Kun yhteiseurooppalaista Airbus-lentokonetta todellakin valmistetaan useassa Euroopan maassa, eikä Britannia tai Irlanti kuulu valmistuksen keskeisiin maihin (brittiläinen konsortio toki omistaa 20 % yhtiöstä mutta Britanniassa valmistetaan vain osia ja loppukokoonpanoa siellä ei tapahdu), mielestäni on epäaiheellista ääntää Airbus suomea puhuttaessa englantilaisittain esim. "eöbas" tai "eörbas".
En toki esitä ranskalaistyyppistäkään ääntämistä ("er'bys"), vaan reilua suomalaista "airbus". Se on aika lähellä saksalaistakin ääntämystä.
Airbus
Mielipide*
12
535
Vastaukset
- Hakro
Ääntäminen on tietysti sovitettava sen mukaan, minkämaalaisen henkilön kanssa puhuu. Suomeksi voisi sanoa ihan reilusti "airbussi".
- Mielipide*
>suomea puhuttaessa<
Oli puhe juuri siitä, miten _suomeksi_ pitäisi sanoa. Mutta ei suomeksi _tietenkään_ sanota "airbussi" (ei Airbus-nimessä ole i:tä lopussa eikä kahta ässää) vaan "airbus". Mielipide* kirjoitti:
>suomea puhuttaessa<
Oli puhe juuri siitä, miten _suomeksi_ pitäisi sanoa. Mutta ei suomeksi _tietenkään_ sanota "airbussi" (ei Airbus-nimessä ole i:tä lopussa eikä kahta ässää) vaan "airbus".Oikeasti ”airbus” lausutaan suomeksi [airpus] ja taivutusmuodoissa lausutaan kaksoiskonsonantti, esimerkiksi ”airbusin” lausutaan [airpussin].
- "Paapelin" torni?
Yucca kirjoitti:
Oikeasti ”airbus” lausutaan suomeksi [airpus] ja taivutusmuodoissa lausutaan kaksoiskonsonantti, esimerkiksi ”airbusin” lausutaan [airpussin].
Jankutat taas tuota iänikuista päähänpinttymääsi, että suomeksi b lausutaan p.
Toki varsin monet suomalaiset niin tekevätkin käytännön puhetilanteissa, mutta tämä johtuu joko kykenemättömyydestä lausua b tai sitten piittaamattomuudesta tai tietämättömyydestä. Tai, kuten sinun tapauksessasi, niin tehdään tieten tahtoen ehkäpä jostakin ihmeellisestä ”fennougristisesta” purismiperiaatteesta johtuen.
Logiikkasi mukaan voitaisiin siis myös auktorisoida lausumiset ”pelkia” (Belgia) ja ”pulkaaria” (Bulgaria) siinä missä ”airpus/airpussin” (Airbus).
Entä jos on tarve luetella aakkoset? Sinä latelet tuolloin ilmeisesti ”aa, pee, see, dee (tee?), ee, ähvä, kee, hoo, ii, jii, koo, äl, äm, än, oo, pee (oho, jo toisen kerran pee!), kuu...” jne.? - Terttu Rypälistö
"Paapelin" torni? kirjoitti:
Jankutat taas tuota iänikuista päähänpinttymääsi, että suomeksi b lausutaan p.
Toki varsin monet suomalaiset niin tekevätkin käytännön puhetilanteissa, mutta tämä johtuu joko kykenemättömyydestä lausua b tai sitten piittaamattomuudesta tai tietämättömyydestä. Tai, kuten sinun tapauksessasi, niin tehdään tieten tahtoen ehkäpä jostakin ihmeellisestä ”fennougristisesta” purismiperiaatteesta johtuen.
Logiikkasi mukaan voitaisiin siis myös auktorisoida lausumiset ”pelkia” (Belgia) ja ”pulkaaria” (Bulgaria) siinä missä ”airpus/airpussin” (Airbus).
Entä jos on tarve luetella aakkoset? Sinä latelet tuolloin ilmeisesti ”aa, pee, see, dee (tee?), ee, ähvä, kee, hoo, ii, jii, koo, äl, äm, än, oo, pee (oho, jo toisen kerran pee!), kuu...” jne.? - koopisti
Terttu Rypälistö kirjoitti:
entäpä sitten tämä Suomeen tuotu pop-tähdentekokilpailu? Ei miillään erota onko puhuja oikeasti tarkoittamassa idolia vai "silmänukkeja" -kisaa.
vaikka onkopa termeillä tässä tapauksessa eroa ja niin väliäkään "Paapelin" torni? kirjoitti:
Jankutat taas tuota iänikuista päähänpinttymääsi, että suomeksi b lausutaan p.
Toki varsin monet suomalaiset niin tekevätkin käytännön puhetilanteissa, mutta tämä johtuu joko kykenemättömyydestä lausua b tai sitten piittaamattomuudesta tai tietämättömyydestä. Tai, kuten sinun tapauksessasi, niin tehdään tieten tahtoen ehkäpä jostakin ihmeellisestä ”fennougristisesta” purismiperiaatteesta johtuen.
Logiikkasi mukaan voitaisiin siis myös auktorisoida lausumiset ”pelkia” (Belgia) ja ”pulkaaria” (Bulgaria) siinä missä ”airpus/airpussin” (Airbus).
Entä jos on tarve luetella aakkoset? Sinä latelet tuolloin ilmeisesti ”aa, pee, see, dee (tee?), ee, ähvä, kee, hoo, ii, jii, koo, äl, äm, än, oo, pee (oho, jo toisen kerran pee!), kuu...” jne.?Luepa jokin tieteellinen tai puolitieteellinen tutkimus suomen fonetiikasta.
Hupaisaa on, että melkein myönnät, että kuvaukseni suomen kielen käytännöstä vastaa todellisuutta (”varsin monet suomalaiset niin tekevätkin käytännön puhetilanteissa” eli suomalaiset siis oikeasti puhuvat niin) mutta sitten kiirehdit tuomitsemaan sen vääräksi.
Jos foneetikko pääsisi tutkimaan sinun b:täsi ja g:täsi, niin kyllä ne aika soinnittomiksi todettaisiin. Eikä se ole vakavaa, ja luuloihin perustuva vaahtoamisesi on vain hupaisaa. Mutta jos yrität puhua vieraita kieliä ja edelleen luulet osaavasi p:n ja b:n eron, niin ei pidä ihmetellä, jos sinun puheessasi ”big” onkin britin mielestä ”pig” ellei suorastaan ”pick”.
Viisauden alku on tosiasioiden tunnustaminen: suomen kielessä b = p ja g = k, ja siksi suomalaisen pitää erityisesti skarpata, kun puhuu muita kieliä.- "Paapelin" torni?
Yucca kirjoitti:
Luepa jokin tieteellinen tai puolitieteellinen tutkimus suomen fonetiikasta.
Hupaisaa on, että melkein myönnät, että kuvaukseni suomen kielen käytännöstä vastaa todellisuutta (”varsin monet suomalaiset niin tekevätkin käytännön puhetilanteissa” eli suomalaiset siis oikeasti puhuvat niin) mutta sitten kiirehdit tuomitsemaan sen vääräksi.
Jos foneetikko pääsisi tutkimaan sinun b:täsi ja g:täsi, niin kyllä ne aika soinnittomiksi todettaisiin. Eikä se ole vakavaa, ja luuloihin perustuva vaahtoamisesi on vain hupaisaa. Mutta jos yrität puhua vieraita kieliä ja edelleen luulet osaavasi p:n ja b:n eron, niin ei pidä ihmetellä, jos sinun puheessasi ”big” onkin britin mielestä ”pig” ellei suorastaan ”pick”.
Viisauden alku on tosiasioiden tunnustaminen: suomen kielessä b = p ja g = k, ja siksi suomalaisen pitää erityisesti skarpata, kun puhuu muita kieliä.Olet erinomaisen lahjakas puhumaan aidan seipäistä, kun puheenaiheena on aita. Muita avujasi on puheenaiheen vaihtaminen pois siitä suosta, johon itse olet uppoamassa, ja vielä rikkiviisaiden oletusten esittäminen henkilöstä (ja tässä tapauksessa hänen foneettisista kyvyistään), josta sinulla ei ole harmaintakaan aavistusta.
Semantiikankin tuntemuksesi on luokatonta: lauseesta "varsin monet niin tekevätkin" _ei_ seuraa, että kyseessä olisi vallitseva käytäntö, kuten vihjaat.
Sinun logiikallasi vähänkin yleisempi murteellisuuskin saisi yleiskieleen rinnastettavan statuksen, tai miksipä ei jopa ohittaisikin sen, sillä onhan murre aina "aidompaa ja alkukantaisempaa kansankieltä" kuin "herrojen" keksimä kirjakieli.
Suurin harhasi on kuitenkin se, ettet ymmärrä (lue: halua ymmärtää) kielen muuttuvan, ja että suomikin on muuttunut siitä 1800-luvun impivaaralaisuudesta, jolloin b ja g olivat kummajaisia ainakin rahvaan piirissä. Me elämme nyt 2000-lukua (yllätys yllätys!), jolloin todella kuuluu osata ääntää sekä b- että g-kirjaimet _niin_ suomea _kuin_ muita kieliä puhuttaessa - varsinkin kun nämä kirjaimet kuuluvat meidänkin aakkosiimme. Mutta lähimpänä on tietenkin skarppaaminen, kun puhuu _suomea_.
>Mutta jos yrität puhua vieraita kieliä ja edelleen luulet osaavasi p:n ja b:n eron, niin ei pidä ihmetellä, jos sinun puheessasi ”big” onkin britin mielestä ”pig” ellei suorastaan ”pick”.<
Arvaan sinun kuvittelevan, että jos _sinun_ puhuessasi käy noin, myös _kaikkien muiden_ kohdalla on sama tilanne... Muuten noinkin sairas olettamus minun fonetiikastani (josta et tietenkään tiedä* yhtään mitään) ei voi olla mahdollinen.
*Huomasitko kuinka hauska ilmaisu: "tietenkään tiedä"...? - Hakro
"Paapelin" torni? kirjoitti:
Olet erinomaisen lahjakas puhumaan aidan seipäistä, kun puheenaiheena on aita. Muita avujasi on puheenaiheen vaihtaminen pois siitä suosta, johon itse olet uppoamassa, ja vielä rikkiviisaiden oletusten esittäminen henkilöstä (ja tässä tapauksessa hänen foneettisista kyvyistään), josta sinulla ei ole harmaintakaan aavistusta.
Semantiikankin tuntemuksesi on luokatonta: lauseesta "varsin monet niin tekevätkin" _ei_ seuraa, että kyseessä olisi vallitseva käytäntö, kuten vihjaat.
Sinun logiikallasi vähänkin yleisempi murteellisuuskin saisi yleiskieleen rinnastettavan statuksen, tai miksipä ei jopa ohittaisikin sen, sillä onhan murre aina "aidompaa ja alkukantaisempaa kansankieltä" kuin "herrojen" keksimä kirjakieli.
Suurin harhasi on kuitenkin se, ettet ymmärrä (lue: halua ymmärtää) kielen muuttuvan, ja että suomikin on muuttunut siitä 1800-luvun impivaaralaisuudesta, jolloin b ja g olivat kummajaisia ainakin rahvaan piirissä. Me elämme nyt 2000-lukua (yllätys yllätys!), jolloin todella kuuluu osata ääntää sekä b- että g-kirjaimet _niin_ suomea _kuin_ muita kieliä puhuttaessa - varsinkin kun nämä kirjaimet kuuluvat meidänkin aakkosiimme. Mutta lähimpänä on tietenkin skarppaaminen, kun puhuu _suomea_.
>Mutta jos yrität puhua vieraita kieliä ja edelleen luulet osaavasi p:n ja b:n eron, niin ei pidä ihmetellä, jos sinun puheessasi ”big” onkin britin mielestä ”pig” ellei suorastaan ”pick”.<
Arvaan sinun kuvittelevan, että jos _sinun_ puhuessasi käy noin, myös _kaikkien muiden_ kohdalla on sama tilanne... Muuten noinkin sairas olettamus minun fonetiikastani (josta et tietenkään tiedä* yhtään mitään) ei voi olla mahdollinen.
*Huomasitko kuinka hauska ilmaisu: "tietenkään tiedä"...?Hienosti perusteltu, Paapelin torni! Täydet pisteet!
On myös muistettava, että nimi Airbus ei ole suomea silloinkaan, kun sitä käytetään suomenkielisessä puheessa.
Ja siitä on todella kauan, kun viimeksi kuulin bussia nimitettävän pussiksi. "Paapelin" torni? kirjoitti:
Olet erinomaisen lahjakas puhumaan aidan seipäistä, kun puheenaiheena on aita. Muita avujasi on puheenaiheen vaihtaminen pois siitä suosta, johon itse olet uppoamassa, ja vielä rikkiviisaiden oletusten esittäminen henkilöstä (ja tässä tapauksessa hänen foneettisista kyvyistään), josta sinulla ei ole harmaintakaan aavistusta.
Semantiikankin tuntemuksesi on luokatonta: lauseesta "varsin monet niin tekevätkin" _ei_ seuraa, että kyseessä olisi vallitseva käytäntö, kuten vihjaat.
Sinun logiikallasi vähänkin yleisempi murteellisuuskin saisi yleiskieleen rinnastettavan statuksen, tai miksipä ei jopa ohittaisikin sen, sillä onhan murre aina "aidompaa ja alkukantaisempaa kansankieltä" kuin "herrojen" keksimä kirjakieli.
Suurin harhasi on kuitenkin se, ettet ymmärrä (lue: halua ymmärtää) kielen muuttuvan, ja että suomikin on muuttunut siitä 1800-luvun impivaaralaisuudesta, jolloin b ja g olivat kummajaisia ainakin rahvaan piirissä. Me elämme nyt 2000-lukua (yllätys yllätys!), jolloin todella kuuluu osata ääntää sekä b- että g-kirjaimet _niin_ suomea _kuin_ muita kieliä puhuttaessa - varsinkin kun nämä kirjaimet kuuluvat meidänkin aakkosiimme. Mutta lähimpänä on tietenkin skarppaaminen, kun puhuu _suomea_.
>Mutta jos yrität puhua vieraita kieliä ja edelleen luulet osaavasi p:n ja b:n eron, niin ei pidä ihmetellä, jos sinun puheessasi ”big” onkin britin mielestä ”pig” ellei suorastaan ”pick”.<
Arvaan sinun kuvittelevan, että jos _sinun_ puhuessasi käy noin, myös _kaikkien muiden_ kohdalla on sama tilanne... Muuten noinkin sairas olettamus minun fonetiikastani (josta et tietenkään tiedä* yhtään mitään) ei voi olla mahdollinen.
*Huomasitko kuinka hauska ilmaisu: "tietenkään tiedä"...?Kerroit jo ihan tarpeeksi fonetiikan tiedoistasi, kun et selvästikään tunne edes suomen kielen fonetiikkaa alkeisesitystenkään tasolla. Alkeisesityksellä tarkoitan toki tieteelliseen tutkimukseen perustuvaa yleistajuista esitystä. Löytyy varmaan lähimmän yleisen kirjaston tietokirjaosaston kohdasta ”Suomen kieli”. Kysy apua kirjastonhoitajalta, jos et itse löydä.
- Baabelin torni
Yucca kirjoitti:
Kerroit jo ihan tarpeeksi fonetiikan tiedoistasi, kun et selvästikään tunne edes suomen kielen fonetiikkaa alkeisesitystenkään tasolla. Alkeisesityksellä tarkoitan toki tieteelliseen tutkimukseen perustuvaa yleistajuista esitystä. Löytyy varmaan lähimmän yleisen kirjaston tietokirjaosaston kohdasta ”Suomen kieli”. Kysy apua kirjastonhoitajalta, jos et itse löydä.
Viimeinen oljenkortesi: Mumbo Jumbo (äännetään suomeksi kaiketi ”mumpo jumpo”...?).
- Oiskohan
Yucca kirjoitti:
Luepa jokin tieteellinen tai puolitieteellinen tutkimus suomen fonetiikasta.
Hupaisaa on, että melkein myönnät, että kuvaukseni suomen kielen käytännöstä vastaa todellisuutta (”varsin monet suomalaiset niin tekevätkin käytännön puhetilanteissa” eli suomalaiset siis oikeasti puhuvat niin) mutta sitten kiirehdit tuomitsemaan sen vääräksi.
Jos foneetikko pääsisi tutkimaan sinun b:täsi ja g:täsi, niin kyllä ne aika soinnittomiksi todettaisiin. Eikä se ole vakavaa, ja luuloihin perustuva vaahtoamisesi on vain hupaisaa. Mutta jos yrität puhua vieraita kieliä ja edelleen luulet osaavasi p:n ja b:n eron, niin ei pidä ihmetellä, jos sinun puheessasi ”big” onkin britin mielestä ”pig” ellei suorastaan ”pick”.
Viisauden alku on tosiasioiden tunnustaminen: suomen kielessä b = p ja g = k, ja siksi suomalaisen pitää erityisesti skarpata, kun puhuu muita kieliä.##Jos foneetikko pääsisi tutkimaan sinun b:täsi ja g:täsi, niin kyllä ne aika soinnittomiksi todettaisiin. Eikä se ole vakavaa, ja luuloihin perustuva vaahtoamisesi on vain hupaisaa. Mutta jos yrität puhua vieraita kieliä ja edelleen luulet osaavasi p:n ja b:n eron, niin ei pidä ihmetellä, jos sinun puheessasi ”big” onkin britin mielestä ”pig” ellei suorastaan ”pick”.##
Oiskohan ollut kaikkien aikojen rimanalitus.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 1071163
Tunnusmerkkejä Kaivatulle
Jotain mistä toinen tunnistaa. Täällä vaalea nainen kaipaa miestä jolla vaaleat hiukset ja asuu maalla. Pelataanko kortt621123Oletko nainen enää täällä?
En ole tunnistanut kirjoituksiasi hetkeen. Ainoastaan yhdessä neutraalissa ketjussa, missä ei ollut kyse tunteista. Hyv64853Miehen ja naisen ystävyys
Mitä järkeä on miehen ja naisen ystävyydessä jos toinen ajattelee toisesta enemmän= on rakastunut ja toivoo yhdessä oloa146846- 68747
Naisten top-5 red flagit
1. Feminismi: kertoo keskenkasvuisuudesta, välttää vastuuta tekemällä miehistä kestosyyllisen kaikkeen 2. Ylipaino: kiel107649Pyydetään tiedonantoa "hyvinvointitalo"-hankkeen nykytilanteesta
ja aikataulusta. Odotetaanko uutta hallinto-oikeuden päätöstä. Hallinto-oikeushan antoi teknisenlautakunnan lupajaosto92603- 54588
- 78561
- 39528