yucca42

Vapaa kuvaus

Kotimaa: --- Koulutus: --- Ammatti: Muu Siviilisääty: --- Lapset: ---

Aloituksia

11

Kommenttia

2810

  1. Suomen kielessä käytetään vanhastaan tulosijaa tällaisissa tapauksissa. Tulosijalla ilmaistaan, mihin kuollut jäi. Olosijan käyttö on lähinnä kaavamaista vieraiden kielten mallin matkimista. Tarkemmin ks. esim. Hakulisen klassikosta ”Suomen kielen rakenne ja kehitys”.
  2. Miksi ilmaus on sinusta outo? Veikkaan, että sinulla on jokin ennakkoluulo genetiivin merkityksestä, esimerkiksi se, että se tarkoittaa omistamista (jota se todellisuudessa tarkoittaa aika harvoin).

    Genetiivillä on hyvin monia merkityksiä. Osittain tämä johtuu siitä, että siihen on sulautunut useita vanhoja sijamuotoja. Esimerkkitapauksessa genetiivi edustanee vanhaa -n-loppuista latiivia datiivisessa merkityksessä eli vastaa suunnilleen nykykielen allatiivin (esim. ”naiselle”) tyypillistä käyttöä.
  3. Vastauksesi on tietysti paljon oikeampi kuin natsi-arvailut, mutta tarkkaan ottaen sanassa ei ole suhuäännettä vaan affrikaatta. Lisäksi tämä affrikaatta on pitkä, joten sopiva kuvaus on lähinnä [fibo'nattši] missä [ttš] tarkoittaa yhtä äännettä, pitkää affrikaattaa.

    Tämä toki selviää esimerkiksi sopivasta tietosanakirjasta alta ajanlaskun. Mutta miksi katsoa kirjasta oikea vastaus, kun netistä on niin helppo saada vääriä vastauksia? :-)
  4. ”Lyhyt u” on epämääräinen käsite, mutta onneksi sanaesimerkit auttavat. Epäselväksi jää lähinnä se, miksi ajattelet ”lyhyen u:n” ja ”pitkän u:n” olevan erilaisia, siis esimerkiksi sanojen ”full” ja ”ful” vokaalien. Onhan niissä eroa, mutta ero riippuu kielimuodosta ja on vaikeasti kuvattavissa. IPAkaan ei voi kuvata ääntämystä tarkasti, ja lisäksi on tulkinnanvaraista ja kiistanalaista, miten eri äänteitä on merkittävä.

    Esimerkiksi yleensä luotettava Omniglot-sivusto kuvaa ruotsin u:lla merkityn vokaalin ääntämystä näin: [ʉ/ɵ/ɯ].
    (Lähde: http://www.omniglot.com/writing/swedish.htm )

    Siinä on varmaan mukana murteista, äänneympäristöstä ja varmaan pituudestakin johtuvaa vaihtelua. Kuvauksessa käytetyt IPA-merkit ovat
    ʉ U+026F labiaalinen eli pyöreä (huulet pyöristettyinä äännettävä) keskivokaali, u:n ja y:n välimuoto
    ɵ U+0275 labiaalinen neutraalivokaali (pyöreä švaa)
    ɯ U+026F kuten u mutta illabiaalinen eli ilman huulien pyöristystä

    Vrt. IPAn vokaalikaavioon
    http://www.arts.gla.ac.uk/ipa/vowels.html

    Suomenruotsissa kai [ʉ] on tavallisin ääntämys, vokaalin pituudesta riippumatta.
  5. Kiinan pääkaupungin nimi kiinaksi (mandariiniksi) lausutaan suunnilleen [pèitɕíŋ] (tämäkin on karkea ja tulkinnanvarainen esitys), joten listastasi lähimmäs tulee ”peitsing”, mutta sekin on siis väärin. Huomaa erityisesti toisen tavun nouseva tooni.

    Pīnyīn-transkriptio ”Beijing” antaa siis aika harhaanjohtavan kuvan ääntämyksestä. Tarkempi ”Běijíng” antaa hiukan paremmin kuvan, mutta sitä käytetään harvoin.

    Mitäpä jos käyttäisimme Kiinan pääkaupungista ihan sen suomenkielistä nimeä ”Peking”? Emmehän oikeasti puhu Londonista, Paris’sta, Berlinistä, Moskvasta, Stockholmista jne., joten miksi ”Peking”, joka oli ehtinyt ihan vakiintua, pitäisi vaihtaa?
  6. Ennen kuin menet vielä enemmän sekaisin, lue hyvästä kirjasta tai vaikka FAQ:
    http://htmlhelp.com/faq/html/basics.html#html-comments

    (XHTML:ssä tämä asia on samoin kuin "vanhassa" HTML:ssä.)

    Tietysti yksi hyvä sääntö on, että hyvä merkkaus ei kaipaa kommentteja eikä huono niistä parane.
  7. ”Ruotsi” tarkoittaa tässä yhteydessä tietysti suomenruotsia.

    Ei tässä ole mitään arvoitusta, koska valtaosa kaikista lainasanoista on tullut suomeen nimenomaan suomenruotsin kautta, usean sadan vuoden ajan. Nykyisin tilanteen voi katsoa muuttuneen: tärkein välitön lainanantajakieli on englanti, usein kirjoitetussa muodossa tai luulotellun ääntämyksen pohjalta.

    Tietysti lainasanojen ensimmäiset käyttäjät olivat usein oppineet ne suoraan alkukielistä tai ainakin ranskan tai englannin kaltaisista välittäjäkielistä. Mutta he olivat tyypillisesti suomenruotsalaisia tai osasivat ruotsia niin hyvin, että vieraiden sanojen lausuminen (suomen)ruotsiin mukautettuna oli heille luonnollista. Tämä heijastui heidän suomeensakin, ja niinpä sanat sitten puhtaasti suomenkielisessäkin ympäristössä olivat suomenruotsin tyylisessä muodossa.

    Eikös tämä kuulu kurssin ”Yleistietoa suomen kielestä” alkeiden perusteiden propedeuttiseen osaan? ☺
  8. Luulin, että aihe jo kaluttu puhki nettikeskusteluissa niin monta kertaa, että vastaus löytyy Googlella alta aikayksikön.

    Lyhyesti sanottuna ruotsissa sanan "yoghurt" ensimmäinen vokaali ääntyy (lähinnä) u:na, ja arkiset lainasanat ovat lainautuneet ensi sijassa puhutussa muodossa. Ks.
    http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/siv/laaja.html#jukurtti
  9. Olet jo saanut hyviä vastauksia, myös kysymyksiin, joita et esittänyt. Tässä vielä yksi: ”Olkoon K kunta ja E, F kaksi K:n laajennusta” ei ole hyvää suomea. ”Olkoon” on yksiköllinen, eikä pilkkua pidä käytettämän ja-sanan sijasta kuin luetteloissa, joissa on vähintään kolme jäsentä. Oikeammin: ”Olkoon K kunta, ja olkoot E ja F sen laajennuksia.”

    Tai sitten sujuvammin − jos professori sallii − nykysuomeksi: ”Oletetaan, että K on kunta ja että E ja F ovat sen laajennuksia.”
  10. Suomen kielessä aiemmin käytetty w oli lähinnä v:n fraktuuramuoto, joskin se saatettiin (jonkin aikaa) säilyttää antiikvaan siirryttyäkin. Ks.
    http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/kielenopas/6.5.html#wanha

    Näin ollen voidaan sanoa, että v on korvannut w:n hitaasti, osittain vasta 1900-luvulla, sillä fraktuuraa käytettiin aika pitkään – ja fraktuuratyyppinen w:n käyttö saattoi elää vähän kauemminkin.

    Tunnetusti w on tullut takaisin vierasperäisissä sanoissa, joissa usein w on säilytetty, vaikka sana on muodostunut melko tavalliseksi, esimerkiksi show, watti.
  11. Fonttitiedoston siirtäminen palvelimeen ei auta mitään.

    Microsoftin WEFT-tekniikka auttaisi, jos se toimisi tolkullisesti. Mutta sillä ei ole saatu aikaan kuin kehnoja demoja.

    Jotkut sanovat, että Flashillä asian voi hoitaa, mutta siinä lienee suhteettoman paljon työtä.

    Mikähän on alkuperäinen ongelma? Jatkokeskustelun perusteella arvioiden kyse on logosta, ja sehän kannattaa tehdä kuvana. Jatkokommenttiasi en ymmärtänyt. Miten olisi URL? Mahdollisesti tarvitset vain logon sellaisena, että siinä tausta on läpinäkyvä (mikä on kyllä kyseenalainen ajatus, koska logolle on määritelmän mukaan ominaista kiinteä ulkoasu).
  12. Ihan hyvin voi. Se, miten eri tyyliohjeet ja HTML-rakenteet yhdessä vaikuttavat, onkin sitten pitkä ja mutkikas juttu.
  13. Miten kysymys liittyy tekijänoikeuteen? Käsikirjoituksesi on tietysti sinun teoksesi, joten tekijänoikeuden kannalta voit tehdä sillä mitä huvittaa.

    Eri asia on, että amerikkalaisia kustantajia tuskin kiinnostaa lueskella Suomesta lähetettyjä käsikirjoituksia, jos ei ole ihan erityistä syytä.
  14. Syynä on varmaankin se, että sivusi heittää IE:n Quirks-tilaan. Lisää tietoja saisit, jos kertoisit lisää tietoja eli sivusi URLin.
  15. Mitähän tarkoitat sanomalla, että pystyt :afterilla ”kyllä kirjoittamaan tai lisäämään ulkoisen tiedoston”?

    Siis eihän sillä voi, mutta jos esität esimerkin (miel. URLilla), jossa luulet käyvän niin, niin alkaa ehkä selvitä, mitä oikeastaan olet kysymässä...
  16. Heteka on sama kaikilla kielillä, ja sen oikea kirjoitusasu on ”Heteka”, koska kyseessä on erisnimi, vieläpä rekisteröity tavaramerkki. Vuonna 1933 tehty rekisteröinti on edelleen voimassa, ja viimeksi se on uudistettu niin, että voimassaolo jatkuu ainakin vuoteen 2013.
  17. Kunnes toisin todistetaan, pidän kysymystäsi harhaisena. Voitko mainita esimerkkejä teksteistä, joissa "baari" tarkoittaa tavallista ravintolaa? Jos ilmiö on yleinen, esimerkkejä varmaan löytyy netistäkin runsaasti.

    Käytännössä kulmakuppilat ovat nykyisin usein keskiolutbaareja. Tämä ei merkitse, että "baari" tarkoittaisi ravintolaa, vaikka jostain kuppilasta saisi jotain ruuaksi väitettyä. Vanha merkitys, jossa "baari" on ravintolan osa, on toki sekin käytössä.

    Jos sekaannuksia syntyy, niin ehkä niitä syntyy ennen muuta niiden mielessä, jotka eivät juuri käy ravintoloissa syömässä vaan kittaavat keskiolutta niissä baareissa, joissa heille satutaan myymään, ja haaveilevat ravintolan baariin, baaritiskin ääreen pääsystä. :-)
  18. Tämän viestini lopussa on Kalevala lyhennettynä kiireiselle nykysuomalaiselle sopivaksi. Älä siis lue loppuun, jos et haluat spoilaantua vaan harkitset vielä, haluaisitko kuitenkin lukea kirjan.

    Mitä kysymykseesi tulee, se vastaa itse itseensä. Tai no tarkemmin sanoen se kertoo, että sen kirjoittaessasi toimit tyhmästi. Hiukan ilkeillen on sanottu, ettei ole olemassa tyhmiä kysymyksiä tai tyhmiä otsikoita, on vain tyhmiä ihmisiä. Tämä on tietysti ymmärrettävä käänteisenä mutta kuitenkin niin, että kirjoittamalla kysymyksen sekavasti tai väärään paikkaan, sisällöttömän tai muuten tolkuttoman otsikon tms. onnistuu kyllä näyttämään aika tyhmältä.

    No niin, tuon spoilerivaroitustäytteen jälkeen pääsemme asiaan. Sivusto ”Sinne ja Takaisin” eli ”Niksun Kootut Kirjavaliot Kiireisille Ihmisille” eli http://www.cs.helsinki.fi/u/nikander/kirjavaliot/ sisältää myös Kalevalasta tiivistelmän, jossa on kaikki, mitä kirjasta tarvitsee tietää:

    ”Suomalaisia miehiä ahistaa, naiset on kylmiä ja projektit mättää.”
  19. Ihminen on kieroutunut olento, sillä ”kielten moninaisuus” selitetään suureksi rikkaudeksi, jota pitää erityisesti varjella. Kuitenkin Raamatussa sanotaan selvästi, että se on rangaistus ja kirous. Ihmiset yrittivät rakentaa tornin, joka ulottuisi taivaaseen, ja tehdä itsensä Jumalan vertaiseksi, ja tämän estämiseksi Jumala sekoitti ihmisten kielet.

    Muinaiskreikka ja latina eivät muuten ole koskaan hävinneet. Kautta vuosisatojen meidän päiviimme asti on ollut sivistyneen miehen merkki se, että osaa siteerata Iliasta ja Aeneista ulkomuistista alkukielellä. (Sivistynyt suomalainen tietysti osaa ne lisäksi Mannisen ja Siitosen suomennoksina ja vielä ymmärtää näistä suomennoksista useita sanoja.)
  20. Dongle-sana tarkoittaa vanhastaan ja normaalisti edelleen muuta, nimittäin ohjelman mukana tulevaa laitetta, joka tarvitaan, jotta ohjelmaa voi käyttää. Tällaista järjestelyä käytetään ohjelmien luvattoman käytön estämiseen (erityisesti laittomien kopioiden käytön estämiseen).

    Katso vaikka ATK-sanakirjasta (jossa on näppärä vaikka vähän väännähtävä suomennos ”tonkeli”*)) tai lunttaa
    http://www.webopedia.com/TERM/d/dongle.html

    Huolimattomassa sanomalehti-, Suomi24- tms. kielessä tekniikan sanoja tietysti saatetaan käytellä miten sattuu.

    *) ”Miksi ohjelma ei toiminut? No tonkeli oli ronkeli.”
    21. 66 / 141
TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt