikki rehellisiksi - ja maailmakin paranee!
Onko sinun oma lihasi näin heikko; oletko itse langennut?

Vai oletko ehkä valinnut huviksesi maskuliinisen nimimerkin?

Feminiinimuotohan olisi Die Ermittlerin.
Mitä, jos etsisit välillä sellaisen kohteen, joka tuottaisi sinullekin vähintään hyvän mielen palkkioksi. - Ellei paljon muutakin.

Luulen, että pitkällä aikavälillä juopottelun mahdollistaminen ei oikeastaan olekaan hyvä teko. Joskus hetkellinen julmuuskin voi kääntyä pitkällä aikavälillä hyväksi teoksi, jos se saa ihmisen itsensä havahtumaan. - Hengenpelastaminen on tietysti toinen juttu.
Hei tämä on oikeastaan väärä paikka kysyä asiaa. Mutta tietysti ohjeita ja ajatusten ravistelua saa täältä. Ehdotan kuitenkin, että kysyisit y s t ä v ä l l i s e s t i asiaa häneltä itseltään.

Vielä parempi olisi jos aloittaisit hieman hemmottelemalla häntä ja kuuntelemalla, jospa hänellä on huolia tms.

Sitä paitsi, mikset voisi hellästi seurata häntä nukkumaan mennessä. Voithan sitten palata omiin puuhiisi, kun olet käynyt hänet hellästi nukuttamassa. Jos hän valvoisi pitempään, tilanne olisi ilmeisempi.

Parasta mitä mieheltä tässä iässä voisi toivoa, on hellä romanttinen huomaavaisuus. Jos sellaista saa vaikkapa vain välillä osakseen kotona, kyllä siinä elämän laatu paranee molemmilla. Kun on hyvä olla, kaikki muukin sujuu. Vaihdevuosioireita tai ei, sinä voit saada hänet säteilemään ja nauttimaan elämästään.
Pitäisikö meidän päättää porukalla vallata ravintola ja vaatia vähitellen muuttamaan ohjelmaa oman makumme mukaan. - Onhan joukossa varmaan Vanhan valtaajiakin. Voisimme jatkaa "perinnettä" uudella alueella. Tämähän on Suomen suurin ikäluokka, miksemme käyttäisi sitä hyväksi ja vaatisi ottamaan tarpeemme huomioon. Nyt kun meillä vihdoin on aikaa ajatella itseämmekin.

Aluksi voisimme tietysti päättää kokoontua, jos joku tietää kuvaamasi paikan.

Tietääkö joku?
Mielestäni myös kiireisille pitäisi antaa tilaa.
Turha syyttää vain eläkeläisiä, kyllä se onnistuu nuoremmiltakin. Eilenkin kaupungilla ja kaupassa käydessäni ihmettelin, että miksi verkkaisesti liikkuvien tai pysähtyneiden ihmisten pitää tukkia koko kulkuväylä, jopa pari ihmistä voi onnistua tukkimaan koko liikenteen jalkakäytävällä.

Elämä olisi paljon mukavampaa, jos me oppisimme ottamaan toisia ihmisiä huomioon sen sijaan, että tuomitsemme heidät ja tulemme äkäisiksi.

Liikenteessäkin näkyy sama ilmiö. Emmehän koskaan voi tietää, miksi jollakulla on kiire. Annetaan siis heidän mennä ohi kiireineen. Joskus saattaa olla vaikka ihmishenki kyseessä.
Tiedän mistä puhut.
Olen aina sellaisessa tilanteessa nostanut mielessäni salaa hattua itselleni ja iloinnut, että edes välillä näytän osaavan. Joskus se on tosi vaikeata, mutta onnistumisen ilo on palkitsevaa.

Tuleekohan meistä vanhemmiten viisaampia?
olet saanut koetuksi harmonista kotielämää varttuneemmalla iällä.

Olen usein ihmetellyt ihmisten selviytymiskykyä ja sitä, että niin monet onnistuvat muuttamaan omassa elämässään asioita, joista itse ovat joutuneet nuorena kärsimään. Tosin päinvastaisiakin tapauksia on ja niiden kautta olen oivaltanut, mitä tarkoitetaan puhuttaessa (Jumalan) kostosta, joka kohdistuu moniin sukupolviin. Kun on jäänyt itse vähälle, on vaikea oppia antamaan muille parempaa.
vaikka itse en niistä enemmälti ole ehtinyt hyötyä.

Minusta on upeata, että Suomessa lapsiperheille maksetaan lapsilisää. Lapset ja perheet ovat tässä yhdessä asiassa tasa-arvoisia.

Jos lapsilisät poistettaisiin tulorajojen tms. perusteella joiltakin ryhmiltä, niiden käsittelyyn kuluisi varmasti paljon enemmän rahaa kuin mitä säästyisi.

Toisaalta, mitä sillä on väliä jos suuret veronmaksajat joskus saavat jotain takaisin?
Maksavathan taas mieluummin verojaan ja kasvattavat uusia verojen maksajia.
287 / 292
TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt