yucca42

Vapaa kuvaus

Kotimaa: --- Koulutus: --- Ammatti: Muu Siviilisääty: --- Lapset: ---

Aloituksia

11

Kommenttia

2810

  1. Kaikille asioille ei ole termejä. Nimityksiä saattaa olla. (”Termi” on erikseen ja usein hyvinkin täsmällisesti määritelty, usein erikoiskieleen kuuluva nimitys jollekin asialle. Valtaosa sanoista ei ole termejä.)

    En tiedä, mitä tarkoitat alkukirjaimen perusteella hakemista. Eihän pelkkä alkukirjain vielä riitä mihinkään. Tarkoitatko ehkä aakkosellista hakua (alphabetic search)?

    Kokonaisten sanojen hakemisesta voi käyttää nimitystä ”full word search” jos haluaa. Suomeksi se on lähinnä ”kokosanahaku”.

    Mutta se voi kyllä sekoittua termiin ”full text search”, suomeksi ”täyshaku”, joka tarkoittaa koko tekstiin kohdistuvaa hakua (riippumatta siitä, onko kyseessä kokosanahaku vai sananosien haku tms.), vastakohtana esimerkiksi pelkkään tekstin avainsanojen erilliseen luetteloon kohdistuvalle haulle.
  2. Et tarvitse sen kummempaa kuin linkin, jonka voi tehdä NVU:llakin ihan kuten tavallisen (HTML-sivuun viittaavan) linkin mutta kohteena vain on videotiedosto. Video pitää tietysti ladata web-palvelimeen, jotta linkki toimisi.

    Esimerkki:

    koiranpentu vauhdissa
    (video, 3 megatavua)

    Videon koon ilmoittaminen on sikäli ystävällistä, että vierailijalla ei ehkä ole kiinnostusta tai mahdollisuutta odottaa ison videon latautumista.

    Linkin yhteyteen voi panna kuvan (videon yhden ruudun) malliksi siitä, mitä videossa on.
  3. On epäloogista ja hassun näköistä kirjoittaa 90-luvusta ja 2000-luvusta rinnakkain; parempi olisi kirjoittaa: ”1990- ja 2000-luvulla”. (Monikko ”luvuilla” on nykyisin sallittu tällaisissa ilmauksissa, mutta suomen kielessä käytetään vanhastaan yksikköä.)

    Ilmaus ”2000-luvulla” on tässä aivan tarpeeksi täsmällinen. Se voi kyllä tarkoittaa myös vuosisataa (vuosia 2000–2099), jonkun mielestä ehkä vuosituhattakin (2000–2999). Tässä tapauksessa lauseyhteys ja ennen muuta merkitys tekee ilmauksesta ihan tarpeeksi yksiselitteisen.

    Vertaa kielitoimiston juttuun
    http://www.kotus.fi/index.phtml?s=2007
    vaikka siinä vältetään sanomasta muualla kuin rivien välissä, mitä eri asioita ”2000-luku” voi tapauksen mukaan tarkoittaa. Jutussa mainitut ”ensikymmen” ja ”ensivuosisata” ovat lähinnä hupaisia yritelmiä, jotka tuskin esiintyvät juuri muualla kuin teksteissä, joissa kerrotaan, että tällaisiakin sanoja on ehdotettu.
  4. Suomalaisten tavanomainen röhkinä ja mussutus kääntyy huonosti sivistyskielille, joten tässä on turvallisinta käyttää esimerkiksi seuraavanlaista ilmausta: ”I find this [ruuan nimi] most delicious! I wonder whether it would be possible to get the recipe.”
  5. Väite ”molemmat ovat oikein” on sikäli virheellinen, että standardi SFS 4175:2006 sanoo yksiselitteisesti (kohdassa 5.10): ”Yleiskielessä päivämäärien ja kellonaikojen merkitsemisessä käytetään pistettä.”

    Tämän normin väljentämistä ja jopa muuttamista on kyllä harkittu ja harkitaan todennäköisesti myöhemmin uudestaan. Toistaiseksi kuitenkin ”kello 5.07” on oikein ja ”kello 5:07” yleisyydestään huolimatta väärin. Myös etunollan käyttö tuntien edessä (05.07) on väärin, samoin kuin etunollan käyttö kuukauden tai päivän numeron edessä (07.07.2007).

    Vaikka nimimerkki J2K2 esitti ajatuksensa hiukan epäselvästi, hän kiinnitti huomiota tärkeään ongelmaan. Suomi24:n käyttämät merkintätavat ovat virheellisiä ja ennen muuta harhaanjohtavia. Ensinnäkin Suomi24 käyttää kellonajoissa kaksoispistettä viestien listassa mutta pistettä itse viestien otsaketiedoissa, mikä on kovin epäjohdonmukaista. Toiseksi se esittää sekä kellonajat että päivämäärät virheellisessä muodossa viestien listassa.

    Suurin ongelma on kuitenkin se, että viestien listassa on allekkain kellonaikoja ja päivämääriä niin, ettei ole ollenkaan selvää, kummasta on kulloinkin kyse. Allekkain on esimerkiksi 03:17 ja 05.07, jotka ovat molemmat siis virheellisessä muodossa. Tässä ei riittäisi niiden korjaaminen yleiskielen sääntöjen mukaiseen asuun, 3.17 ja 5.7., vaan se saattaisi jopa pahentaa tilannetta. Lukija joutuisi katsomaan kohtuuttoman tarkasti, jotta huomaisi, että 3.10 on kelloaika ja 3.10. päiväys.

    Taulukossa ei yksinkertaisesti pidä esittää pelkkiä kellonaikoja ja päivämääriä allekkain tällä tavoin. Kyllä sarakkeessa olisi tilaa esimerkiksi lyhenteelle ”klo” kellonaikojen edessä (etenkin jos tarpeettoman leveää kirjoittaja-saraketta kavennetaan).
  6. Varsinaisestihan text-align: right tasaa jokaisen tekstirivin lohkon oikeaan reunaan. Tämä ei ollut se, mitä kysymyksessä haluttiin. Tosin kaikille, myös kysyjälle itselleen, on hyvin epäselvää, mitä kysyjä oikeastaan haluaa. Epäselvänä se pysyykin ainakin siihen asti, kunnes hän paljastaa URLin ja kertoo, mitä hän haluaa oikeaan reunaan ja missä mielessä.

    (Ainakin jos divillä on taustaväri tai reunaviiva, ei sisällön saaminen _aivan_ oikeaan reunaan yleensä ole kovin hyvä ajatus. Esimerkiksi reunaviivaan törmäävät kirjaimet näyttävät rumilta.)
  7. On tietysti pienempi paha tehdä linkinjäljitelmä submit-painikkeella, jolloin se toimii myös, kun JavaScript ei ole käytössä.

    Mutta ihan tolkutonta on tuhlata omaa ja muiden aikaa surkean linkinjäljitelmän tekemiseen sen sijaan, että kirjoittaisi linkin.

    Myös sellaiset linkkitekstit tai linkinjäljitelmätekstit kuin PAINA TÄTÄ ovat todella typeriä.

    Fiksu linkki on tällainen:

    Napanöyhdän olemus

    (olettaen, että sivu1.html käsittelee napanöyhdän olemusta).
  8. Jos olisit kertonut sivusi URLin, olisit todennäköisesti saanut oikean vastauksen jo viikko sitten. Nyt olet ilmeisesti edelleen hakoteillä. Et ole kertonut, mitä yritit kirjoittaa – ”väliviiva” ei ole minkään merkin oikea nimi – ja miten (siis miten koodattuna) ja minkä virheilmoituksen sait ja miltä validaattorilta.

    Joka tapauksessa oikea merkintätapa on esimerkiksi
    8–18
    jos et tiedä, miten lyhyt ajatusviiva ”–” kirjoitetaan ja sivun merkistökoodaus asetetaan oikein. Tuo rakenne nimittäin toimii merkistökoodauksesta (”charset”) riippumatta. Välilyöntiä ilmaukseen ei saa suomen kielen sääntöjen mukaan kirjoittaa.

    Sitten kun tuo on kunnossa, voi ruveta miettimään hienosäätöä. Ajatusviiva on todellakin useissa fonteissa sellainen, että se (lähes) koskettaa viereistä numeromerkkiä joissakin tapauksissa. Tämän säätäminen verkkosivulla on mahdollista mutta työlästä. Käytännössä lienee yleensä parasta kirjoittaa ajatusviiva span-elementtiin, jolle asetetaan sopiva pienehkö vasen reunus (margin) tai oikea reunus tai molemmat. Tästä tarkemmin:
    http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/www/letter-spacing.html
  9. Kun et tee mitään asettaaksesi fonttikoon, niin toiveesi toteutuu.

    Tosin usein suositellaan, että selainten joidenkin virheiden takia asetetaan
    body { font-size: 100%; }
    Loogisesti se merkitsee samaa kuin fonttikoon asettamatta jättäminen.

    Jos joku valittaa, että fontti on silloin liian isoa, niin vastatkoon tähän: Miten usein _käyttäjät_ ovat valittaneet liian isosta fonttikoosta (sellaisessa tilanteessa)? Valittajina ovat yleensä sivuntekijät itse tai ns. graafiset suunnittelijat.
  10. Jos palvelin lähettää tiedon sivun koodauksesta, niin tuolla meta-tägillä ei ole mitään vaikutusta (paitsi koodia lukevan ihmisen hämmentyminen ja mahdollisesti sivun meneminen sotkuksi, kun sitä katsotaan offline).

    On siis syytä tarkistaa, mitä palvelin lähettää, ja tarvittaessa korjata asia. Palvelimen lähettämän tiedon näkee esimerkiksi Firefoxilla (Työkalut/Sivun tiedot).

    Sitä paitsi oireiden kuvauksen perusteella sivun todellinen koodaus on todennäköisesti UTF-8, joten pitäisi ilmoittaa se eikä ISO-8859-1.

    Asialla ei ole mitään tekemistä CSS:n kanssa.
  11. Asiantuntija-arviot ovat murskaavan yksimielisiä siitä, että w3schools sisältää enimmäkseen sotkua ja paljon virheitä ja huonoja neuvoja.

    Kannattaa aloittaa hyvistä kirjoista. Ei välttämättä CSS-kirjoista, vaan verkkosivujen tekoa yleisesti käsittelevistä. Kopioimalla muiden koodia jne. saa yleensä aikaan vielä huonompaa jälkeä kuin ne muut ovat saaneet, koska kopioinnissa tulee virheitä, kun ei ymmärrä mitä kopioi.
  12. Autetaan nyt kertomalla, että ajatus on harhainen ja kannattaa unohtaa.

    Jos voisit kertoa, miksi sellainen huijaaminen olisi mielekästä, niin voisin ehkä kertoa, miten sen voi tehdä. Mutta et voi.
  13. Monikin harrastelija on varmaan ihmetellyt samaa asiaa. Siksi on kiinnostavaa, että kielentutkijakin on ongelman maininnut. Yleensähän tutkijoilla ei ole tapana lausua ääneen tai kirjoittaa julkisesti jostakin ongelmasta, ennen kuin heillä on edes harmaa aavistus siitä, millainen ratkaisu voisi olla.

    Selvää lienee, että germaaniset ja balttilaiset kansat (tai ihmisryhmät – kansoista puhuminen on ehkä vähän anakronistista) olivat huomattavasti korkeammalla kulttuuritasolla kuin suomensukuisia kieliä puhuneet. Tämä selittää sen, miksi lainasanojen virta kulki lähes yksinomaisesti yhteen suuntaan, suomensukuisiin kieliin päin. Mutta sukulaisuutta ilmaisevien sanojen lainautuminen on erikoista, etenkin kuin uralilaisissa kielissä on ilmeisesti vanhastaan ollut laajahko sanasto erilaisille sukulaisuus- ja lankoussuhteille.

    Seka-avioliitoissa lasten kieleksi muodostuu yleensä ympäristössä yleisin kieli. Jos ”suomalainen” mies otti vaimokseen ”germaanisen” naisen ja he asettuivat asumaan ”suomenkielisessä” yhteisössä, olisi ymmärrettävää, että lasten kieleksi muodostui enimmäkseen ”suomi” (siis jonkinlainen suomensukuinen kieli) mutta lapset saattoivat kutsua ainakin perhepiirissään äitiään nimityksellä, jonka olivat oppineet äidiltään äidin kieleen kuuluvana.

    Tässä vain on se ongelma, että on vaikea ajatella, että tuollaiset seka-avioliitot olisivat olleet yleisiä. Pikemminkin olettaisi, että ”germaanimiehet” ottivat ”suomalaisia” vaimoja ryöstämällä, ostamalla tai houkuttelemalla.
  14. En tiedä, onko sanoilla ”voi” ja ”vaj” yhteinen alkuperä – äänneasun ja merkityksen samanlaisuus ei yksinään sitä takaa –, mutta mainitsemasi kulttuurinen tausta ei sitä estä. Onhan sanalla saattanut alkujaan olla jokin muu merkitys, esimerkiksi yleisesti ’rasva’. On aivan mahdollisuuksien rajoissa, että kummallakin taholla merkitys on myöhemmin supistunut.
  15. Suomen sanojen merkityksiä voi katsoa suomen kielen sanakirjoista. Tosin yhdyssanan alkuosa ei suinkaan aina esiinny itsenäisenä sanana – suomenssa ei ole esimerkiksi sanaa ”huhti” –, mutta aluksi siis voi katsoa, löytyisikö sanaa Nykysuomen sanakirjasta tai sen jostakin supistetusta (ja osittain laajennetusta) seuraajasta.

    Niistä selviää, että ”marras” tarkoittaa lähinnä kuollutta, vaikka ei enää juuri ole käytössä erillisenä sanana. Etymologisista sanakirjoista voi sitten etsiä lisätietoja ja oppia, että kyseessä on ikivanha lainasana jostakin indoeurooppalaisen kielikunnan arjalaiseen haaraan kuuluneesta kielimuodosta.
  16. Šakinpelaajat saavat toivoa mitä haluavat, mutta yleiskielessä oikea kirjoitusasu on ”šakki”. Vastaavasti ”šaahi” on oikein, samoin ”šokki”.

    Valitettavasti kielitoimisto on tällaisissa asioissa oudon lepsuileva ja välttelevä ja esittää kantansa hämärästi. Se esittää asun ”sokki” vaihtoehtona, ja olisihan se ajateltavissa, mutta kieliyhteisö ei tunnu tällaista mukautusta kaipaavan eikä edes hyväksyvän.
  17. Miksi pitäisi käyttää hämärää latinankielistä lyhennettä, joka ei edes lyhennä juuri mitään? Sanat ”et alii” ovat vain yhden merkin lyhyempi kuin ”et al.”. Eikä se tarkoita muuta kuin ”ja muut” tai ”ynnä muut”, lyhennettynä ”ym.”.

    Joka tapauksessa ilmauksen merkityksestä seuraa, että verbi kuuluu monikkoon. Ethän kirjoittaisi asiatyylissä ”Virtanen ja muut toteaa”.

    Tosin jotkut taitavat ajatella, että ”Virtanen et al.” ei varsinaisesti tarkoita ”Virtanen ja muut” vaan on viittaus Virtasen ja joidenkuiden muiden kirjaan tai artikkeliin. Silloin verbin yksikkömuoto olisi perusteltu.

    Joka tapauksessa ainoan (sinulle) oikean vastauksen saat tutkimalla oppilaitoksen tai kustantajan kirjoitusohjeita tai – jos niissä ei asiaa käsitellä – kysymällä niistä vastaavalta taholta asiasta. Muualla kuin opinnäytteissä ja tieteellisissä tutkielmissa ei ole mitään syytä käyttää sellaisia lyhenteitä kuin ”et al.”
  18. Itä-Saksa eli virallisesti Saksan demokraattinen tasavalta lakkasi olemasta vuonna 1990. Nimitys ”Itä-Saksa” tarkoitti – ja tarkoittaa historiassa edelleenkin – tiettyä valtiota.

    ”Länsi-Saksa” taas on nimitys, jota käytettiin Saksan liittotasavallasta ennen Itä-Saksan liittämistä siihen. Sitäkin käytetään edelleen historiallisissa yhteyksissä.

    Niinpä nämä sanat eivät sovi tarkoittamaan (väljästi) nykyisen Saksan valtion itä- ja länsiosaa. Eri asia on, että monien kielenhuoltajien mielestä sellaiset ilmaukset kuin ”itäinen Saksa” ovat huonoja. Parempi olisi ”Saksan itäosa”.
  19. Kuten tavallista, on aiheellista kysyä, mitä latinan muotoa kohderyhmä puhuu ja mikä on käännöksen asiayhteys.
  20. Vaikuttaa siltä, että et ymmärtänyt vastaustani, ehkä et kysymystäkään. Sepitteesi ”miehen, jota oli ampuma-asein pahoinpidelty” on ihan omasi eikä vastaa mitään minun mainitsemaani muotoilua. Äidinkielen opettajani lienevät muuten kaikki jo kuolleet.

    _Kysymys_ oli siis se, onko sopivaa käyttää partisiippia ”ammuttu” merkityksessä ’sellainen, jota on ammuttu’, vaikka se suomen yleiskielessä tarkoittaa ’sellainen, joka on ammuttu’. Jatkokysymys oli: Jos ei ole, niin miten esimerkkitapauksessa olisi sanottava? Onkohan sinulla kumpaankaan kysymykseen jotain vastausta?
    21. 88 / 141
TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt