Meän kieli...kieli?

Ethnologue-sivuston näkemys heänkielestä:
http://www.ethnologue.com/show_language.asp?code=fit

Meänkielellä tuo kieli muuten on meänkieli eikä meän kieli (vaikka kirjasuomeksi kirjoitetaan suomen kieli eikä suomenkieli).

Wikipediasta ei saisi puhua tällä palstalla halaistua sanaa. Hänen Hirmuisuutensa tulee kerkeästi heristämään sormeaan ja tuomitsemaan tuon tietosanakirjan (ties monennenko kerran) arvottomaksi vessanseinäkirjoituskokoelmaksi. Sen uhallakin panen tähän vielä linkin tuohon arvovaltaiseen mediaan:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Meänkieli

Vanha toteamus sanoo, että kieli on murre, jolla on armeija ja laivasto. Pohjois-Ruotsissa puhutulta suomen kieleltä puuttuvat molemmat ja vieläpä ylipäänsä tunnustettu asema edes paikalliskielenä. Syitä siihen, miksi sitä väitetään kieleksi, pitänee etsiä paikallisista oloista ja politiikasta.

Se, miksi ulkopuoliset puhuvat ”meänkielestä” kielenä eikä murteena tai kielimuotona, selittyy tai äärimmäisyyksiin viedyllä poliittisella korrektisuudella. Siinä periaatteena on, että vähemmistö on aina oikeassa, varsinkin sorrettu vähemmistö.

Niin se on minunkin kielikorvassani. Ero suomeen ei ole kielitieteellinen vaan puhtaasti poliittinen. Lappeenrannan ja Pajalan murteet ovat lähempänä toisiaan kuin Turun murretta. Komitatiivi ja instruktiivi voidaan suomen puhekielessäkin korvata postpositioilla. Lakiehdotus meni Ruotsin parlamentissa läpi vähän niinkuin vitsinä ihan sillä, että vain sormilla laskettava määrä kansanedustajia ymmärsi kumpaakaan kieltä edes jotenkuten.

Tuo persoonapronominin liittäminen kielen viralliseen nimeen on kyllä huono idea. Eihän se täältä katsoen tai kuunnellen ole meänkieli vaan heänkieli, ja jonkun haaparantalaisen kanssa puhuen taas teänkieli!