yucca42

Vapaa kuvaus

Kotimaa: --- Koulutus: --- Ammatti: Muu Siviilisääty: --- Lapset: ---

Aloituksia

11

Kommenttia

2810

  1. Kaavaeditorilla voi tosiaankin lisätä erilaisia merkkejä kirjainten päälle tai alle. Word 2007:n kaavaeditorissa toiminto tosin on piilotettu kohtaan ”Korostus”, jonka malliesimerkkinä esitetään ä-kirjain. Suomennoksen on muutenkin tehnyt joku matemaattisesta tietoudesta aika osaton – esimerkiksi indeksit ovat muka ”Komentosarjoja”!

    Minusta kaavaeditorilla tehty yläpiste on aika hyvin kohdallaan. Mitä fonttia ja fonttikokoa käytät? Ehkä ne eivät muutenkaan ole matemaattiselle tekstille ihan sopivia.

    Jos kuitenkin tarvitset yläpisteellisiä kirjaimia melko satunnaisesti ja ilman, että asiakirjassa muutoin on paljon matemaattisia merkintöjä, joihin kaavaeditoria tarvittaisiin, niin voit ehkä hoitaa asian merkkien tasolla.

    Ensinnäkin voit kirjoittaa kirjaimen jälkeen merkin U+0307 COMBINING DOT ABOVE, esimerkiksi näppäilemällä 307 Alt+X. Valitettavasti tulos on yleensä typografisesti huono, koska ohjelmat (edes Wordin 2007-versio) eivät osaa kovin hyvin toteuttaa tällaisia ns. yhdistyviä tarkkeita.

    Käytännössä paremman ulkoasun saa käyttämällä ns. yhdistelmämerkkiä, jossa on ikään kuin yhdeksi merkiksi paketoituna kirjain ja tarke, esimerkiksi U+18EF LATIN SMALL LETTER Y WITH DOT ABOVE, jonka voi kirjoittaa esimerkiksi näppäilyllä 18ef Alt+X. Tämä asettaa aika vahvat rajoitukset fontin valinnalle, koska kyseinen merkki kuuluu vain harvoihin fontteihin. Wordin mukana tulevasta Arial Unicode MS:stä se kyllä löytyy, mutta kyseinen fontti on ensinnäkin groteski eikä siis sovi lainkaan yhteen monien perinteisten tekstissä käytettyjen fonttien kanssa ja toiseksiksin vain ns. normaalina fonttina, ei kursivoituna eikä lihavana. (Word kyllä suostuu ”kursivoimaan” Arial Unicode MS:n mutta tekee silloin ns. konekursiivia eli insinöörikursiivia, joka on typografisesti surkeaa.)

    Lopuksi täytyy lisätä, että matemaattisten tekstien hyvään latomiseen ei Wordista ole, vaan siihen tarvitaan LaTeX. Tosin LaTeXissa saatetaan silloin tarvita sen hienouksia, joiden oppimiseen menee noin ihmisikä.
  2. Jos olet ostanut uuden PC:n melko hiljattain, niin kyllä siinä Microsoft Office 2007 toimii. Se sisältää Wordin ja Excelin.

    Näkemäsi paketti oli todennäköisesti Office 2007:n Home and Student -versio. Siinä on sama Word ja Excel kuin kalliimmissakin versioissa. Saattaa löytyä halvemmallakin kuin 139 euroa, tosin lähinnä erikoistarjouksina.

    Pystyt asentamaan itse.

    Koneessa on todennäköisesti Office 2007:n kokeiluversio, joka toimii 60 päivää. Koneiden myyjät saattavat mainostaa sitä suurena etuna, vaikka kokeiluversion voi ladata netistäkin ja vaikka sen toiminta-aika siis on rajoitettu. Ks.
    http://office.microsoft.com/fi-fi/products/FX101759651035.aspx
    Jos sellainen on koneessa, niin ostettuasi Office 2007:n sinun ei edes tarvitse asentaa sitä vaan riittää aktivoida se normaalikäyttöön.

    Sitten vain lainaamaan tai ostamaan sopiva opaskirja (tai ehkä Word- ja Excel-opas erikseen). Ilman opaskirjaakin käytön aloittaminen onnistuu, mutta todennäköisesti opit käyttämään vain mitättömän pienen osan ohjelmien ominaisuuksista ja niitäkin osaksi väärin.
  3. Osuit oikeaan.

    "The term [bus] is almost certainly derived from the electrical engineering term "bus bar" - a substantial, rigid power supply conductor to which several connections are made. This was once written "'bus bar" as it was a contraction of "omnibus bar" - a connection bar "for all", by analogy with the passenger omnibus - a conveyance "for all"."

    http://foldoc.org/bus
  4. Yleiset sanakirjat ovat yleensä epäluotettavia, kun kyse on erikoisalojen sanastosta.

    Fishbase http://fishbase.org sisältää hirmuisen määrän tietoa kaloista, myös erikielisiä nimiä (common names) ja kuvia. Toki tämä merkitsee, että tietoa on koottu monilta tahoilta eikä luotettavuus ole lähelläkään täydellistä, mutta varmaankin parempi kuin tyypillisen yleissanakirjan.

    Sen mukaan ruotsin ”ulk” on nimenomaan isosimppu, ks.
    http://fishbase.org/Summary/SpeciesSummary.php?id=1329
  5. Keskustelunavaus oli lakoninen ja useimmille vaikeasti avautuva mutta asiallinen.

    Passiiviksi kutsutaan kielitieteessä normaalisti juuri sellaisia verbinmuotoja, jotka ilmaisevat, että kieliopillinen subjekti on tekemisen ”kohteena” (siinä väljässä merkityksessä, jota tarkoitetaan, kun sanotaan, että aktiivilauseessa objekti ilmaisee ”kohteen”). Esimerkiksi Merriam-Websterin verkkoversio sanoo s.v. passive (adjective):
    ”asserting that the grammatical subject of a verb is subjected to or affected by the action represented by that verb ”

    Suomen kielen eräiden persoonamuotojen kutsuminen passiiviksi on vanhaa perinnettä, josta ei osata tai uskalleta irtautua. Se on ehkä alkujaan syntynyt siitä, että suomen kielen kuvaus yritettiin mahduttaa latinan kieliopin puitteisiin – mikä oli melkoista vääntämistä mm. sijamuotojen osalta. Latinan kieliopin vaikutuksesta ei ole koskaan täysin irtauduttu, varsinkaan asioissa, joissa se ei ole johtanut kovin absurdeihin seuraamuksiin. Latinan passiivi on monissa tapauksissa suomennettavissa mainituilla suomen persoonamuodoilla, mutta tästä merkitysten osittaisesta vastaavuudesta ei tietenkään seuraa kieliopillisten kategorioiden samuus.

    Perinteessä roikkumista perustellaan keinotekoisesti viittaamalla siihen, että passiivikäsitteestä on erilaisia laajennuksia, joiden piiriin kyseiset muodot voisi muka jotenkin mahduttaa. Puhutaanhan esimerkiksi ruotsin ”man-passiivista”, joka ei ole lainkaan passiivi vaan merkitykseltään noihin suomen persoonamuotoihin verrattavissa. (Saman koskee englannin ”you-passiivia” ja siitä osittain johtuvaa suomen ”sä-passiivia”.)

    Perinteessä on myös mukava roikkua sillä perusteella tai verukkeella, että tarjolla ei ole parempaakaan kieliopillista kuvausta. Todellisuudessa suomen ”passiivi” on luontevasti kuvattavissa neljänneksi persoonamuodoksi, joka ilmaisee tekijän persoonalliseksi mutta ei muuten yksilöi tekijää tai tekijöitä. Tällaista kuvausta vastustettaisiin kai lähinnä morfologisista syistä, koska 4. persoonan muodostus on aivan erityyppinen kuin muiden, esimerkiksi menen : menet : menee : mennään jne.

    4. persoonan melko yleinen kutsuminen epämääräisen tekijän muodoksi on harhaanjohtavaa, koska monissa tämän muodon käyttötavoissa tekijä on hyvinkin määräinen ja kaikille osapuolille tuttu. Sehän on esimerkiksi lähes täysin korvannut imperatiivin 1. persoonan eli indikatiivin 4. persoonaa käytetään imperatiivin monikon 1. persoonan merkityksessä: sanomme ”Mennään!”, kun vanhassa kielessä sanottiin tai ainakin kirjoitettiin ”Menkäämme!”. Itse asiassa 4. persoona voi esiintyä minkä tahansa persoonan merkityksessä. (Esimerkiksi kahdenkeskisessä keskustelussa esitettynä ”Ollaanpas sitä nyt eteviä!” käyttää 4. persoonaa yksikön 2. persoonan tehtävässä.) Silloinkin kuitenkin asia- ja lauseyhteys – tai joskus vain äänenpaino! – ilmaisevat tekijän; kieliopillisesti olennaista on, että 4. persoonan muoto ei sitä ilmaise.
  6. Haluatko todella kääntää nimen vai vain ymmärtää sen? Ne ovat eri asioita, vaikka ihmiset muuta luulevat (varsinkin ne, jotka eivät ole oikeasti kääntäneet tekstejä).

    Nimeen ilmeisesti kuuluu yksi pilkku lisää:
    ”Campi eloquentiae in similibus, comparatis, exemplis, longe lateque patentis”
    ja se on kaksiosaisen teoksen jälkimmäinen osa.

    Nimi kertoo, että kirja käsittelee kaunopuheisuutta vertausten, vertailujen ja esimerkkien avulla pitkään ja laveasti. Se, miten nimi suomennettaisiin, riippuu muun muassa siitä, millaiselle kohderyhmälle tämä ilmeisesti aika omituinen 1600-luvun teos käännettäisiin, ja siitä, haluttaisiinko käännökselle alkuteoksen nimen vuolassalaisuutta jäljittelevä nimi vai nykyaikaisen nimeämistyylin mukainen (esimerkiksi ”Kaunopuheisuuden kentät”, jos käytetään latinankielisen nimen kahteen ensimmäiseen sanaan sisältyvää metaforaa sellaisenaan).
  7. Office 2007:ään saa venäjän kielituen (kuten oikoluvun) erikseen ostamalla ja asentamalla, ks.
    http://office.microsoft.com/en-us/suites/HA102113691033.aspx?pid=CL101732621033

    Hinta näyttäisi olevan 31,05 €.

    Jos käyttää useita kieliä, voi harkita tuon sijasta Microsoft Office Multi-Language Pack 2007:ää, joka esimerkiksi Moonsoftilta ostettaessa maksaisi 246,93 €, ks.
    http://www.moonsoft.fi/products/000526.aspx
  8. Netistä löytyy paljonkin; alkupalaksi voi lukea esimerkiksi
    http://www.turkishlanguage.co.uk/about.htm

    Kirjastoista löytyy todennäköisesti jotain, mutta kun olen itse lueskellut rinnan yhtä suomen- ja yhtä englanninkielistä kirjaa, olen todennut, että eipä niistä juuri kunnon oppikirjoiksi ole. Pikemminkin kielen esittelyä ja kielioppia, joita lukemalla sanasto ja kielen käytännöllinen osaaminen ei oikein kartu. Mutta ehkä sinulla on parempi tuuri, kun käyt tarkistamassa paikallisen kirjaston valikoiman.

    Turkin kieli on oikeinkirjoitukseltaan yksinkertaista ja rakenteeltaan (typologialtaan) monin tavoin suomea muistuttavaa. Suurin hankaluus tuntuu olevan, että sanasto on valtaosaltaan vierasta eli sieltä ei juurikaan löydy sanoja, jotka olisivat tuttuja germaanisten, romaanisten tai slaavilaisten kielten pohjalta. Sama koskee taivutus- ja johtopäätteitä.

    Siksi vanhanaikainen oppikirja, jossa on sanastoltaan asteittain vaikeutuvia lukukappaleita ja niiden selityksiä ja aika vähän kielioppia, voi olla paras, jos sellaisen löydät.
  9. Jos korjataan ilmeiset kirjoitusvirheet (käytetään oikeita heittomerkkejä) ja käännetään lause
    ”Le décor est fait sur pailloin d’argent rehaussé à l’or fin”
    ”Google Kääntäjää” selvästi paremmalla SYSTRAnetilla, saadaan
    The decoration is made on pailloin money raised with the fine gold.

    Siinä on jo jossain määrin tolkkua, ja kääntymätöntä sanaa voi epäillä väärin kirjoitetuksi, ja varmaankin tarkoitetaan sanaa ”paillon”. Silloin käännöstulos on:
    ”The decoration is made on money spangle raised with the fine gold”.

    Nyt pitää oikeastaan tietää tai arvata tai katsoa sanakirjasta vain se, että ranskan ”argent” tarkoittaa paitsi rahaa myös (ja alkuperäisemmin) hopeaa.
  10. Japanin kieltä kirjoitetaan paitsi kanjeilla myös kana-kirjoituksella ja usein lisäksi latinalaisin kirjaimin, hiukan erilaisia järjestelmiä käyttäen. Latinalaisten kirjainten käyttöä tässä yhteydessä kutsutaan usein romanisoinniksi, romanization. Se ei sinänsä auta yhtään mitään, jos et ymmärrä japania. Tosin romanisoidusta tekstistä saattaa saada karkean käsityksen ääntämyksestä ja jopa joskus tunnistaa jonkinlaisen kansainvälisen tai esimerksi englannista lainatun sanan (esim. aisukurimu < ice cream ☺).

    ”Google Kääntäjä” tuottaa tekstiä, jossa on kanjia ja kanaa sekaisin, mikä on normaali tapa kirjoittaa japania. Esimerkiksi lauseen
    ”Japania kirjoitetaan usealla eri kirjoitusjärjestelmällä”
    se japanintaa näin:
    ”日本、いくつかの異なる記述のシステムに書き込まれます。”.
    Siinä on alussa pari kanjimerkkiä, sitten enimmäkseen kana-merkkejä mutta muutama kanji välissä.

    Sivulla
    http://www.kawa.net/works/ajax/romanize/japanese-e.html
    on eräs palvelu, jolla japanilaista kirjoitusta voi romanisoida; siellä ei vaivauduta ainakaan kovin selvästi sanomaan, mikä romanisointimenetelmä on tällöin käytössä. Mutta sillä saa esimerkkitekstin seuraavaan muotoon (tässä olen hakasulkeilla ja |-merkillä merkinnyt tuloksessa esitettyä vaihtoehtoisuutta):

    [jippon | nihon | nippon | yamatono ] i ku tsu ka no [i | ke | koto | kotona] na ru kijutsu no shi su te mu ni kakiko ma re ma su

    Auttoiko? ☻
  11. Nimenomaan sinnepäin. ”Et exspecto resurrectionem mortuorum”, näin kirjoitettuna (joka sanan versaalialkuisuus on karkea anglismi) tarkoittaa kuolleiden, ei kuolleen ylösnousemusta, ja siinä on kyse odottamisesta, ei erityisesti näkemisen odottamisesta. (Tietysti ”exspecto” etymologialtaan viittaa näkemiseen, mutta se on ihan eri juttu.)

    Kirjoitusasu ”exspecto” on toki etymologisesti perusteltu, antiikin aikana tavallisin ja sanakirjojen normaalimuoto, mutta eri kysymys on, missä mielessä se on ”oikea”. Millä taholla on valta määrätä, mikä on oikeaa latinaa? Sitä paitsi s-kirjaimen säilyttäminen on ääntämisen kannalta merkityksetöntä, ja yksinkertaistunut asu ”expecto” tunnetaan kyllä jo vanhalta ajalta (ja mainitaan mm. Strengin sanakirjassa).
  12. Ensimmäiseksi kannattaa kysyä, miksi solu on tyhjä. Siis miksi taulukossa on alkio, jossa ei ole mitään?

    Jos päädyt siihen, että sen pitää olla tyhjä, niin mietipä uudestaan.

    Jos sen jälkeenkin olet sitä mieltä, että sen pitää olla tyhjä, olet todennäköisesti väärässä, mutta keskustelussa esitetty sitova välilyönti (no-break space) yleensä tekee sen, mitä haluat, vaikka haluatkin luultavasti väärää asiaa.

    Tosin jos tyhjä solu on mukana taiton ”hienouksien” takia, hieno taitto voi mennä poskelleen, koska sitova välilyönti on todellinen merkki, jolla on jokin leveys ja jokin korkeus. Se siis asettaa minimivaatimuksia solun koolle. Jos näin on ja jos edelleen haluat tehdä väärän asian, käytä läpinäkyvään yhden pikselin gif-kuvaa; tekniikka on kuvattu sivulla
    http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/html/emptycells.html
  13. ”Tiuvun” on tosiaankin sanan ”tiuku” genetiivi, sama kuin kirjakielen ”tiu’un”. Kyse ei oikein ole edes murteellisuudesta vaan kirjakielen normista poikkeavasta kirjoitusasuista. Ääntämyshän on suunnilleen [tiuwun] (missä [w] on sama äänne kuin englannissa w:llä merkitty), mutta jostain syystä on päätetty, että tällaiset sanat kirjoitetaan ikään kuin k:n astevaihteluvastine olisi kato.

    Vrt. luku : luvun.
  14. Yritätkö kertoa vitsejä vai arvailla asioita mahdollisimman päättömästi?

    Kysymyksiisi voisi ehkä suhtautua vähän toisin, jos olisit osannut ja viitsinyt edes kirjoittaa suomeksi sen maannimen, jota kysymyksesi koskee.

    Tässä kuitenkin rakentava vihje: Kyseisen maan nimi on hollanniksi ”Nieuw-Zeeland”.
  15. Suomalaisella monikielisellä näppäimistöllä saa aikaan sediljin näppäilyllä AltGr+akuutti eli AltGr+´. Siis pidetään AltGr-näppäintä alhaalla ja näpäytetään akuuttinäppäintä, jossa on kaiverrukset ´ (akuutti) ja ` (gravis).

    Tämä ei vielä tuota mitään näkyvää, vaan vasta kun kirjoitetaan kirjain (tavallisimmin c), ilmestyy näkyviin tämä kirjain siihen liittyvän sediljin kera. Siis esimerkiksi AltGr+´ C (missä C tarkoittaa C-näppäimen painamista ilman vaihto- eli shift-näppäintä) tuottaa ç-kirjaimen ja AltGr+´ Vaihto+C taas Ç-kirjaimen.

    Jos haluat kirjoittaa pelkän sediljin ¸ (jolle on hyvin harvoin käyttöä – käytännössä vain tekstissä, joka käsittelee sediljiä), käytä näppäilyn AltGr+´ jälkeen välilyöntinäppäin.

    Muut ovat kertoneet muista tavoista kirjoittaa sedilji, ilmeisestikin ymmärtämättä, mitä kysymys koski.

    Suomalaisen monikielisen näppäimistön kuvaus löytyy sivulta
    http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/uusinappis.html
  16. Näköjään Suomi24:n käyttöliittymä on mennyt niin hulluksi, että viestiin kirjoitetut pienempi kuin -merkki, a-kirjain ja suurempi kuin -merkki tulkitaan HTML-tägiksi, ja siitä muodostuu linkki. Kokeilepa viedä osoitin tekstin päälle, niin huomaat sen linkiksi (kuten jo sininen värin vihjaa).

    Ongelmasi korjaaminen sujuu varmaan parhaiten etsi ja korvaa -toiminnolla, kuten täällä ehdotettiin.

    Mutta mikähän korjaisi Suomi24:n ongelmat?
  17. Tällainen löytyi googlahduksella (eli pikagooglauksella):

    ”Kysäisin Röyt(t)ästä Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen nimitoimistosta. Nimen lähtökohtana on röyttä, 'kivikko, louhikko', ja murre aiheuttaa, ettei astevaihtelua tapahdu.”
    http://www.sanaristikot.net/keskustelut/index.php?p1=vast.php&p2=info_3.php&alku=0&id=3693&t=k1

    Tällaisessa selityksessä on toki virhemahdollisuuksia (kysyjä on saattanut ymmärtää tai selostaa vastauksen väärin, eikä nimitoimistokaan aina ole välttämättä kaikessa oikeassa), mutta selitys vaikuttaa järkeenkäyvältä.

    Lisää uskottavuutta selitykselle antaa ISK:n huomautus:
    ”Astevaihtelun ulkopuolelle voivat jäädä ts-yhtymää vastaava vaihtelematon tt-geminaatta osassa hämäläis- ja pohjalaismurteita ja muussakin puhutussa kielessä (mettässä, viittin), vieraskieliset geminaattaklusiililliset erisnimet ja sitaattilainat (Olivettin, Mississippissä, (cafe) latten), jotkin slangin erisnimet (Stokkan, Bottalle, Skattalla) sekä länsimurteissa geminaattaklusiililliset erisnimet (Sakken, Reettalle).”
    http://scripta.kotus.fi/visk/sisallys.php?p=44

    Länsimurteissa saattaa siis -tt- jäädä erisnimissä vaihtelematta muutoinkin kuin ollessaan yleiskielen -ts-yhtymän vastineena.
  18. Kyllä hintapyynti-sanaa esiintyy, KVG. Yleisyys suhteessa oikeaan muotoon on kolmen prosentin luokkaa eli enemmän kuin voi selittää satunnaisilla kirjoitusvirheillä, etenkin kun ö:n vaihtuminen i:ksi ei ole mitenkään tyypillinen näppäilyvirhe.

    Selitykseksi voi ehdottaa leikillisyyden tavoittelua, murrevaikutusta tai pelkkää osaamattomuutta – suomea vieraana kielenä kirjoittava saattaa melko helposti sekoittaa saman sanan eri johdoksia toisiinsa. Nykysuomen sanakirjakin tuntee pyynti-sanalle merkityksen ’pyyntö’, joskin harvinaiseksi ja vanhentuneeksi ilmoitettuna.
  19. Eivätköhän edelleen äännä [sotomajor]. Pitäisikö mielestäsi ääntää jotenkin muuten, esimerkiksi espanjan painoa noudattaen tai amerikanenglannin mukaan?
  20. Jos merkityksen oletetaan olevan sellainen kuin kuvaat, niin luontevampi kuin ”vai mitä?” voisi olla ”eiks joo?” Tämäkin tietysti riippuu siitä, millaiseen ympäristöön keskustelijat ajatellaan.
    21. 49 / 141
TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt