yucca42

Vapaa kuvaus

Kotimaa: --- Koulutus: --- Ammatti: Muu Siviilisääty: --- Lapset: ---

Aloituksia

11

Kommenttia

2810

  1. Aloitit alkuperäisen viestisi näin: ”Nyt on kyseessä q- ja g-kirjainten omituisuudet.” Vasta selityksesi jälkeen on jotenkin selvää, että tarkoitit näiden kirjainten vaikutusta seuraavan u:n ääntämykseen.

    Ääntämyksessä on varsin vähän mitään, minkä ”pitäisi” olla tietyllä tavalla. Erityisen turhaa on vaatia johdonmukaisuutta silloin, kun kyse on eri kielistä peräisin olevista sanoista.

    Yhdistelmässä g + u + etuvokaali jää u-kirjain usein ääntymättä englannissa, mutta ei yleispätevästi (esim. linguistic).
  2. Alkuperäinen kysymys on varmaan saanut alkunsa siitä, että joku kuulee suomalaisten sekoittavan g- ja k-äänteen keskenään. Siinä ei ole mitään ihmeellistä, kuten aiemmin on todettu; suomessa ne eivät ole erillisiä foneemeja, paitsi ehkä erityisen korrektina pidettyyn ääntämykseen pyrkivässä, yleensä teennäisessä kielessä.

    Englannissa tilanne on aivan toinen, kuten toteat. Siihen olisi ollut parempi lopettaa. Toinen kappale on nimittäin etupäässä hölynpölyä. (Mietipä vaikka englannin sanoja ”gin”, ”tough” ja ”light”) ja toisaalta niitä omaperäisiä suomen kielen sanoja, joissa esiintyy g-kirjain.)
  3. Vanha toteamus sanoo, että kieli on murre, jolla on armeija ja laivasto. Pohjois-Ruotsissa puhutulta suomen kieleltä puuttuvat molemmat ja vieläpä ylipäänsä tunnustettu asema edes paikalliskielenä. Syitä siihen, miksi sitä väitetään kieleksi, pitänee etsiä paikallisista oloista ja politiikasta.

    Se, miksi ulkopuoliset puhuvat ”meänkielestä” kielenä eikä murteena tai kielimuotona, selittyy tai äärimmäisyyksiin viedyllä poliittisella korrektisuudella. Siinä periaatteena on, että vähemmistö on aina oikeassa, varsinkin sorrettu vähemmistö.
  4. Jos yksikön ja monikon sekoittamiselle pitää jokin nimi antaa, niin kai se on pikemminkin numerusvirhe kuin rektiovirhe.
  5. Kuten jo mainittiin, annettu teksti sisälsi virheitä, mitä todennäköisimmin kopiointivirheitä. Kun ei siis edes tiedetä, mikä tarkkaan ottaen on todellinen lähtöteksti, niin tarvitaan aimo annos ylimielisyyttä, jotta voi julistaa tietävänsä oikean käännöksen.

    Ja jos ymmärrä kontekstin merkitystä, sinulta puuttuu kääntämisen kannalta kaikkein olennaisin asia.

    Kysyjä ei ole kertonut, mihin hän aikoo käännöstä käyttää, mutta ehkäpä hän halusi vain selityksen jollekin näkemälleen tekstille. No nyt on kaksikin selitystä jo tullut, niistä toinen rehellisesti arvaukseksi sanottu ja toinen henkilöltä, joka vakuuttaa käännöksen olevan oikea mutta hyökkää raivopäisenä kun se kyseenalaistetaan.
  6. Toistaiseksi oli esitetty yksi arvaus, rehellisesti arvaukseksi mainittu, ja nyt sinä kehuit ”toisten antamia vastauksia” ja esitit ihan toisenlaisen tekstin muka oikeana käännöksenä.

    Toistaiseksi ei ole nähty edes oikeaa tekstiä. Voisi luulla, että se, joka väittää tietävänsä oikean käännöksen (asia- ja tekstikontekstia tietämättä), osaisi edes kertoa, mikä hänen mielestään on oikea _lähtöteksti_.

    Et siis ole ”besserwisser, joka innolla jakaa tiedonjyväsiä tyhmemmilleen”, koska tietoa et ole esittänyt jyvinäkään. Toissijaista on, ettei ole mitään evidenssiä, että täällä olisi ketään sinua tyhmempää.
  7. Kerroit jo ihan tarpeeksi fonetiikan tiedoistasi, kun et selvästikään tunne edes suomen kielen fonetiikkaa alkeisesitystenkään tasolla. Alkeisesityksellä tarkoitan toki tieteelliseen tutkimukseen perustuvaa yleistajuista esitystä. Löytyy varmaan lähimmän yleisen kirjaston tietokirjaosaston kohdasta ”Suomen kieli”. Kysy apua kirjastonhoitajalta, jos et itse löydä.
  8. Jos joku kysyy kontekstia mitenkään kertomatta ja tekstin väärin kopioiden sanojen merkitystä, niin eiköhän hän ole pyytämässä arvaus-, huuhaa- tai narutuskäännöksiä? Tässä tapauksessa vielä vaikuttaa vähän siltä, että yritetään saada tolkkua puolankielisistä sopimusehdoista. Mitähän järkeä siinä on? Ei kannata allekirjoittaa sopimusta, joka on kirjoitettu kielellä, jota ei ymmärrä, vaikka joku kuinka myisi tontteja Kuusta edulliseen hintaan.
  9. Luepa jokin tieteellinen tai puolitieteellinen tutkimus suomen fonetiikasta.

    Hupaisaa on, että melkein myönnät, että kuvaukseni suomen kielen käytännöstä vastaa todellisuutta (”varsin monet suomalaiset niin tekevätkin käytännön puhetilanteissa” eli suomalaiset siis oikeasti puhuvat niin) mutta sitten kiirehdit tuomitsemaan sen vääräksi.

    Jos foneetikko pääsisi tutkimaan sinun b:täsi ja g:täsi, niin kyllä ne aika soinnittomiksi todettaisiin. Eikä se ole vakavaa, ja luuloihin perustuva vaahtoamisesi on vain hupaisaa. Mutta jos yrität puhua vieraita kieliä ja edelleen luulet osaavasi p:n ja b:n eron, niin ei pidä ihmetellä, jos sinun puheessasi ”big” onkin britin mielestä ”pig” ellei suorastaan ”pick”.

    Viisauden alku on tosiasioiden tunnustaminen: suomen kielessä b = p ja g = k, ja siksi suomalaisen pitää erityisesti skarpata, kun puhuu muita kieliä.
  10. Kuun asento Jupiteriin nähden saattaa olla epäedullinen tai sitten deodorantti on pettänyt.

    Jauhetaanko lisää tyhjää vai haluaako kysyjä kertoa URLin?
  11. Jos tekstin antaa ”Google Kääntäjälle” ja väittää sitä serbiaksi, niin se kääntää sen englanniksi näin: ”nâlgt évéltéj alžiladag uâltdažažaj”. Siis vain translitteroi. Tämä ei todista mitään mutta tekee todennäköiseksi, että serbiaa teksti ei ainakaan ole. Eikä se ylipäänsä vaikuta slaavilaista kieltä olevalta.

    Arvaileminen on hauskaa, mutta jos haluat muuta kuin sinne tänne sinkoilevia arvailuja, voisit kertoa vähän kontekstia.
  12. Oikeasti ”airbus” lausutaan suomeksi [airpus] ja taivutusmuodoissa lausutaan kaksoiskonsonantti, esimerkiksi ”airbusin” lausutaan [airpussin].
  13. Huuhaailija ei siis osaa suomeakaan, ja sen kanssa yhdenmukaista on, että hänen luulonsa hepreastakin ovat pielessä.

    Luotan ainakin enemmän sanakirjaan, jonka mukaan kesä on hepreaksi ensisijaisesti קיץ, vokalisoituna קַיִץ. Suomalaisen standardin mukaisessa ns. yleiskielisessä translitteraatiossa siitä tulee kayits (tai kajits), tieteellisessä translitteraatiossa qayiṣ.

    Nyt voi tietysti näyttää siltä, että suomen ja heprean sanojen alkuäänne olisi siis samanlainen. Olisi itse asiassa melko kummallista (suorastaan jumalallista johdatusta), jos mistään kieliparista ei löytyisi kahta suunnilleen samaa tarkoittavaa sanaa, joissa on yhteinen äänne, vaikka sanat eivät ole millään tavoin samaa alkuperää.

    Tosin se, että kyseisen sanan alkukirjain kof (qof) ääntyy hepreassa [k]:na, on melko myöhäinen ilmiö – suomen kielen vaikutusta varmaan! :-) Aiempia äännearvoja ovat olleet ainakin uvulaarinen klusiili [q] ja ejektiivinen klusiili [k’].
  14. Jos aiot toteuttaa toiminnallisuuden Javascriptillä, kuten palstan valinnastasi voisi päätellä, niin sittenhän et tarvitse lomaketta mihinkään.

    Eri asia on, että pudotusvalikko navigointina on huono ajatus ja sen rakentaminen pelkästään Javascriptin varaan vielä huonompi. Ks.
    http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/forms/navmenu.html
  15. ... voisi HTML-koodin kirjoittaa kuvien URLit sillä tavoin, että ne vastaavat sitä, mitä palvelimelle menee. Eli jos palvelimessa on FOO.PNG niin kirjoitetaan kiltisti eikä yritetä kirjoittaa esimerkiksi , jos se ei kerran toimi.
  16. Oikea passiivi on sellainen, jossa subjekti on verbin ilmaiseman toiminnan kohteena. Toiminnan tekijää ei useinkaan ilmaista lainkaan ja se voi olla mitä vain. Jos se ilmaistaan, se voi olla esimerkiksi luonnonilmiö, kone tai eläin.

    Niinpä esimerkiksi voidaan hyvin sanoa ”divided by an earthquake”.
  17. Yhtä hyvin voisi kysyä, onko tärkeämpää, että sivu on grubudiibeli vai että se on cool.

    Ai että et tiedä, mitä ”grubudiibeli” tarkoittaa? Ei se mitään, sillä kysymyksestäsi näkee suoraan, että et tiedä myöskään, mitä ”validi” tarkoittaa.

    Olen myös varma siitä, että et osaisi tutkia, toimiiko sivu kaikilla selaimilla samalla lailla. Et myöskään ymmärrä, ettei ole mitenkään edes mahdollista, että sivu toimisi kaikilla selaimilla samalla tavalla. Luulen, että oletat selaimia olevan noin kaksi tai kolme, kun niitä todellisuudessa on tuhansia.
  18. Verbi ”share” tarkoittaa jakamista lähinnä merkityksessä ’käyttää yhdessä jonkun kanssa’, esim. ”share a room” on asumista samassa huoneessa. Jos huone jaetaan esimerkiksi väliseinällä, sopiva verbi on lähinnä ”divide”. Luulen, että jotain sellaista tarkoitat osaston jakamisellakin.

    Esimerkiksi ”Osasto jaetaan kahteen osaan” olisi lähinnä ”The department will be divided into two parts.” Tällaiset asiat kyllä selviävät englannin alkeisoppikirjoista ja kieliopeista – ehkäpä paremminkin kuin netistä kyselemällä.

    Kannattaa kuitenkin huomata, että suomessa verbeillä ei ole passiivimuotoja, paitsi passiivin partisiipit. Koulukieliopeissa passiiviksi kutsutut persoonamuodot kuten ”jaetaan” ovat ilmaisemattoman persoonan muotoja ja kielitieteellisesti nimenomaan aktiivimuotoja, jotka vastaavat merkitykseltään lähinnä ruotsin man-rakennetta (”man delar”): ne ilmaisevat tekijän persoonalliseksi mutta eivät kerro tekijää muutoin. Sen sijaan esimerkiksi englannin ”is divided” (tai ruotsin ”delas”) eivät mitenkään edellytä persoonallista tekijää.
  19. Jos olet raukkamainen niljake, joka solvaa ihmisiö kyyryillen valenimen suojassa, on varmaan parempi, että kääriydyt omaan roskaasi. Kiitos jo etukäteen.
  20. Joitakin outoja kommenttirakenteita on käytetty CSS:n kätkemiseen vanhoilta selaimilta, mutta /**/ tuskin tekee sellaista, ja koko ajatus kuuluu ihan toiseen aikakauteen. W3C:n sivuilla oleva /**/ on todennäköisesti silkkaa koodin koristelua (ja huono ajatus).

    @importia ymmärtämättömiä selaimia ovat lähinnä Netscapen versiot ennen versiota 6, joten niiden merkitys on aika olematon. Lisäksi jos joku surffailee sellaisella selaimella, hänellä on muutenkin sen verran ongelmia, että hänen täytyy kääntää CSS-tuki pois voidakseen toimia - tai sitten ohittaa hyvin iso osa sivuista.
    21. 61 / 141
TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt