- Eikö ARC startti ole vasta kahden viikon päästä?
- Minulle kertoi kauppias omanimi, (siis joka Navionics update paketin myi), että on ihan sama minkä kortin lukijaan laittaa, kunhan on toinen kortti käsillä. En kokeillut käykö mikä vaan, vaan käytin lukijassa vanhaa Navionics korttia.
- Äkkiseltään tulee mieleen, että laadukkaan, hyväkuntoisen ja sopivan purjeen löytäminen 2nd hand -markkinoilta on todennäköisesti mahdotonta. Eikös kannattaisi lompsia purjemaakarin juttusille ja teettää täsmälleen sinun tarpeeseen sopiva purje?
- Järkeviä ohjeita yllä. Se on jäänyt vielä mainitsematta, että maston pre-bend vaikuttaa erittäin oleellisesti purjeen muotoon. Sillä ei luonnollisesti korjata liian pitkää alaliikkiä... Yleisesti ottaen pre-bendiä on hyvä lisätä purjeen ikääntyessä/venyessä. Prebendin alkuperäinen suuruustarve määräytyy sen mukaan miten purjemaakari purjeen leikkaa. Purjeen ollessa uusi sille on tietty pre-bend sopivin (esim 100mm). 10 vuoden käytön ja venyttelyn jälkeen alkuperäinen pre-bend ei voi olla enää paras ja sopivin. Venytetyn purjeen kanssa pre-bendiä pitää olla selvästi enemmän(esim 180 mm), että muoto olisi lähempänä suunniteltua.
- Yksinpurjehdukseen voisi soveltua hiukan paremmin Comfort 32:n sijaan osatakilainen, hiukan uudempaa suunnittelua oleva Comfortina 32. Saman aikakauden muita mahdollisesti sopivia ruotsalaisia veneitä esim: Linjett 32 osatakilaisena, Scanmar 33 ja 345, Omega 34 ja 36. Suomalaisia esim Siesta32, Avance 33 ja 36. Paljon toki muitankin jotka voisi soveltua, mutta tutustu nyt vaikka noihin.
- Vanhempiin S110/S120 vetolaitteisiin on käytetty sujuvasti samaa öljyä kuin moottoriinkin, eli osasynteettistä 10W30 tai 10W40.
- Tämä on moneen kertaan puitu aihe ja on selvä että "ei tietenkään hidasta" on väärä vastaus. Riippuu potkurin pinta-alasta, tyypistä jne.
- Niin kauan kun vene on vesillä ja kelluu avovedessä ei tarvitse olla huolissaan. Itse en ole vetkutellut vaan aina imaissut glykolit raakapuolelle heti noston jälkeen. Siinä menee vartti puheineen. Öljyt vaihdan ennen nostoa viimeisen ajon jälkeen kun öljyt kunnolla lämpimät.
- Sehän selviää kokeilemalla.
Mulla on vajaan metrin mittainen lapamato veneen verhoilujen takan jemmassa ja riittävän hyvin on toiminut. VHF -antenni on takakaiteessa tolpassa. Mastoon en halua yhtään ylimääräistä kaapelia. Ainoa "pakollinen" on moottorointivalo. Tuulimittarin anturi on langaton ja ankkurivalo viritetään erikseen silloin kun on tarpeen. - Tuli pieni sekaannus. Loppuosa keskustelusta kääntyi kilpapurjeisiin joissa siis ei ole taffetaa ollenkaan.
Cruisinglaminaatit kestää ilman muuta paljon pidempään. Minullakin polyesterilaminaattigenoa jolla on ajettu todella paljon. Ikää jo 10 vuotta. Rujon näköinen alkaa olla mutta muoto on edelleen käsittämättömän hyvä eikä laminaatissa mitään havaittavaa hajoamista. UV -suoja on uusittu kertaalleen. - Kiitos seikkaperäisestä vastauksesta. Vahvistaa omaa mielikuvaa. Vielä vähemmän olen itse kilpapurjeita hankkinut, kisannut kyllä monen tasoisissa veneissä.
Viimeisen kappaleen tieto on hyvä ja selkeästi hyödynnettävissä: 300-400 tuntia ja saattaa hajota milloin tahansa. Muuten voi yhteenvetona kai todeta, että tyypillinen suht ahkera CLUB -tason kisaaja ajanee kilpapurjeilla n. 100 tuntia vuodessa. 3-4 vuoden välein siis uutta hankkimaan. Keskimäärin. Hajontaa tietysti on paljon, syystä tai toisesta. - "varsin aktiivisesti ehkä 4-5 kautta ja oli tehty pieniä korjauksia".
Kuinka paljon arvioisit, että aktiivisesti kisaavalle tulee käyttötunteja?
15 kisaa 15 treeniä, 2-3 kolme tuntia keskimäärin per rupeama? 60 - 90 tuntia/vuosi? - Alkuperäisen aiheen vierestä kysymys Jokelle: Minkälaisiin käyttötuntimääriin voi olettaa pääsevänsä kilpapurjeilla? Siis laminaatti ilman taffetaa.
- Mulla oli sama järjestely ST -fokan kanssa. Kolme skuuttia purjeessa kiinni. Sen koommin olen hylännyt ST fokan ja uutta ei tule.
- Jos mainitsemasi 40 astetta on tosituulikulma, niin toki hyytyy vauhti ja sorto lisääntyy. Oletko etsinyt kyseiselle venetyypille polaarikäyrästöä? Siitä saa osviittaa optimituulikulmista eri tuulen voimakkuuksilla. Olettaisin, että keskituulella TWA n 45.
Voin suositella Dedekamin kirjoittamaa trimmikirjaa. Siitä löytyy vissiin suomennettukin versio. Ainakin englanninkielinen on todella hyvä. Parhaita aiheesta tehtyjä teoksia. - Kevytveneet rankaisevat ja palkitsevat herkimmin, eli käytännössä antavat nopeimman oppimiskäyrän. Jos monipuolisuutta hakee niin pitäisi kenties olla venetyyppi jossa spinaakkeri. Esimerkiksi Lightning. Jos pitää olla myös "retkeilykapasiteettia" niin folkkari tai h-vene olisi kenties suositeltavia vaihtoehtoja. Jos harjoitusveneen pitäisi olla myös asuttava/matkapurjehduskelpoinen, niin sitten vaihtoehdot on vallan muita.
- Jokke, tällaista tarkoitin:
http://www.wesspur.com/images/treegear/pul121-500.gif
Käsittääkseni ei vie puomin pituussuunnassa tilaa sen enempää kuin vaijerin koussi. - Outhaulin puomipään rissa on todellakin kovalla kuormituksella ja monessa veneessä "kulutustavaraa". Kannattaa laittaa puomin pään ja skuuttikulman väliin kertaus, eli skuuttikulmaan ploki ja outhaul -köysi sen läpi ja päätetään puomi päähän. Tällä saa rissan ja koko muun outhaul -linjan kuormitukset puolitettua. Mun mielestä tämä kannattaa riippumatta siitä mitä muita välityksiä outhaulissa on. Plokiksi skuuttikulmaan yksinkertainen ja sopivan pituinen D sakkeli, jonka pultissa pieni muovirissa.
- 5 x 80 Ah = 400 Ah. Tuon kokoisella akustolla laturin kasvattaminen 80 -> 90 tai 100A:iin antaa jo pienen hyödyn. Mutta vain pienen.
Akun sisäisen resistanssin takia se ei ota määrättömästi virtaa vastaan, vaikka laturi sitä jaksaisikin puskea. Veikkaisin (seuraava ihan puhdasta stetson tyyppistä arvelua, mutta idea kenties aukenee) että nykyisessä järjestelmässäsi 80A laturi lataa täydellä 80A virralla vain noin 20 min - siis kun laitat koneen käyntiin akkujen ollessa puolillaan. 90A laturilla lataisi vastaavasssa tilanteessa täyttä 90A virtaa vajaan vartin ja virta olisi tippunut alle 80 A:n reilussa vartissa. Sen jälkeen 80 ja 90A laturit latais täsmälleen samalla, koko ajan pienevällä virralla. Voittaisit latausajassa ehkä maksimissaan 2 minuuttia. Melkolailla merkityksetön ero. Latureiden hintaero voi sen sijaan olla merkittävä.
Vastaavassa tilanteessa olen ottanut laturin itse irti ja lompsinut autosähköliikkeeseen ostamaan korvaavan tilalle. Venemoottorivaraosana saa toki myös (tupla-, tripla- tai vielä kovempaan hintaan).
Kertaalleen katsottiin autosähköasiantuntijan kanssa yhdessä moottorin kytkentäkaavio ja todettiin että aivan turha laittaa kelluvalla maalla varustettua kalliimpaa venelaturia. Kelluvalla maalla varustettuja tarvitaan lähinnä teräsveneissä, joissa ei haluta kytkeä 12V järjestelmän maata moottorin runkoon (galvaanisen korrosion pelossa). Muoviveneissä ei näin yleensä tehdä vaan moottori on maadoitettu, kuten autoissa. Tällöin tavallinen tusinamallin autolaturi toimii täysin. - Laturin nimellistehon valinnassa akuston koolla suuri merkitys. Jos ladattava akusto on kohtuullisen pieni, ei laturin kasvattamisesta saa käytännössä mitään etua. Minkä kokoinen akusto kyseessä?
Suurteholaturi tarkoittanee laturin ja edistyneen lataussätimen yhdistelmää. Kyseisen yhdistelmän edut saa myös laittamalla viisaan lataussäätimen ohjaamaan normaalin laturin toimintaa. Homman nimi on se, että järjestelmässä on älyä sen verran, että uskalletaan ladata akustoa tiettyyn pisteeseen asti normaalia latausjännitettä huomattavasti suuremmalla jännitteellä jolloin myös latausvirta on suurempi -> akut latautuu nopeammin. Älyllä yritetään hoitaa se, että liian suurella latausjänniteellä ei tuhota akustoa.