yucca42

Vapaa kuvaus

Kotimaa: --- Koulutus: --- Ammatti: Muu Siviilisääty: --- Lapset: ---

Aloituksia

11

Kommenttia

2810

  1. Suomen kieliopissa on paljon onnettomia termejä, yhtenä niistä ”passiivi”. Suomessa on oikeasti olemassa passiivi kieliopillisena kategoriana, mutta lisäksi passiiviksi kutsutaan tiettyä persoonamuotoa. Esimerkiksi verbillä ”kaataa” on passiivijohdos ”kaatua” ja persoonamuoto ”kaadetaan”; paljon sotkua on saatu aikaan kutsumalla jälkimmäistäkin passiiviksi.

    Wikipediasta en ole aiheesta lukenut, mutta siellä todennäköisesti sotketaan asiaa vielä lisää.

    Sellaiset muodot kuin ”tekemä” on tapana luokitella agenttipartisiipeiksi. Osuvampaa on kuvata ne passiivin partisiipeiksi, jotka rinnastuvat sellaisiin partisiippeihin kuin ”tehty”. Lisätietoja:
    http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/suomi/partis.html

    Lauseessa ”Tämä auto on isän ostama” osa ”isän ostama” on luonteeltaan lauseenvastike. Lauseessa ei ole varsinaista predikaattia, vaan on-sana toimii vain kopulana, joka liittää subjektin (Tämä auto) ja predikatiivin (isän ostama) toisiinsa.
  2. Joissakin kielissä on säilynyt nimissä esiintyvän kreikan sanan ”polis” ’kaupunki(valtio)’ loppu-s, joissakin ei. Nimet ovat tulleet suomen kieleen eri kielistä (tai sitten kyseessä ovat suoraan erikieliset nimet).
  3. Siinä on peräkkäin englannin sanoja, jotka eivät muodosta mielekästä lausetta, paitsi ehkä jossain erikoisessa murteessa tms.

    Luultavasti olet kuullut jotain väärin. Tähän viittaa sekin, ettet kerro mitään asiayhteydestä etkä tekstiyhteydestä.
  4. Sana ”pinnemmalle” on ihan käypää suomea ja mainitaan muun muassa Nykysuomen sanakirjassa ja Suomen kielen perussanakirjassa. Myös Iso suomen kielioppi käsittelee lyhyesti (§ 302) tätä sanatyyppiä vaikka ei esitäkään siitä kovinkaan valaisevaa analyysia.

    Vallitsevassa kieliopin järjestelmässä sana luokitellaan adverbiksi, vaikka tämä onkin hiukan keinotekoista. Siinähän substantiivivartaloon liittyy komparaatiojohdin, jolla normaalisti johdetaan adjektiiveja, ja sijapääte.

    Olisi ajateltavissa, että sana luokitellaan substantiivin adjektiivijohdoksen (pinnempi) taivutusmuodoksi. Tätä vastaan kuitenkin puhuu se, että substantiivien adjektiivijohdoksia ei juurikaan esiinny ”vapaina” (vrt. kuitenkin Ison suomen kieliopin kuvaukseen puhekielen eräistä ilmauksista, § 602) vaan vain paikallissijoissa ja ehkä translatiivissa. Tilanne on siis verrattavissa sellaisiin sanaryhmiin kuin ”sisällä”, "sisälle”, ”sisään”, jne., jotka luokitellaan adverbeiksi, vaikka olisi mahdollista kuvata ne myös vajaataivutteisen (vajaaparadigmaisen) substantiivin ”sisä” taivutusmuodoiksi.

    Adverbitulkinnalla vältetään se ongelma, jonka s-loppuiset muodot kuten ”pinnemmas” aiheuttaisivat substantiivitulkinnassa. Suomen kielessähän ei muutoin ole sijaa, jonka pääte olisi (yleiskielessä) -s.

    Adverbitulkinnassa, joka siis on nykyisten kielenkuvausten linja, on ajateltava, että esimerkiksi sanassa ”pinnemmalle” on päätteenä ”-emmalle”, vaikka tiedetäänkin, että tämä pääte on kahden päätteen (ja niistä edellisen aiheuttaman vokaalinmuutoksen) yhteensulautuma.
  5. Erisnimien väärät käännökset tuntuvat olevan aika tavanomaisia nykyisin. Yksi syy on varmaankin se, että käännöksiä ei juurikaan tarkisteta. Sehän maksaisi "ylimääräistä".

    Toisaalta kääntäjien työn jäljet eivät aina selity vain huolimattomuudella, vaan paljon taitaa johtua yleistiedon puutteella ja sillä, ettei tunneta käsiteltävän tekstin aihepiiriä.

    Järkytyin aika lailla, kun huomasin, että nimellä "Sivistyksen käsikirja" julkaistu, saksasta käännetty teos sisältää karkeita virheitä, kuten "Johannes Calvin".
  6. Kun kauan sitten olin kirjoittanut matematiikan harjoitusaineen luonnontieteiden kandidaatin tutkintoa varten, jouduin kirjoittamaan sen uudestaan (käsin) yksinomaan siitä syystä, että olin jättänyt pilkkuja ja pisteitä pois kaavojen jäljestä. Tuskin linja on muuttunut, joskin jotkut tarkastajat saattavat reagoida lievemmin, ja korjaaminenkin on nykyisin helpompaa.

    Pilkun sijainti on epäselvempi kysymys. Luonnollisinta on kohdella kaavaa ikään kuin suurena kirjaimena, joka sijaitsee tekstin perusrivillä, jolloin pilkku tulee oikeaan alakulmaan. Jos kaavassa on esimerkiksi murtolauseke, voisi ajatella myös, että vaakasuora viiva on perusrivillä, mutta tässä käsitellyssä kaaviossa ei vastaavaa luonnollista pystysuoraa kiinnekohtaa ole.

    Eri asia on, että ongelman voi usein välttää muotoilemalla lauseet toisin ja esimerkiksi käyttämällä numeroviittauksia kaavoihin. Tällöin numeroidut kaavat ovat itsenäisiä ilmauksia, eivät virkkeiden osia, joten niihin ei kirjoiteta mitään välimerkkejä.
  7. Vaikka Googlen sivun koodi onkin suttuista, niin sieltä löytyy aika helpostine palaset, joilla tuo fokusointi on tehty:

    function sf(){document.f.q.focus();}

    ja tuota funktiota sitten kutsutaan onload-määritteen alussa.

    Haastavampi ja tärkeämpi kysymys on, onko sellainen fokusointi hyvä asia. Googlen sivu on melko pieni ja tyylikäs, ja sen ainoa varsinainen tarkoitus on toimia hakukoneen käyttöliittymänä. Silloin käyttäjä hyvin todennäköisesti haluaa vain kirjoittaa hakusanansa ja painaa enteriä. Mutta yleisesti tilanne on toinen, ja fokusointi lomakkeen yhteen kenttään voi häiritä ja hämmentää.
  8. Tokihan voit asemoida elementin kuvan päälle. Ihan helppoa se ei ole, vaan CSS:ää pitää ihan oikeasti opiskella sitä varten. Avainsanoja: suhteellinen ja absoluuttinen asemointi, z-index, läpinäkyvyys.

    Mutta mitähän ajattelit sillä saavuttaa? Miksi et tee itse kuvaan muutoksia kuvankäsittelyohjelmalla?
  9. Lomakkeen kenttien - niitähän tarkoitat "konponenteilla" - ulkoasua voi jossain määrin (ja eri määrässä eri selaimilla) muuttaa CSS:llä. Tässä on paljon likaisia yksityiskohtia, joita voi opiskella kirjoista tai kokeillen ja räpeltäen.

    Mutta yleensä niitä ei _kannata_ muuttaa kuin muutamilta osin, lähinnä fonttikokoa suurentamalla, kenties fonttilajia muuttamalla ja koko kentän kokoa säätämällä.

    Miksikö ei? Jakob Nielsenillä on hyvä selitys:

    "Consistency is one of the most powerful usability principles: when things always behave the same, users don't have to worry about what will happen. Instead, they know what will happen based on earlier experience. Every time you release an apple over Sir Isaac Newton, it will drop on his head. That's good."
    http://www.useit.com/alertbox/990530.html

    Nielsen tarkoittaa lähinnä toiminnallisuutta, mutta sama pätee ulkoasuun.

    Lomakkeen tarkoitus on tarjota käyttöliittymä johonkin palveluun tai toimintoon, ei tyydyttää tekijänsä pätemisen ja näyttämisen tarvetta tai taiteellisia pyrkimyksiä. Vai mitä tuumisit, jos veroilmoituksen liitelomakkeet olisivat taiteellisia ja kaikki eri tavoilla tehtyjä värikkäitä kokemuksia?
  10. Emigranttien sukunimien kirjoitusasut vaihtelevat. Yleensä ne heijastavat uuden kotimaan kielen oikeinkirjoitusta, mutta niihin vaikuttavat myös muut kyseisessä maassa merkittävät kielet. Mainitsemasi -ff-loppuisuus heijastanee lähinnä saksan kielen käytäntöä. Sen sijaan esimerkiksi anglosaksisissa maissa kyseiset nimet ovat yleensä -v-loppuisia.

    Jos nimi "Sinebrychoff" ei olisi vakiintunut vaan käyttäisimme suomen kielessä käytetyn venäläisten nimien translitterointitavan mukaista asua, se ei olisi "Sinebrykov" vaan "Sinebrjuhov".
  11. Tavaramerkki on tavaramerkki vaikka gemenalla kirjoittaisi. Ks. tavaramerkkilaista tai immateriaalioikeuden yleisesityksestä.

    Kun kyse ei ole elinkeinotoiminnasta, ei tavaramerkin väärinkäyttö yleensä ole rikos, mutta se osoittaa tietämättömyyttä tai välinpitämättömyyttä.

    Pääministerin tarkoituksena oli ehkä ilmauksella "Gallup kysely" osoittaa jonkinlaista halveksuntaa "galluppeja" kohtaan.

    Kummallisinta ei ehkä ole pääministerin käsky sinänsä - vaikka se menee hänen toimivaltaansa ulommas, vieläpä loukaten perustuslaissa ja ihmisoikeussopimuksissa taattuja oikeuksia - vaan se, että eri puolueista on tullut sitä kannattavia puheenvuoroja. Tähän verrattuna lapsellinen kirjoitus asu, jota ei odottaisi Pää ministerin asemassa olevalta henkilöltä (varsinkaan kun hänellä on palkattuja avustajia), on aiheeseen liittyvistä ongelmista pienimpiä. Pikemminkin se sopii ukaasin henkeen.
  12. Teksti sanoo vain, että datansiirto palvelimeen on yksinkertaista siinä mielessä, että siihen ei liity lisätietoa esimerkiksi siirtotapahtumasta. Se ei merkitse suurempaa nimettömyyttä (anonyymiyttä) kuin datassa itsessään on. Voihan datassa olla vaikkapa sen kirjoittajan allekirjoitus ja kuva. Se kuitenkin merkitsee (jos se on totta), että siirto on nimettömämpää kuin sellainen datansiirto, jossa palvelin saa tietoja siirtotapahtumasta, esimerkiksi lähettäjän IP-osoitteessa.
  13. Englannin sanoissa on etuliite ”a-” monessakin merkityksessä, mm. kreikkalaisperäisissä sanoissa kieltävässä merkityksessä. Se esiintyy myös alkuperältään germaanisissa sanoissa ja on tällöin myös itsekin kai germaanista juurta. Tällaista etuliitettä ”Webster’s New Encyclopedic Dictionary” selittää näin:

    ”a- \ə\ /prefix/ 1: on : in : at (abed) 2: in (such) a state or condition (afire) (asleep) 3: in (such) a manner (aloud) 4: in the act or process of (gone a-hunting) [Old English]”

    Ilmeisesti kyseessä on alkujaan paikallisuutta ilmaiseva prepositio, jonka voisi sanoa vastaavan suomen päätettä -ssa tai -lla joissakin tilanteissa, joskus taas illatiivin päätettä tai päätettä -lle. Muutamissa adverbeissa, kuten tuossa mainituissa, joissa ”a-” kirjoitetaan yhteen nominin kanssa, sillä voi vielä hyvin ajatella olevan paikkaa tai tilaa kuvaava merkitys.

    Samoin voi ajatella, että ”we went a-hunting” vastaa oikeastaan aika hyvin suomen ilmausta ”menimme metsästämään”. Suomen kielessä verbin infinitiivimuotoon ”metsästä-” liittyy illatiivin pääte; englannissa infinitiivimuotoon ”hunting” liittyy suomen illatiivia osittain vastaava, etuliitteeksi kirjoitettava prepositio.

    Ilmausten ”Times are changing” ja ”Times are a-changing” välillä en kylläkään osaa nähdä olevan muuta kuin tyyliero.
  14. Jos osaat tehdä tyylikkäitä koristeita, rupea tekemään.

    Jos et osaa, älä käytä. Jos nimittäin et osaa tehdä koristeita, et myöskään osaa arvioida, mikä koriste sopii mihinkin.

    Ilmaiset koristeet eivät ole hintansa arvoisia. Sitä paitsi niistä iso osa ei todellisuudessa ole ilmaisia vaan luvattomasti kopioituja. Jos käytät niitä, sinä olet vastuussa.
  15. Minä kerroin vain paremman vaihtoehdon. Upotus embed-elementillä aiheuttaa yleensä videodatan latautumisen, kun itse sivu ladataan, ja tämä on hyvin usein turhaa ja rasittavaa – varsinkin jos käyttäjällä on esimerkiksi GSM-yhteys.

    Jos on ihan pakko valita huonompi vaihtoehto eli upotus, niin on syytä ainakin kirjoittaa embed-elementtiin määrite autostart="0". Muuten video käynnistyy (useissa selaimissa) automaattisesti. Sellainen kilpailee kovasti web-sivujen typerimmän ja raivostuttavimman piirteen asemasta.

    Tällä ei ole mitään tekemistä ”striimin” eli suoratoiston (streaming) kanssa. Sekä linkitettävä että upotettava aineisto voi olla suoratoistoinen.
  16. Lomakkeen toiminta on määritelty vain, kun method-määritteen arvo on GET tai POST.

    Jos palvelin sallii PUT- tai DELETE-toiminnon (lomakkeelta, JavaScriptillä tai muuten tehtynä), niin sen tietoturva on aika levällään. Eikä siihen ole tarvetta, koska vastaava toiminnallisuus saadaan aikaan POST-metodilla, kunhan palvelimessa tehtävä koodi kirjoitetaan sopivaksi. Luonnollisestikin silloin pitää olla kunnolliset tietoturvajärjestelyt salasanasuojauksesta alkaen.
  17. Jos taulukon jokainen rivi on lomake, jotain on pahasti pielessä noin 100,1 %:n todennäköisyydellä. Tietenkään taulukon rivi ei edes _voi_ olla lomake, mutta yritys panna paljon lomakkeita taulukkoon merkitsee yleensä yritystä luoda paljon ongelmia.

    Jos haluat ratkaista ongelmia etkä luoda niitä, kerro, mitä oikeasti haluat saada aikaan (toiminnallisuus) ja kerro URL, jossa on toistaiseksi paras yrityksesi tehdä se.
  18. Please do not feed the trolls.

    Jos pellehäiriköllä, joka käyttää nimimerkkiä ”Ketä tietää” (vahvana vihjeenä trollauksesta), joskus on jotain asiaa, niin eiköhän hänelläkin ole älyä käyttää silloin muuta nimimerkkiä tai nimeä.
  19. Ilmaus ”l’uomo universale" on kyllä mahdollinen, mutta heittomerkkiä ei saa jättää pois. Tässä ”l’” on italian määräävän artikkelin ”il” lyhentynyt muoto.

    Ilmauksella ”uomo universale” tarkoitetaan eri asioita, mutta (aate)historiassa se tarkoittaa lähinnä renessanssiajan ihmistyyppiä tai -ihannetta: kiinnostuksiltaan ja osaamiseltaan monipuolista ihmistä. Itse monipuolisuuden tai ”yleisihmisen” ajatus on toki paljon vanhempi.
  20. Vaikuttaa siltä, että yrität kirjoittaa näennäisen hölmösti ja sillä tavoin härnätä muita kommentoimaan – voidaksesi naureskella partaasi. Kirjoitat muka paatoksellisesti suomen kielen rikkaudesta mutta käytät itse suomea aika holtittomasti tai ainakin kehnosti. Otsikkokin on lähinnä lastenkieltä – sellaisten lasten, joita nykyisin kai pitää sanoa teinixeiksi.

    Jos kuitenkin olet tosissasi, niin tutustupa hiukan suomen kielen historiaan ja murteisiin. Ennen – tarpeeksi kauan ennen – kaikki puhuivat omaa murrettaan ja sanoivat kuka ”mie”, kuka ”mnää”, kuka jotenkin muuten. Saattoi joku sanoa ”minä” – joko siksi, että se oli hänen murrettaan, tai siksi, että hän oli oppinut suomen kakkoskielenä ja puhui siksi niin sanottua kirjakieltä.

    Saitko nyt hyvät naurut?
    21. 87 / 141
TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt