yucca42

Vapaa kuvaus

Kotimaa: --- Koulutus: --- Ammatti: Muu Siviilisääty: --- Lapset: ---

Aloituksia

11

Kommenttia

2810

  1. Vierasperäisten sanojen gn-yhdistelmä voi ääntyä joko [gn] tai [ŋn], missä ”ŋ” tarkoittaa äng-äännettä. Vieraissa nimissä se voi ääntyä muillakin tavoilla, esimerkiksi liudentuneena n-äänteenä.

    Suosituksia vierasperäisten sanojen ääntämyksestä on sivistyssanakirjoissa, mm. vanhassa mutta kunnianarvoisassa Nykysuomen sanakirjassa. Yleissuuntaus on, että yhä useammin hyväksytään äng-äänteen käyttö ja sitä ehkä jopa suositaan. Käytännössä esimerkiksi magneetti-sanan normaaliääntämyksessä on äng-äänne, kuten Iso suomen kielioppi sivumennen esittää.

    Erisnimien ääntämyksestä on ohjeita tietosanakirjoissa. Ohjeet tosin usein ovat epärealistisia: ne yrittävät kuvata alkuperäisen ääntämyksen tarkasti (usein epäonnistuen), ottamatta huomioon, että vieraissa nimissä tapahtuu eriasteista ääntämyksen mukautumista.

    Esimerkiksi uudehko ”Iso sivistyssanakirja” (vuodelta 2005)sanoo:

    magneetti
    Kirjan mukaa tällaiset sanat äännetään tavallisesti [maŋn-], ”vaikka niissä ei varsinaista äng-äännettä olekaan” (tämä on silkkaa sekoilua!) mutta ne voidaan ääntää myös kirjoituksen mukaisesti [magn-] (ja tätä toki esiintyy, kuten toteat, mutta se lienee luokiteltava jo lähinnä hyperkorrektismiksi)

    diagnoosi
    [diagno:si] (itse asiassa tämä sana taitaisi olla olennaisesti vaikeampi lausua ängällisenä)

    gnu
    Tämä sana yllättäen puuttuu sanakirjasta, mutta siinä toki äännetään g-äänne, sillä suomen kielessä ei ole sananalkuista ängää lainkaan; vokaali on ääntämyksessä pitkä, eli oikea ääntämismerkintä olisi [gnu:]

    gnocchi
    [njokki]
    (Kyseessä on sitaattilaina, joten se periaatteessa äännetään italian sääntöjen mukaan. Oikeastaan alussa pitäisi olla liudentunut n, [ɲokki], mutta suomalaisissa ääntämisohjeissa merkitään yleensä noin.)

    .44 Magnum
    Sanakirja sanoo magnum-sanasta:
    ”[magnum tai maŋnum, la ma:gnum]”,
    mutta käytännössä ängällinen ääntämys on yleinen. Tuo latinan ääntämykseksi väitetty vastaa lähinnä suomalaisten latinistien yhden koulukunnan käsitystä.

    magnum opus
    [ma:gnum opus]
    Tämä siis on lähinnä latinistien käsitys, ja useimmat tämän fraasin viljelijät varmaankin lausuvat [maŋnum opus]. Maailmalla arvostettu W. Sidney Alleninin ”Vox Latina” on sitä mieltä, että gn-yhdistelmän ääntämys oli jo klassillisessa latinassa todennäköisesti [ŋn], mutta klassillisen ajan jälkeen saattoi ääntämys olla joissakin piireissä [gn] jonkinlaisen kielireformin takia (ruvettiin ”ääntämään niin kuin kirjoitetaan”).

    Guignol
    Tätä ei sivistyssanakirja tunne, koska kyseessä on erisnimi (tai erisnimeen perustuva yleisnimi, joka on suomen kielessä sitaattilainan asemassa). Ääntämys riippuu siitä, mitä kieltä nimi tai sen ajatellaan olevan. Tässä tapauksessa on kieleksi varmaankin ajateltava ranska, joten ääntämys on [giɲˈol], karkeammin merkittynä [ginjol].
  2. Miksi et muuta XML-dataa HTML:ksi? Jos XML-data jo tulee CGI-skriptiltä, niin skriptiä muuttamalla tai toisella skriptillä sen voi muuntaa HTML-dataksi.

    Kai kolmas osapuoli on antanut luvan hommaan? (Muutenhan tässä oltaisiin herkästi lain väärällä puolella.) Siinä tapauksessa se voisi ehkä olla valmis muokkaamaan skriptiä.

    Edelleenkin on epäselvää, mikä on ongelma. URL olis kiva - kai tästä jokin luonnossivu on olemassa, ja CGI-skriptillä ainakin on URL.

    Jos jotain oikein simppeliä (mutta todennäköisesti ei fiksua) haetaan, niin voisi tehdä vaikka


    Ks. XML-tiedostoa.


    ja sitten foo.xml:ään sopiva viittaus tyylitiedostoon. Toisaalta jos _lähtökohtana_ on, että XML-tiedostoon ei voi koskea, niin silloin ongelma on taidettu määritellä ratkaisemattomaksi.
  3. Mielipiteitä maailmaan mahtuu, myös vääriä. Tällaisia asioita ei kuitenkaan ratkaista mielipiteillä.

    Tarkista määrittelyistä. Kokeile vaikka validaattorillakin. Ei taatusti mene läpi, ellei DTD salli käytettyjä elementtejä, ja jos sallii, ei kyseessä enää olekaan XHTML.
  4. Jospa aloitettaisiin ongelmasta, jota olet ratkaisemassa, eikä yrityksestä ratkaista jotain tuntematonta ongelmaa. Miksi et kirjoita HTML-dokumenttiin HTML-merkkausta? (XHTML kannattaa unohtaa, ellet todella tiedä, mitä teet. Jos tietäisit, et kyselisi täällä.)

    XHTML on kiinteästi määritelty. Vastoin tavanomaista hölynpölyä sen sekaan ei voi heittää mitä huvittaa. Tai voi, mutta vaikutus on mitä sattuu.

    Kuulostaa siltä, että sinun pitäisi sisällyttää HTML-dokumenttiisi taulukko. CSS-puoleen voidaan palata sitten, kun merkkaus on selvillä.

    Mahdollisesti (X)HTML-dokumentin voisi generoida XSSL:llä. Mahdollisesti voisit käyttää ns. datalla päällystämistä, jos homman ei tarvitse toimia kuin IE:ssä. Mutta mitäpä nyt enempää miettimään ratkaisuja, kun ongelma ei ole tiedossa. Siis mitä pitäisi saada aikaan ja miksi ilmeinen ratkaisu (aineisto taulukkona HTML-dokumenttiin) ei kävisi?
  5. Älä kuljeta tiedostojen nimiä URLeissa äläkä käytä erikoismerkkejä tiedostojen nimissä. Jos kuitenkin koet tarvitsevasi erikoismerkkejä, kerro _alkuperäinen_ ongelma (ja mielellään myös esimerkkikoodi, jolla olet sitä yrittänyt ratkaista).
  6. Saa kuvapainikkeen tehdyksi, mutta se on huonompi vaihtoehto kuin . Kuvapainikkeen tekeminen mahdollisimman oikein on sen verran vaativa homma, että siihen ei kannata ryhtyä, jos ei pysty löytämään teknisiä perustietojakaan aiheesta.
  7. Talkoot-sanalla sen vanhassa merkityksessä ei ole vastinetta englannissa, koska ilmiötä, jota se kuvaa, ei tunneta englanninkielisessä maailmassa. Modernissa merkityksessä "talkoot" tarkoittaa milloin mitäkin. Sanakirja ei tässä paljoa auta; pitää tietää tai arvata, mitä oikeastaan tarkoitetaan. Vähintäänkin pitää tietää lauseyhteys, jossa sanaa käytetään, mutta sekään ei useinkaan riitä.
  8. Lyhenteessä "toht." on viisi merkkiä, sanassa "tohtori" seitsemän. Ei siis suurikaan lyhenne. Vanha sääntö sanaa, että lyhenteen pitäisi säästää ainakin sanan toisen puolen kirjoittamiselta, jotta lyhentäminen kannattaisi.

    Tietysti sekä "toht." että "tri" ovat paljon parempia vaihtoehtoja kuin matrikkelilyhenteiden (esim. FT, MMT, LT) käyttö matrikkelien ulkopuolella. Mutta useinkin "tohtori" on vielä parempi. Lyhentämisen pääsääntöhän on: älä lyhennä.

    Mitä alkuperäiseen kysymykseen tulee, niin lyhyt vastaus on: koska sovinnaislyhenteet ovat sovinnaisia. Niiden käyttö perustuu paljolti siihen, että ne ovat yleisesti tunnettuja - joskin olettamus tuttuudesta on kyllä usein väärä.
  9. "Aspergerin ominaispiirre" on hämärä sana, ja "Asperger-ominaispiirre" vielä hämärämpi ja huonompaa suomea.

    Alkuperäisessä muotoilussa on ehkä haluttu peittää se seikka, että lauseen sisältö on melkoisen tyhjä: ihmisen käyttäytymisessä voi olla olla Aspergerin syndroomaan (oireyhtymään) luokiteltuja oireita ilman, että hänellä luokitellaan olevan Aspergerin syndrooma. Varsinaisten tautien osaltahan on selviö, että ihmisellä harvoin on kaikkia taudin tyypillisiäkään oireita. Oireyhtymä taas on nimitys joukolle oireita, joten on määrittelykysymys, miten paljon niitä pitää olla, jotta voi sanoa, että jollakulla on kyseinen oireyhtymä.

    Lause on oikeastaan äärimmäisen triviaali. Jos joku luettuaan Aspergerin oireyhtymästä ei tunnista _mitään_ sen sisältämiä oireita sellaisiksi, että hänellä olisi joskus ollut jotain sentapaista, kyseessä taitaa jo olla vakava psyykkinen häiriö. Sen verran yleisluonteisia asioita oireyhtymän kuvaukseen sisältyy. Tällä en tarkoita, että kuvaus sinänsä olisi huuhaata.

    P.S. Ihminen olkoon ihminen. "Henkilö" on sanan "persoona" vastineeksi sepitetty sana, joka saisi pysyä siinä merkityksessä.
  10. Sundan käännösohjelma eli käännin ("käännösmoottori" on karkea anglismi) kuvastaa suunnilleen automaattisen kääntämisen nykytasoa (engl. state of the art). Tuollaista aito käännösohjelma (vastakohtana lapsellisille sanoja toisilla korvaaville "käännösohjelmille") nykyisin tekee. Se osaa yhtä ja toista, ja tuloksesta näkee, että se on analysoinut englanninkielisen tekstin kielellisen rakenteen ja pyrkinyt tuottamaan sitä vastaavan suomenkielisen ilmaisun.

    Tosin tuo ei varmaankaan edusta _parasta_ nykytasoa. Esimerkiksi adverbin (miraculously - ihmeellisesti) jättäminen alkuperäiselle paikalleen sanajärjestyksessä ei osoita järin korkeaa tasoa. Aika pahasti menee pieleen viimeisessä virkkeessäkin: "collapse" voi olla sekä substantiivi että verbi, mutta käännösohjelman kai pitäisi sentään osata ratkaista tämä kaksitulkintaisuus sen perusteella, että pitäähän lauseessa predikaatti olla.

    Valitettavasti Kielikone Oy:n englannista suomeen kääntävä ohjelma kai edelleen pidetään laboratoriossa (toiseen suuntaan kääntävä on markkinoilla), ja tämä kuvastanee hyvää harkintakykyä. Siellä ollaan luultavasti pidemmällä kuin Sundassa.

    Sundan käännösohjelma on juuri ja juuri käyttökelpoinen joihinkin tarkoituksiin, samaan tapaan (joskin heikommin) kuin eräät suurten kielten väliset käännösohjelmat (esim. BabelFish ja Googlen käännösohjelmat).
  11. Miksi "armeijan käynyt" olisi sen kummallisempi kuin "kouluja käynyt"? Sanalla "käydä" on monia merkityksiä (ks. sopivaa suomen kielen sanakirjaa), ja yksi niistä tarkoittaa jonkin läpi kulkemista kuvaannollisessa mielessä. Sekä armeija että koulu voidaan hyvin ajatella kuin putkeksi, jonka läpi käydään.

    Myös sanalla "armeija" on useita merkityksiä. Kaksi niistä kuvaatkin. Muista yksi on 'puolustusvoimat, sotavoimat'. Se on jopa Suomen kielen perussanakirjassa ensimmäisenä mainittu merkitys, eikä sanakirja esitä merkitystä 'maavoimat' lainkaan. Nykysuomen sanakirja taas tekee tasan toisinpäin eli esittää ensin merkityksen 'valtakunnan maasotavoimat' eikä lainkaan laajempaa merkitystä. Tämä on kuvaava esimerkki siitä, että kielenkäyttäjä tarvitsee sekä "Nykäsen" että jonkin uudemman sanakirjan.
  12. Kielitoimistossa tiedetään kyllä hyvin, että väite ”yhtä äännettä vastaa yksi kirjainmerkki” ei pidä paikkaansa monestakaan syystä. Ensinnäkään mikään kirjoitusjärjestelmä ei voi ilmaista äänteiden vaihtelua kuin karkeasti. Toiseksi suomen ylistetty yksinkertaisuus foneemien ja kirjainten vastaavuudessa rikkoutuu todellisuudessa monellakin tavalla. Rikkoutumisista äng-äänne on vähäisimpiä. Ns. loppukahdennus aiheuttaa paljon enemmän ongelmia, samoin monet ns. sivistyssanojen ”oikeinkirjoitussäännöt”. Ks.
    http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/orto.html

    (Sanassa ”kuningas” kirjainpari ”ng” tarkoittaa kaksois-äng-äännettä, foneettisesti merkittynä siis [kuniŋŋas].)

    Mainitsemasi Kotuksen sivu on surkuhupaisa, koska siinä muka käytetään hattu-s:ää, mutta sivun merkistökoodaukseksi on ilmoitettu ISO-8859-1, johon hattu-s:ää ei kuulu. Sivun ”toimivuus” perustuu vain siihen, että yleiset selaimet tulkitsevat sivun väärin (siis niin kuin sivuntekijä tarkoitti, ei niin kuin hän sanoi). Hattu-s:n käytössä on sekoiltu muutenkin: yhdessä kohdassa on kaksi hattu-s:ää peräkkäin vaikka pitäisi olla vain yksi, ja loppupuolella on teksti ”sekä euron merkki että šja ž”, eli š:n perässä ei ole sananväliä.

    Mutta älkää tehkö, niinkuin he tekevät, vaan niinkuin he opettavat. Ja uudemmalla, virallisemmalla sivulla (jolla on suomen kielen lautakunnan kannanotto vuodelta 2005) asiat ovat sentään paremmin:
    http://www.kotoistus.fi/valmiit/suhusz.htm

    Lautakunta kyllä sujuvasti on ottanut aiempaa _epämääräisemmän_ kannan (nyt puhutaan vain vieraista nimistä, ei lainasanoista) ja lisäksi väistänyt varsinaisen problematiikan: Tulisiko hattu-s:ää käyttää myös arabian, heprean, persian, japanin, kiinan ym. kielten siirtokirjoituksessa ja missä määrin? Entä mitä vaikuttaa se, että Venäjällä käytetään tosiasiallisena virallisena translitteraationa (mm. ulkomaanpasseissa) englannin mukaista järjestelmää, jota myös kansainväliset uutistoimistot yleensä käyttävät?
  13. Tällaisissa sanoissa heittomerkki on vain sanan kirjoitusasuun kuuluva koriste - eikä sitä edes yleensä käytetä enää. Nykyisin käytetään muotoa "tarkka-ampuja". Muotoa "tarkk'ampuja" käytetään vain historiallisissa esityksissä, esimerkiksi viitattaessa Suomen kaartin tarkk'ampujapataljoonaan.

    Nykyisin kirjoitetaan myös "vaikkei" eikä "vaikk'ei". Kirjoitusasusta riippumatta ääntämys on [vaik-kei]. Virallisten sääntöjen mukaan sanaa riveille jaettaessa kuitenkin jaetaan yhdysosien rajalta: vaikk-ei. Käytännössä tällaista jakoa kannattaa tietysti välttää.
  14. Joku voi mennä sekaisin Suomessa tai autossa tai humalassa, mutta miten voi mennä i'issä sekaisin? "Mennä sekaisin joissakin" merkityksessä on karkea svetisismi. Kun siihen vielä yhdistyy oudon taivutusmuodon käyttö, voidaankin todeta, että onpas taas kömpelö ilmaus.

    Se, mitä sinä ajattelet ilmauksen "mennä sekaisin lastensa i'issä" tarkoittavan, on vain oma käsityksesi tuon kömpelön rakenteen merkityksestä. Esitit useita suomalaisempia ilmauksia, jotka ovat hyviä vaihtoehtoja, kunhan puhuja saa päätetyksi, mitä tarkoittaa. Monia lisävaihtoehtojakin on, kuten "hän ei aina muistanut kaikkien lastensa ikiä".
  15. Lause "Eläkkeelle siirtyvien i'issä on suuria eroja" ei ole virheellinen, mutta se on kömpelö. Voi sanoa "Eläkkeelle siirtyvät ovat hyvin eri-ikäisiä" tai "Eläkkeelle siirtyvien ikä vaihtelee paljon".
  16. Vieraiden nimien monikkotaivutus pitäisi lailla kieltää... mutta jos Yvette-nimeä joudutaan taivuttamaan, niin monikon genetiivi on "Yvettein". Ohjeisto (Kielikello 2/1985) esittää sen ainoana vaihtoehtona. (No, mallisanana on Brigitte : Brigittein, mutta on aika ilmeistä, että Yvette taipuu saman mallin mukaan.) Tässä perusmuodon ääntymätöntä loppu-e:tä käytetään sidevokaalina: Yvette [ivet] : Yvetten [iveten] : Yvettein [ivetein] jne.
  17. Kyllä Päätaloa on käännetty muille kielille, niin mahdottomalta kuin se tuntuukin. (No, kääntäminenhän on itsessään mahdotonta, mutta sitä vain tehdään.) Ruotsinnoksia ei taida olla muuta kuin kirjan "Viimeinen savotta" käännös "Sista hygget", kääntäjänä Thomas Warburton.
  18. Nukke- ja pelle-tyyppiset sanat ovat suomen kielen taivutuksen murheenkryyni. Varminta on tarkistaa taivutus sanakirjasta, ks. ohjeita tästä sivulla http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/kielet/vukk.html#taiv

    Aiemmin (Nykysuomen sanakirjassa) linjana oli yleensä sentyyppinen taivutus kuin pelle : pellein, mutta nykyisin hyväksytään muitakin vaihtoehtoja, osittain sanakohtaisesti (esim. "pellejen" on sallittu rinnakkaismuoto).

    Hans-nimen taivutusongelmaa en ymmärrä. Mikä siinä on vaikeaa? Monikon genetiivi on "Hansien".

    Englannin kielessä on vaihtelevia käytäntöjä genetiivin muodostuksessa, mutta arvostettu "Chicago Manual of Style" suosittaa, että yksikön genetiivin (possessive) pääte on 's myös silloin, kun perusmuoto loppuu s:ään, siis Hans's. Tässä pääte luetaan [-iz]. (Kuitenkin _ääntymättömään_ s:ään loppuvissa, etenkin ranskalaisissa nimissä päätteenä on vain heittomerkki, esim. Camus'.)

    Säännöllisistä (s-loppuisista) monikkomuodoista taas muodostetaan genetiivi lisäämällä loppuun pelkkä heittomerkki. Nimestä "Hans" muodostetaan monikko normaalisti lisäämällä loppuun -es, siis "Hanses", joten monikon genetiivi on "Hanses'".

    Eri juttu sitten on, että vieraiden erisnimien monikkomuotojen taivutettamista kannattaa yleensä välttää kielessä kuin kielessä. Yleensä tämä onnistuu lauserakennetta muuttamalla. Englannin kielessähän on melkein aina kiertomahdollisuutena of-genetiivi, mutta usein on muitakin vaihtoehtoja.
  19. Sanat tarkoittavat, mitä niillä halutaan tarkoittaa, silloinkin kun niitä on väännelty.

    Vähän vääntelyä on myös translitteraatiossasi: я не понимаю on "ja ne ponimaju" (siis "ne", ei "ni", ääntämyksestä riippumatta) taikka kansainvälisen standardin mukaan translitteroituna "â ne ponimaû".
  20. Parasta olisi, jos sinulla olisi Officesta sellainen versio, jossa on venäjän kielituki, joka sisältää ainakin oikoluvun. Mutta pelkkään kirjoittamiseen riittää mikä tahansa Office tai vaikka koneen mukana tuleva WordPad.

    Kirjoittaminen olisi toki näppärintä venäläisellä näppäimistöllä, ja näppäimistöthän eivät ole kalliita - venäläisen löytäminen Suomesta voi kyllä olla hankalaa. Niinpä ainakin aluksi voi käyttää tavallista suomalaista näppäimistöä mutta venäläistä näppäinasettelua. Tähän tarvittavia operaatioita on hiukan hankala selittää lyhyellä tekstillä, mutta ohjeita löytynee kirjoista ja XP:n ohjeista (ks. kohtaa "Näppäimistöasettelun ja syöttömenetelmän (IME) lisääminen"). Valitettavasti XP:n mukana tulevissa asetteluissa näyttää olevan vain yksi venäläinen asettelu ja se vastaa venäläistä kirjoituskonenäppäimistöä, joten sen mukaisilla näppäinten merkityksillä ei ole juuri mitään yhteyttä siihen, mitä suomalaisissa näppäinhatuissa on. Oman näppäimistöasettelun tekeminen (niin että näppäimet vastaisivat jotenkin loogisesti suom. näppäimistöä jonkin translitteraation mukaan) olisi mahdollista eikä vaatisi ruudinkeksijää mutta se on vähän työlästä askartelua.

    Asiaa voi auttaa virtuaalinäppäimistöllä, jonka saa ladattua osoitteesta
    http://office.microsoft.com/downloads/2000/viskeyboard.aspx

    Желаю Вам успеха!
    21. 125 / 141
TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt