yucca42

Vapaa kuvaus

Kotimaa: --- Koulutus: --- Ammatti: Muu Siviilisääty: --- Lapset: ---

Aloituksia

11

Kommenttia

2810

  1. Tokihan kielessä on myös "hölmöys". Se, kuten myös "pöllöys", on kuitenkin äänteelliseltä kokonaisrakenteeltaan huomattavasti sujuvampi kuin "henkilöys".

    Mitä Gordionin solmuun tulee, niin vertasin viive-sanan välttämistä siihen, koska kyseessä on näennäisen hankalan ongelman ratkaiseminen yksinkertaisella joskin ehkä jonkun mielestä brutaalilla tavalla. Tässä vain ongelmana sattui olemaan valinta kahden taivutustavan välillä (tilanteessa, jossa osa lukijoista pitää valittua tapaa aivan vääränä, valittiinpa miten vain). "Suomalainen tietosanakirja" selittää ilmaisua "Gordionin solmu" näin: "Kuvaannollisesti mahdottomalta näyttävä tehtävä, joka selvitetään yksinkertaisin voimakeinoin."
  2. ... on vain tyhmiä ihmisiä.

    Jos perustat foorumin nettiin, sinne tulee roskaa. Ennemmin tai myöhemmin. Varaudu siihen. Hoida se.

    Jos ongelmana on yksi (1) häiriöviesti, poista se "käsin". Tosin kannattaisi lisäksi varautua muuhunkin häiriköintiin.

    Tietoliikennehäirinnästä puhuminen on täysin suhteetonta.

    Yksi vaihtoehto on tietysti lopettaa foorumi, jolla ei tapahdu mitään eikä ole mitään erityistä olemassaolon syytä. Nettikeskustelujen suurimpiin ongelmiin ei _todellakaan_ kuulu foorumien liian pieni määrä. Oikeastihan foorumeja on tolkuttomasti liikaa. Keskimääräinen aktiivikäyttäjien määrä lienee selvästi alle 1:n. (Tässä tietysti lasken mukaan kaikki kuolleet mutta poistamattomat foorumit, joille ihmiset saattavat eksyä ja joihin he saattavat innoissaan kirjoittaa tajuamatta, mistä on kyse.)
  3. Jos luet manuaaleja, huomaat, että niiden mukaan toimisi esimerkiksi

    Serif fonts

    Sekään ei käytännössä toimi monessa selaimessa, mutta se sentään _voisi_ toimia. Vähän paremmin onnistuu, kun siirrät asetuksen style-elementtiin. Älä kysy miksi...


    .serif { font-family: serif; }

    - -
    Serif fonts

    Kokonaan eri asia on, onko koko tavoitteessa mieltä. Todennäköisesti ei, mutta voihan tällaisella leikkiä.
  4. "Viipeen" on teoretisoitu muoto, joka on muodostettu vanhojen mallien mukaan - eihän itse viive-sana ole vanhaa suomea, eikä sitä olisi suomeen tarvittukaan, eikä tarvita. Kiista "viipeen vai viiveen" ratkeaa kuin Gordionin solmu: älkää hölmöilkö, ei kumpikaan.

    "Henkilöllisyys" ja "tunnettavuus" ovat oikein johdettuja. Ensimmäisen kantasana "henkilöllinen" on harvinaisehko mutta oikein muodostettu ja mm. Nykysuomen sanakirjan tuntema. "Tunnettavuus" on myös ihan oikea ja käypä sana mutta tarkoittaa tietysti eri asiaa ('se, että joku t. jokin on tunnettavissa') kuin "tunnettuus" ('se, että joku t. jokin on tunnettu, tunnetaan').

    "Tunnettuus" on kyllä vähän yksinäinen suomen kielessä. Vaikka ominaisuudennimien muodostaminen partisiipeista on mahdollista, tätä mahdollisuutta ei juuri ole käytössä. Harvoihin poikkeuksiin kuuluu vanha "tuttuus", joka on itse asiassa sanan "tunnettuus" isoveli: saman verbin samanlainen johdos, eri vartalosta (konsonanttivartalosta) johdettu vain. Tunnetustihan (?) "tuttu" on verbin "tuta" (= "tuntea") partisiippi.

    Keinotekoisesta muodosteesta siis on kyse. Periaatteessa voisimme puhua vaikka kirjan kirjoitettuudesta, auton ostettuudesta ja sanan käytettyydestä, mutta emme vain tee niin.

    "Henkilöys" on tietysti sekin muodollisesti oikein muodostettu, joskin suomessa enimmäkseen muodostetaan us- tai ys-loppuisia sanoja adjektiiveista eikä substantiiveista. Ongelmana on, että tässä asiassa kielitoimisto rupesi mestaroimaan kieltä ja tyrkyttämään typisteeksi koettavaa sanaa _vakiintuneen_ sanan tilalle.

    Se, että sana "henkilöys" mainitaan jo Nykysuomen sanakirjassa (joskin vain viittauksena henkilöllisyys-sanaan), on argumentti pikemminkin sitä vastaan kuin sen puolesta. Usean vuosikymmenen aikana tämä tulokas on päässyt lähinnä paperikielen sanaksi ja siinäkin harvinaiseksi, kuten Google kertoo:
    henkilöys 242
    henkilöllisyys 93 500

    Yhtenä syynä on varmaankin se, että sananloppu "-öys" ei istu suomeen kovin hyvin. Liekö jollakulla käänteissanakirjaa, josta voisi katsoa, esiintyykö se missään muussa sanassa?
  5. Lausutaan [votka] tai tarkemmin (IPA-merkein) sanottuna [vɔtkə] eli ensimmäinen vokaali on avoimempi kuin suomen [o] ja loppuvokaali on neutraali (švaavokaali).

    Venäjässä soinnillinen klusiili muuttuu soinnittomaksi soinnittoman klusiilin edellä, vaikka tätä ei tällaisissa tapauksissa osoiteta kirjoituksessa.

    Suomen kieleen muuten suositellaan kirjoitus- ja äänneasua ”votka” (mm. Suomen kielen perussanakirjassa), vaikka Alko myykin vodkaa.
  6. Sanojen merkityksiä selitetään yksikielisissä sanakirjoissa. Esimerkiksi Suomen kielen perussanakirja selittää kaksikielinen-sanaa näin: "kahta kieltä puhuva; jossa puhutaan t. käytetään kahta kieltä".

    Eiköhän tämä vastaa peruskysymykseen. Loppu on sitten hienosäätöä. Tosin "kahta kieltä puhuva" on aika epämääräinen. Se ei tarkoita vain kahden kielen osaamista mutta ei yleensä myöskään sitä, että ihminen puhuua kahta kieltä yhtä sujuvasti. Ihmisen täydellinen kaksikielisyys merkityksessä 'osaa kahta kieltä aivan yhtä hyvin' on erittäin harvinaista. Yleensä pelkkää kahden kielen osaamista ei sanota kaksikielisyydeksi, vaan ihmisen kaksikielisyyteen kuuluu, että kumpaakin kieltä osataan erittäin hyvin ja myös käytetään jatkuvasti (muuten sitä ei voisi osatakaan erittäin hyvin). Suomalaisista ehkä muutama prosentti on kaksikielisiä (yhdistelmänä yleensä suomi ja ruotsi).

    Virallisella kaksikielisyydellä tarkoitetaan eri asioita eri yhteyksissä. Sana "kaksikielinen" ei ratkaise mitään, vaan on katsottava, mitä oikeuksia joillekin kielille (tai oikeammin niiden käyttäjille) on taattu.
  7. Vaikka wikipediassa saattaa joskus jokin asia olla oikeinkin (vrt. sokea kana ja jyvä), se on huomattavan epäluotettava lähde.

    Tässä tapauksessa pieleen mennään jo "artikkelin" ensimmäisessä virkkeessä, kun siinä väitetään mikron olevan _yksikkö_. Itse taulukko pitänee paikkansa (tällaisen tiedon kopiointi väärin vaatisikin erityisiä ponnistuksia), joskin siinä on epäloogisesti selitetty esim. eksa = triljoona mutta T = biljoonakertainen. Pitäisi tietysti johdonmukaisesti selittää _joko_ lukusanoilla _tai_ -kertainen-johdoksilla.

    Luotettavampaa tietoa:
    http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/SI/2.4.html
  8. Jos kaikki muu epäonnistuu, kannattaa lukea ohjeet. Tässä tapauksessa siis (tod.näk.) Internet-palveluntarjoajasi ohjeet lomakkeen teosta. Lukeminen onnistunee sinulta paremmin kuin meiltä muilta, koska emme tiedä käyttämääsi palveluntarjoajaa.

    P.S. Varsinaiseen ongelmaan oikea ratkaisu on, että jos haluat sivuistasi palautetta, ilmoita sivuilla meiliosoitteesi. Lomake tekee yleensä vain asian vaikeammaksi.
  9. On se oikein kirjoitettu. Lähinnä jäin miettimään sanaa "nunquam", mutta Lewisin ja Shortin sanakirja sanoo: "numquam or nunquam (both in good use; the former prevails before the Augustan age)".

    Ja nyt uteliaisuus heräsi: miksi halusit tietää tämän?
  10. Eiköhän ekskuusista ja saijenssista puhuminen ole lähinnä jonkinlaiseksi hjuumoriksi tarkoitettua. Ja jos sinulla on hauskaa, niin silloinhan tarkoitus tavallaan toteutuu. Tosin sanojen vääntelijä ei ehkä ymmärrä, että muut nauravat hänelle eivätkä hänen huumorilleen.

    Mitä latinan kielen (sic) käyttöön tulee, niin silläkin voi saada itsensä vähän naurettavaan valoon. Hiljattain kirjoitin henkilökohtaiseen viestiin ilmauksen "sensu strictu" ('suppeassa mielessä, ahtaassa merkityksessä') ja pidin itseäni kovinkin fiksuna, koska tiesin lukijan hyvin kielitaitoiseksi ja siten latinan käytön sopivaksi. Hiukan punastuin tajutessani - viestin lähetettyäni -, että tulin käyttäneeksi munkkilatinaa. Oikeassa latinassa sanotaan "sensu stricto".

    Tämä tulki mieleen nimimerkistä "ad nauseum", joka ei tarkoita mitään. Sen sijaan "ad nauseam" tarkoittaa kirjaimellisesti selitettynä 'meritautiin asti', vapaammin tulkittuna 'niin pitkälle (t. kauan), että oksettaa'.
  11. Sanassa "isomummi" ei alkuosa taivu. Sanassa "isosisko" voi alkuosa taipua tai olla taipumatta; taipumattomuus näyttäisi olevan selvästi yleisempää. Kirjoitit siis oikein, mutta isosiskon osalta vähemmistössä olevan tavan mukaan.

    Taustalla on se, että alkuosalla on näissä eri merkitys. "Isosisko" tarkoittaa vanhempaa siskoa ja viittaa vanhemmuuteen konkreettisella, kokoa tarkoittavalla ilmauksella (vaikka isosisko ei aina olekaan isompi). "Isomummi" taas on vieraiden esikuvien mukaan muodostettu ilmaus. Tietysti jälkiosakin on vierasperäinen (< mormor), mutta tarkoitan tässä sitä, että "iso-" tällaisessa merkityksessä on merkityslaina (vrt. esim. saksan "Grossmutter" 'isoäiti'). Niinpä alkuosalla "iso-" ei miellettäne olevan selvää adjektiivista merkitystä vaan se on etuliitteen tapainen.

    Ison-Britannian nimen moni taivuttaa normien vastaisesti, jopa hyvin virallisessa kielenkäytössä.

    Suomalaisten sukunimien alussa ei osaa "Iso-" yleensä taivuteta yleiskielessä, ks.
    http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/kielikello/sukunim.html

    Murteissa saattaa alkuosa kuitenkin taipua, koska se rinnastetaan talon (tilan) nimeen. Tämän mukaisesti on tapana puhua Isontalon Antista - ainakin laulussa, joka muutenkin on hiukan murreväritteinen, ainakin alun perin (esim. kaharen = kahden, komian = komean).

    Normaalissa asiatyylissä, jossa käytetään vieraiden mallien mukaan suomeen vakiinnutettua nimijärjestelmää, kirjoitetaan Antti Isotalosta, jos kyse on nykyajan henkilöstä. Ilmaus "Antti Isostatalosta" olisi periaatteessa sallittu, mutta käytännössä liian outo käytettäväksi.

    ISO-standardeista ei ole apua, eikä edes SFS-standardeista, koska ainoa varsinaisesti suomen kielen kirjoittamista käsittelevä SFS-standardi on SFS 4175, ja se rajoittuu numeroiden ja (erikois- ja väli)merkkien kirjoittamiseen.

    Muuten, kansainvälisen standardointijärjestön ISOn virallisen kannan mukaan "ISO" ei ole lyhenne vaan nimi, joka johtuu kreikan sanasta "eisos" (myöh. "isos") 'samanlainen'. Tässä on paitsi vähän keksityn oloista etymologiaa myös tuulahdus oikein ummehtunutta ilmaa, sillä modernissa maailmassa standardointi ei ole niinkään samanlaiseksi tekemistä kuin yhteensopiviksi tekemistä. Joka tapauksessa "eisos" on se sana, josta on peräisin monen sivistyssanan iso-alku (isobaari, isotooppi, isomorfinen jne.), joka ei tietenkään koskaan taivu.
  12. "Gerundi" ja "gerundiivi" ovat alkujaan latinan kieliopin termejä. Gerundi on esimerkiksi muoto "docendo" 'opettamalla, opettaen', kun taas gerundiiveiksi kutsutaan samantapaisia muotoja, jotka ovat merkitykseltään passiivisia, luonteeltaan lähinnä adjektiiveja ja taipuvat nominien tavoin, esim.
    "docendus : docenda : docendum" 'opetettava'.

    Muiden kielten kuvauksissa näitä termejä on käytetty aika kirjavasti, joskin jonkinlainen yhteys alkuperäisiin merkityksiin on yleensä nähtävissä.
  13. Suomen kielessä on futuuri samassa mielessä kuin perfekti ja pluskvamperfekti eli liittomuotona. Futuuria ei kuitenkin suositella eikä kannata käyttää kuin poikkeustapauksissa, sillä useimmiten ns. preesens*) riittää hyvin. Tarkemmin ks.
    http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/kielenopas/8.2.html#futuuri

    *) Preesensiksi kutsuttu suomen aikamuoto on todellisuudessa yleistempus, joka voi viitata nykyiseen, tulevaan tai ajattomaan tekemiseen tai olemiseen sekä joissakin tyylilajeissa ja tilanteissa myös menneisyyteen. Preesensin oikeastaan määrittelee vain sen vastakohta preteriti (virheellisesti imperfektiksi kutsuttu) eli yhdistämätön muoto, joka normaalisti viittaa menneeseen aikaan - kaikki muu on "preesensin" alaa.
  14. Tavallisten kielenkäyttäjien horjuminen tässä asiassa ei ihmetytä. Kysehän on alkujaan aika-sanan kahdesta muodosta (yksikön ja monikon essiivi ja ns. omistusliite), ja niiden välille tehty ero on osittain vähittäisen kehityksen, osittain tietoisen kielenohjailun tulos. Kielenoppaat ja sanakirjat kuvaavat asian sekavahkosti, ks.
    http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/kielenopas/8.2.html#aikanaan

    Täällä kuvattu käyttö on siis "oikein", mutta ei kannata luottaa siihen, että se aina ymmärretään oikein. Esimerkiksi kysymys "Tulitko aikanaan perille?" on käytännössä kaksitulkintainen.
  15. "Non-alignment" tarkoittaa lähinnä sitoutumattomattomuutta tai jopa vain kantaaottamattomuutta. Liittoutumattomuuspolitiikka on pikemminkin "non-alliance policy".

    Näiden ero on tietysti aika tulkinnanvarainen. Millaisesta käännöksestä on kyse? Eri yhteyksissä noudatetaan tällaisissa asioissa omia terminologioitaan.
  16. Heittämällä mainitsemasi sanasi Googlelle löytyy noin alle ajanlaskun mm. sivu
    http://www.nykarlebyvyer.nu/sidor/texter/PROSA/UPPSLFINL/BOTTNVIK.HTM
    jossa asia selitetään. Perämeri eli Bottenviken on Merenkurkusta pohjoiseen. Selkämeri eli Bottenhavet taas on on Pohjanlahden (Bottniska viken) se osa, joka on Merenkurkusta etelään.
  17. Sanaristikoissa ei suinkaan ole kyse siitä, että ristikkoon tuleva sana olisi "yhtä kuin" sanan selitys. Täysistä synonyymeista on erittäin harvoin kyse. Tässä tapauksessa ollaan sikäli lähellä, että "tilsa" vastaa sanan "tiera" merkityksen yhtä osaa varsin tarkkaan. Kuten Nykysuomen sanakirja, tuo 1940- ja 1950-luvun agraarisuomen monumentti, osaa lisäksi kertoa, sanalla "tiera" on myös merkitys 'tierake, pelto- tms. tilkku, palamaton kohta kaskessa'. (Tätä eivät uudemmat sanakirjat enää kerro, eikä niissä myöskään ole näiden sanojen käyttöesimerkkejä.)

    Tässä siis kuitenkin ajettiin takaa sitä, että sekä "tiera" että "tilsa" tarkoittavat kavion tai kengän pohjaan kertyneestä lumesta muodostunutta kovahkoa kokkaretta.

    P.S. Yhtäläisyysmerkin kummallekin puolelle kuuluu välilyönti (SFS 4175, kohta 4.34). Toisaalta yhtäläisyysmerkkiä ei juuri ole syytä käyttää muualla kuin matematiikassa ja merkintöjen selityksissä.
  18. Normaalin linkin (myös ns. syvän linkin) saa tehdä ilman lupaa. Oman sivun osaksi ei saa luvatta upottaa (esim. kehykseen tai kuvana).

    Otetaanpa tähän lainaus lain perusteluista (HE 28/2004):

    "Verkkosivujen linkittämistä toisiinsa siten, että käyttäjä linkkiä seuraamalla siirtyy sivulta tai sivustosta toiseen, ei ole katsottu tekijänoikeudellisesti merkitykselliseksi toimeksi. Tällainen esimerkiksi kirjanmerkin tai alaviitteen asettamiseen verrattavissa oleva linkittäjän toimenpide olisi siis lähtökohtaisesti mahdollinen ilman linkitettävän aineiston oikeudenhaltijan lupaa.

    Jos verkkosivulle tuodaan suojattua aineistoa ulkopuolelta linkkien avulla siten, että aineistosta valmistetaan kappale linkittäjän sivun osaksi, tapahtuu tekijänoikeudellisesti merkityksellistä kappaleen valmistamista ja/tai yleisön saataviin saattamista. Tällaiseen linkittämiseen olisi hankittava oikeudenhaltijan lupa."

    Lisätietoja:
    http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/tekoik/tekoik.html#linkit

    Mitään sellaista vaatimusta ei ole, että linkin pitäisi avautua uuteen ikkunaan. Se on päinvastoin häiritsevää, joskus _hyvin_ häiritsevää, joskaan tämä ei ole lakiasia (valitettavasti). Siispä target="_blank" kannattaa sitoa tiiviiseen pakettiin ja upottaa meren syvyyteen.
  19. Täältä-linkit ja klikkaa tästä -linkit olivat muodissa noin vuonna 1997. Nykyisin niitä pidetään hölmöinä, ja hölmöjä ne alun alkaenkin olivat. Kirjoitetaan linkkitekstejä, jotka ovat niin lukijoiden kuin hakukoneidenkin kannalta ihan puppua, ja sitten ihmetellään "miksi sivuni eivät löydy Googlella". Vrt.
    http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/www/click.html

    Fiksu tapa on kirjoittaa ensin teksti, jossa on kuvaavia sanoja ja joka toimii ilman linkitystäkin (omalla tavallaan) ja sitten tehdä fiksuista sisällöllisistä sanoista linkkejä. Hyperteksti on enemmän kuin tekstiä, ei vähempää.
  20. Noh noh, onhan esimerkiksi "
    21. 120 / 141
TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt