Vapaa kuvaus

Aloituksia

133

Kommenttia

4798

  1. Pahoin pelkään minussakin pahamaineisen ihmissuden asustavan. Yleensä siitä ei näy merkkiäkään, mutta annas olla kun vaihdan viihteelle, alkaa jo parin päivän päästä ilmaantua huolestuttavia merkkejä. Peilikuvaani katsellessa saatan nähdä karvoituksen lisääntyneen kasvoissani merkittävästi. Muutaman aamun jälkeen koko leukani ja poskeni ovat havaittavan karvoituksen peitossa. Nykyään sen värikin on muuttunut enenevässä määrin sudenharmaaksi.

    Älkää luulkokaan karvoituksen lisääntymisen olevan se ilmiön kammottavin puoli. Yleensä muutaman tunnin ottamisen jälkeen alkaa oma tahtoni ja tietoisuuteni heiketä. Minulla on harvoin mitään selkeitä muistikuvia illan taikka pidempienkään ajanjaksojen kulusta taikka tapahtumista. Herätessä on yleensä hyväksikäytetty ja häpeävä olo, johon liittyy syyllisyyden ja voimattomuuden tunteita yhdistettynä fyysiseen pahoinvointiin, päänsärkyyn ja kohonneeseen sydämen syketiheyteen.

    Sudeksi muuttumiseen täytyy liittyä myös muuten käsittämätön vaatteiden hukkaaminen. Saatan herätä täysin alasti joko omastani tai jonkun toisen kodista epätietoisena sinne päätymiseen liittyvistä tapahtumista. Heräämisiä saattaa tapahtua myös ulkona, niin luonto- kuin kaupunkiympäristössäkin.

    Silloin tällöin saatan havaita yöllisten seikkailujen tuomia haavoja, ruhjeita, luunmurtumia ja sijaltaanmenoja herätessäni tai ainakin sitä seuraavina lähitunteina. Voin vain kauhulla ajatella suden kohdanneen henkilön vammoja. Yleensä kompastumiset, kaatumiset ja putoamiset selittävät yölliset vammat, mistä ei kuitenkaan aina voi olla ihan varma.

    Pahinta kaikessa on, ettei ilmiö käy yksiin täysikuun näkymisen kanssa. Omalla kohdallani olen havainnut sen olevan pikemminkin viikottainen kuin kuukausittainen ilmiö. Tosin kerran kuussa, palkkapäivän aikoihin, oireet ovat vahvemmat kuin muina kertoina. Liekö se täysikuu aina silloin?

    Sutena olemiseen liittyy myös sudennälkä. En tiedä, missä Susi on ollut jahdissa, mutta nakkikioskipaketteja saattaa löytyä useita. Kaikista niistä on haukannut joku inhimillisille tunteille vieras hirviö. Muutaman suupalan otettuaan, on tämä olento jättänyt puoliksi syömättömät grilliruokaraadot haisemaan milloin keittiöön, milloin jopa sänkyyn, josta aamulla herään. Voi sitä haaskauksen julmuutta.

    Ymmärrän hopealuodin merkityksen tämän ilmiön hoidossa, mutta ainakaan itse en ole siihen valmis. Jos en seikkaile päivisin, on se sitten tehtävä öisin sutena.
  2. Kaikki punaiselle.
  3. Ei pitäisi perjantai-iltana kirjoitella ollenkaan. Vedän takaisin sanani ainoan selityksen osalta. Unille ei koskaan voi olla vain yhtä ehdottoman oikeata selitystä.

    Olisi kuitenkin liian erikoinen yhteensattuma, että olet kolmessa yhteydessä uneksinut varsin seksuaalisesti tulkittavan unen ja neljännen kohdalla mainitset tietäväsi kolme mieshenkilöä ilman, että millään näillä olisi mitään tekemistä keskenään ajatuksissasi kyseisenä yönä.

    Neljännessä unessa harrastat seksiä tuntemattoman miehen kanssa. Yleensä unia tulkittaessa tuntemattomat ja kasvottomat ihmiset ovat viittaus näkijän hyvin tuntemaan tai tuntemiini henkilöihin. Niin sanottu unisensuuri estää unennäkijää tunnistamasta tätä henkilöä, koska jos kasvot tunnistettavasti esitettäisiin, olisi kokemus näkijälleen liian ahdistava.

    Tunnistamattomissa kasvoissakin on yleensä jotain tunnistettavia piirteitä, mutta ne saattavat olla peräisin monelta eri henkilöltä. Tämä tarkoittaa, että unen aikaisissa ajatuksissa on käynyt mielessä useampi henkilö. Voinee siis olla, että näkemäsi miehen kasvot eivät olleet tunnistettavat, koska ne olilvat yhdistelmä kaikkien kolmen kasvoista.

    Jos unessa näkyvä henkilö on jotenkin kokonaan kasvoton, viittaisi se vahvaan torjuntaan, eli ajatuksen ahdistavuuteen, jos kasvot olisivat osittainkaan näkyvissä.

    Sanoisin, että tämän tai näiden unien aikana olet kokenut lihallista kaipuuta, mutta yksistään tiettyyn henkilöön kohdistuneen kaipuun sijasta, olet kokenut saman kaipuun laajemmassa mielessä. Paremmin sanottuna, mainitun kaipuun aikana olet ajatellut muitakin henkilöitä.

    Yllä sanottu ei tietenkään tee sinusta uskotonta tai huonoa ihmistä, kyse on vain ihmismielen mekaniikasta, joka unien aikana yhdistelee ja erottelee ajatuksia ja tunteita, samalla kun visualisoi niitä.
  4. En ole niinkään Jungin kannalla. Olen Freudilaisesta lähtenyt ja osan oppi-isäni ajatuksista hyljännyt. Tosin niin teki Jungkin Freudin suhteen. Mitä Jungiin muuten tulee, en vain ole pitänyt hänen tavastaan esittää asioita niin mystifioidusti. Freudin analyyttinen vakuuttavuus vei minut jo nuorena.

    En oikein tiedä enneunista, olen niistä kuullut ja lukenut. Kaikki omakokemani ovat selitettävissä. Enneunia on myös tutkittu ja jotkut yksilöt ovat osoittaneet unissaan olleen erikoisia yhteensattumia. Unien perusteella ei kuitenkaan ikinä voi varmuudella sanoa, että jokin ennalta nähty tosielämän tapahtuma on tietyssä paikassa tapahtuva tiettyyn aikaan tulevaisuudessa. Vaikka unet antaisivat kelle yksilölle mitä tahansa vihjeitä tulevasta, ei sitä koskaan voida pitää muuna kuin sattumana.

    Vihjeiden merkitys selviää vasta kun vihjattu sattuma on todellisuudessa tapahtunut. 9/11 iskun tiimoilta sanotaan ainakin yhden enneunien näkijän tulleen esiin. Hän oli kuulemma esittänyt etukäteen (tai jälkikäteen, en muista tarkasti) viranomaisille tietoa mahdollisesta tai tapahtuneesta iskusta. Kertomuksen mukaan häntä kuulusteltiin tekoon epäiltynä jälkikäteen. Taisi olla BBC tai jokin brittiläinen yhtiö kun teki aiheesta dokkarin, joka oli Youtubessa esillä jokin aika sitten.

    Maailmassa on vielä mysteereitä.

    Mitä uniin tulee, vietämme suuren osan elämästämme unessa. Mitä ikinä sen aikana koetuksi havaitaan, voidaan pitää merkityksettömänä mielikuvikuvituksen kohinana. Vaihtoehtoisesti sitä voidaan pitää kanavana, joka tarjoaa yksilölle mahdollisuuden katsella sisimpäänsä taikka tilaisuuden sisimmälle näyttäytyä yksilölle.

    Unien perusteella on helppo sanoa sitä taikka tätä. Tosiasia on, että unen aikana koetaan tunteita. Unikuvat ovat tietyssä mielessä tunteiden kuvajaisia. Välttämättä unennäkijä ei muista tunnetta, mutta hän muistaa sen kuvajaisen eli unen. Unet ovat tässä mielessä vain kuvitettuja tunteita. Jostain syystä olemme arkielämässämme niin irti tunteistamme, että ihmettelemme omia uniamme ja niiden visuaalista erikoisuutta.
  5. Insinööriopintoihin verrattuna, jotka vaativat paljon läsnäoloa erilaisissa harjoituksissa, oikeustiedettä on saanut lukea melko rauhassa. Insinöörikurssit olivat laajuudeltaan yleensä 2 ov/ 3 op ja lähes kaikki vaativat läsnäoloa jos jonkinlaisissa harjoituksissa.

    Oikeustieteen kurssit ovat laajuudeltaan helposti 6-10 op, eivätkä vaadi juuri läsnäoloa. Pakollisia luentoja kuitenkin on silloin tällöin, mitä insinööripuolella ei juuri ollut. Luentomateriaalitkin sai aina netistä, mikä ei suinkaan ole selviö edes nykyajan oikeustieteen opiskelussa.

    Kurssien läpäisemiseen vaadittiin niin insinööriopinnoissa kuin oikeustieteessäkin yleensä tentti. Siinä missä insinööritentistä oli mahdollista päästä läpi pelkät luentomateriaalit lukemalla, ei sellainen onnistu oikeustieteessä. Kurssien kattamat alueet ovat laajoja ja niistä läpipääseminen vaatii usein kaikkien tenttikirjojen lukemista kannesta kanteen vähintään yhden kerran. Insinööripuolella en tainnut edes lukea kurssien kirjallisuus("vaatimus")luetteloja, koska luentomateriaalit riittivät.

    Oikeustieteessä luetaan hyvin pitkälle läpi koko yhteiskunnan perustoimintoja ohjaavat lait. Luonnollisesti nämä perustoiminnot tulee myös ymmärtää. Tämä kaikki tehdään pitkälti vain kirjojen kautta ja oikeustieteellisen näkemyksen kanssa, mikä tarkoittaa, ettei toimintoja tulkita moraalin tai yleisen hyväksyttävyyden valossa vaan lainsäädännön ja "oikeuden" näkökulmasta.

    Sinänsä insinöörimäinen mieli voi olla oikeustiedettä lukiessa eduksi, että haluaa ymmärtää yhteiskunnan ja hallinnon toiminnan mekaanisena ilmiönä. Siinä missä insinööri suunnittelee ja säätää koneen toimintaa fysiikan lakien mukaan, oikeustieteessä suunnittelu ja säätäminen tehdään yhteiskunnallisesti säädettyjä lakeja tutkimalla, tulkitsemalla, venyttämällä ja niiden ihmistä suurempaan auktoriteettiin vetoamalla.

    Toki oikeustiede voi tarjota moraalista kiinnostuneelle yksilölle keinon ymmärtää yhteiskuntamoraalia suhteessa yksilön moraaliin, mutta oikeustiede sinänsä olisi tässä suhteessa heikompi astia. Ihmistieteet voisivat olla parempi vaihtoehto kuten sosiologia, psykologia taikka teologia.

    Oikeustiede on myös jatkuvassa yhteydessä menneisyyteen. Tässä mielessä se voi kiinnostaa historiaan intohimoisesti suhtautuvaa yksilöä, mutta oikeushistoriaa voisi olla parempi lähestyä historiantutkimuksen kuin oikeustieteen lähtökohdista. Oikeustiedettä voi kuitenkin päästä opiskelemaan helpommin kuin historiaa, joten tämä vaihtoehto kannattaa pitää mielessä.

    Joillakin yksilöillä halu ja tarve opiskella oikeustiedettä liittyy vallanhaluun. Nykyaikana Virka-asema ei juuri tuo valtaa. Parhaat mahdollisuudet vallankäyttämiseen on nykyään jonkun pienen kunnan entistäkin pienemmässä lautakunnassa, jossa voi evätä tarkoituksenmukaisuusharkinnalla joltain hakijalta jotain. Tätä varten ei kuitenkaan tarvitse opiskella oikeustiedettä, vaikka siitä voi apua ollakin.

    Politiikassakaan oikeustieteen tuntemuksesta ei ole haittaa, sillä juuri politiikalla lait säädetään. Oikeustieteessä ei kuitenkaan tutkita säätämättä olevia lakeja taikka niiden tarvetta juurikaan, vaan jo valmiiksi ulosannettuja säädöksiä.

    Oikeustieteessä tutkitaan siis pitkälti ihmisten toisilleen kirjoittamia sääntöjä, luokitellaan niitä, etsitään niistä laajempia merkityksiä, tulkitaan niitä yli sanamuodon merkityksen ja yritetään keksiä niille alkuperäistä laajempia merkityksiä. Tätä tehdään kunnes aiheesta säädetään kokonaan uusi laki ja koko homma alkaa taas alusta.
  6. Siivosin tänään.