yucca42
Kotimaa: ---
Koulutus: ---
Ammatti: Muu
Siviilisääty: ---
Lapset: ---
Liittynyt sitten
Muokkaa profiilia11 aloitusta · 2810 kommenttia
- Tähän on jo esitetty muutama oikaisu, mutta lisäänpä vielä, että Stephen ei ole minkään monarkin omakielinen nimi. Kuninkaannimi Tapani on unkarinkielistä nimeä István vastaava suomalainen nimiasu. Se siis ei perustu englanninkieliseen asuun.
Edward on suomeksi Edvard. Ruotsin kielessä Gustaf-nimi kirjoitetaan nykyisin yleensä Gustav. - Elisabet-nimen vastine venäjässä on kyllä Jelizaveta (Елизавета).
Kuriositeettina mainittakoon, että keisarinna Elisabet II:n nimestä on käytössä vahvemmin suomalaistettu asu Helsingin kadunnimessä "Liisankatu". - Jeps. Lisätietoja ja perusteluja:
http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/kielenopas/8.4.html#sukun-taiv
http://kaino.kotus.fi/sukunimientaivutus/index.php?s=hakemisto
Jos jossakin vieraassa kielessä olisi nimi, joka kirjoitetaan ”Ruutu”, niin sitten taivutettaisiin vieraita nimiä koskevien sääntöjen mukaan Ruutu : Ruutun. Mutta sellaista ei taida olla. - Ei noiden tietojen perusteella voi sanoa muuta kuin että teet jotain väärin. Heitäpä olennainen osa koodista (HTML CSS, HTML:n postaaminen tänne vaatii että
- Olet oikeassa. Kieliopillisesti käskyttäminen on käskyillä varustamista eli riittävien käskyjen antamista jotain toimintaa varten. Sotilasosasto voidaan käskyttää toimimaan sotatilanteessa; tosin sodan todellisuudesta seuraa, että käskyillä on useinkin vain viitteellinen merkitys. Mutta ”käskyttää miestä” on tyhjää mahtipontisuutta ja teennäisyyttä, kun kyse on yhden asian käskemisestä. Voitaisiin sanoa ”käskyttää mies”, jos mies olisi asemassa, jossa hänelle on annettava kattavat käskyt tulevaa toimintaa varten.
Typerintä asiassa on kuvitella, että ”käskyttäminen” jotenkin ilmaisisi jotain käskyvallasta. Poliisilla ja muilla viranomaisilla on toimivaltansa rajoissa valta antaa velvoittavia käskyjä. Jos ei uskota tähän, niin käskyttämisestä puhuminen ei paranna asiaa yhtään, se vain tuo mukaan naurettavuutta. - Ihan kiinnostava tapaus. Kyseessä ei kuitenkaan liene tekstinkäsittelyohjelman virhe. Ei Hesaria tekstinkäsittelyohjelmilla taiteta.
Word 2007 tavuttaa ang-loin-tia-lai-sen, joka on muodollisesti oikein, vaikka välttääkin jakamasta siitä kohdasta, josta sana olisi paras jakaa. Varovaisuus, jossa vältetään vokaalien välistä jakamista, toimii tekstinkäsittelyssä, kirjoissa jne., mutta kapeassa sanomalehden palstassa sitä pidettäneen liian varovaisena.
Jako anglointi-alaisen saattaa johtua jopa liian fiksusta ohjelmasta. Sanahan näyttää muodoltaan yhdyssanalta, jonka voisi jakaa parhaiten juuri noin. Jälkiosa olisi selvä suomen sana ja alkuosakin muodoltaan aivan järkevä.
Olen joskus esittänyt puoliksi tosissani (Kanava-lehdessä), että suomen kielessä pitäisi ruveta käyttämään yhdysmerkkiä kaikissa yhdyssanoissa. Tai realistisemmin ajatellen ainakin kaikissa yhdyssanoissa, joiden jälkiosa alkaa vokaalilla. - Potenssiin korotus sitoo vahvemmin kuin etumerkin vaihto, joten -x^2 tai oikeammin kirjoitettuna −x² tarkoittaa −(x²). Lausekkeen arvo on siis x:n reaalisilla arvoilla aina negatiivinen, paitsi että se on 0, jos x = 0.
- Kyllähän kappalainen kappeliin liittyy, sillä kappalainen oli alkujaan kappelia (seurakunnan sivukirkkoa) hoitava pappi. Mutta miksi toinen vokaali on a eikä e? Suomen kielen kannalta asia on sikäli selvä, että "kappalainen" on lainautunut sellaisesta ruotsin kielen variantista, jossa sana esiintyi muodossa "kappalan". Vrt. http://g3.spraakdata.gu.se/saob/ s.v. "kaplan". Epävarmaa on, miksi tämä muoto syntyi, mutta se voisi olla yksinkertaisesti äänteellisen ympäristön aiheuttamaa, assimilaatiota: kahden a-vokaalisen tavun välissä ollut e-vokaali muuttui niiden kaltaiseksi.
- Mitä sanottiin siinä tekstissä, josta luit väitteen? Jos siinä ei mainittu vastineita eikä viitattu lähteisiin, joista asian voisi tarkistaa, tekstiin kannattaa suhtautua Wettnhovi-Aspan tai Veijo Meren ”etymologisten” tarinoiden tavoin.
”Nykysuomen etymologisen sanakirjan” mukaan vero-sanaa pidetään vanhana omaperäisenä sanana, vaikka rinnastukset etäsukukieliin (esimerkiksi hantin ”wer”) ovat osittain epävarmoja. Tämä sisältää sen, että mitään vakavasti otettavaa lainaetymologiaa ei ole esitetty. Jos jollakulla on tietoa jostain uudemmasta selityksestä, niin kannattaa kertoa lähteet ja mielellään referoida sisältöä. - On ilmaisia kuvapankkeja. Voi käyttää, jos a) kuvapankin säännöt sallivat sen ja b) kuvat on laillisesti laitettu kuvapankkiin. Jälkimmäistä sopii epäillä ainakin, jos kuvat ovat hyviä eikä niiden alkuperää ilmoiteta. Jos kuvapankin takana on iso, tunnettu ja arvostettu organisaatio, niin sitten voi olettaa, että asiat ovat todennäköisesti kunnossa, eli silloin voi keskittyä lukemaan kuvapankin säännöt.
Viestin muut kysymykset eivät ole lakiasiaa. - ”Kuolta” on todellakin sanan ”kuolla” murremuoto, jossa infinitiivin pääte on säilynyt alkuperäisemmässä muodossa kuin yleiskielessä. Tämä murrepiirre esiintyy ilmeisesti eri alueilla yli tavanomaisten murrerajojen. Eino Leinolle se on varmaankin ollut tuttu hänen kotiseutunsa Kainuun murteesta.
Murrepiirteen käyttö runossa ”Lapin kesä”*) selittynee ihan sillä, että tarvittiin sana, joka rimmaa sanan ”mielipuolta” kanssa.
Muutoinhan runo on lähinnä ”runollista yleiskieltä”, sitä myöten, että siinä esiintyy d, joka on murteille tuiki tuntematon.
*) http://internetix.fi/aspit/runot/haeruno.asp?rtunnus=407 - Tällaisia asioita ei kerrota kieliopeissa, vaan kirjoittamisen oppaissa, esimerkiksi Kielitoimiston oikeinkirjoitusoppaassa, johon kyllä kannattaa suhtautua kriittisesti (runsaasti virheitä).
Sen 7. painoksen sivulla 188 sanotaan: "Lauseyhteydestä irralliset, lisähuomautuksen kaltaiset jaksot erotetaan pilkulla muusta virkkeestä. Tällaisia jaksoja ovat esimerkiksi puhuttelut, täsmennykset, selitykset ja esimerkit."
Kysymyksen tapauksissa käytetään siis pilkkua, koska "Pekka" ja "herra Miikkulainen" ovat irrallisia lisäyksiä: ne ovat erillään lause- tai muusta yhteydestä ja ilmaisevat, ketä puhutellaan.
Ks. myös http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/kielenopas/4.3.html#irrall - w3schools.com on ainakin sivusto, josta ei pidä aloittaa.
Ks. http://w3fools.com
Selailemalla yksinkertaisia esimerkkejä oppii lähinnä tekemään asiat samalla tavalla väärin kuin moni muu. Mutta w3schools on harhaanjohtavuudessaan kyllä ihan omaa luokkaansa. - Kirjaimet ä, ö ja y eivät ole kyrillisiä, vaan latinalaisia. Kirjaimet ӓ, ӧ ja у ovat kyrillisiä. Näiden kirjainjoukkojen erojen hahmottaminen voi olla vaikeaa, etenkin, kun esimerkiksi ä ja ӓ ovat aivan samannäköiset kaikissa fonteissa, joihin ne kuuluvat. Jos haluaa esitelmöidä kyrillisistä merkeistä, pitäisi kuitenkin tietää ja ymmärtää ero.
Ei, noita kirjaimia ei pidä käyttää, kun suomalaisia nimiä kirjoitetaan kyrillisin kirjaimin venäläisille lukijoille. Ostjakeilta, voguleilta ja udmurteilta voit mennä kyselemään, miten he haluavat nähdä suomalaiset nimet, jos lainkaan haluavat.
Nehän eivät lainkaan kuulu venäjän kirjoitusjärjestelmään.
Lisäksi vieraskielisiä nimiä ei venäjässä translitteroida, vaan transkriboidaan sen mukaan, miten venäläinen kuulee ne lausuttavan. Tämä asia kannattaa ihan suosiolla jättää venäläisten ratkaistavaksi; siihen ei tšuhnien neuvoja ole kysytty. - 5,154.3 ja 733.0 tarkoittavat samaa kuin suomalaisen käytännön mukaan 5 154,3 ja 733,0. Jos niiden on sanottu olevan miljoonia (dollareita), niin todelliset luvut ovat siis 5 154 300 000 ja 733 000 000.
Lukujen ilmoittamiseen "tuhansina" ei yleensä ole mitään syytä. Ilmaus "42 tuhatta" on epäselvempi ja pidempi kuin "42 000".
Jos nyt kuitenkin tiedot pitää viedä esimerkiksi taulukkoon, jossa on sarakeotsikkona "1 000 $", niin sitten tietysti pudotat todellisista luvuista pois kolme nollaa lopusta, eli viet taulukkoon luvut 5 154 300 ja 733 000. - Mikään noista kirjoittamistasi lauseista (tai niiden yhdistelmä) ei yllä lähellekään teoskynnystä, joten niitä saisi kopioida ihan vapaasti minne vain.
- Mistähän tuon 30 vuoden rajan keksit? Oikeasti tekijänoikeus päättyy, kun 70 vuotta on kulunut viimeksi kuolleen tekijän kuolinvuodesta. Musiikin tekijöiksi lasketaan säveltäjä, sanoittaja ja sovittaja. Tekijänoikeuden päätyttyäkin voivat musiikkiesitystä ja -tallennetta koskea eräät tekijänoikeuslain mukaiset (esittäjien ja tallenteen valmistajien) oikeudet.
Lue täältä:
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1961/19610404
Tai helpommin sulavassa muodossa täältä:
https://kirja.elisa.fi/ekirja/tekijanoikeus-vastauksia-usein-kysyttyihin-kysymyksiin - Et saa "pistää" (suomeksi: panna) musiikkia nettiin ilman sen oikeudenhaltijoiden lupaa. Onko tässä jotain epäselvää?
- Huutomerkin voi jättää pois, ja se on syytäkin jättää pois:
Tein sivuston Joomlalla.
Tämä on suomen kielen lautakunnan kannan mukaista.
Jos huutomerkkiä joudutaan käyttämään (esimies määrää tms.), niin huutomerkkiä käsitellään kuten erikoismerkkiä. Nimessä taivutetaan sen taipuvaa osaa, siis varsinaista nimeä, ja virkkeen loppuun tulee piste, vaikka lopussa olisi nimeen kuuluva erikoismerkki.
Tein sivuston Joomlalla!.
Tällaisessa tapauksessa on hyvä lieventää kummallisuutta yhdyssanarakenteelta, jolloin vältetään nimen taivutus. Siis kuten kysymyksen yhdessä vaihtoehdossa:
Tein sivuston Joomla!-sisällönhallintajärjestelmällä.
Perusteluja ja muuta lisätietoa:
http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/kielenopas/4.4.html#huutom-nimi - Käytät kutsussa $("p") argumenttia, joka on samanlainen kuin viitattaessa haluttuihin elementteihin CSS:ssä. Siis esimerkiksi $("p.huuhaa"), jos haluat kohdistaa operaation vain niin p-elementteihin, jotka kuuluvat luokkaan huuhaa.