Vapaa kuvaus

Aloituksia

138

Kommenttia

5426

  1. Unet ovat monesti toiveita. Nälkäinen näkee unta ruoasta ja janoinen vedestä. Virtsahädän aikana moni lapsi uneksuu olevansa vessassa ja vahinko tapahtuu. Ahdistusunien aikanakin voi olla kyse toiveesta. Toive voi olla niin ahdistava, että mielikuvitus peittää sen hirviöillä. Unet voivat toki olla puhtaita muistojakin ahdistavista tapahtumista ilman sen kummempia toiveita.

    Tässä tapauksessa saattaisi siis toive kirjaimellisesti täyttyä, mikä on oikeastaan todella harvinaista.

    Mistä sitä tietää, ehkä saitte telepaattisen yhteyden toisiinne. Käypä kysymässä, mitä unta näki silloin. Pääsette vähän juttusillekin, eikä tarvitse vain unta nähdä.
  2. Toisen näkemiä unia on vaikea kertoa eteenpäin siten, että kaikki ahdistavuuden elementit tulisivat esille.

    Selkeästi tässä koetaan, että jokin läheinen henkilö on hädässä ja ahdistutaan kun apua ei anneta. Unet eivät kuitenkaan aina tai ikinä ole aivan sitä miltä ne näyttävät. Monesti unissa henkilöt ovat useiden henkilöiden yhteensulautumia. Sitä voisi selvittää yksityiskohtia miettimällä. Kasvot ovat jonkun ja ääni jonkun toisen, vaatteet ovat eri henkilöiltä ja niin edelleen. Kädet ovat Eesaun, mutta ääni Jaakobin.

    Miehesi on saattanut kokea jonkun toisen läheisen kuin sinun olevan hankaluuksissa ja itsensä olevan kyvytön auttamaan, josta ahdistuu. Freudin teorian mukaan unessa on toive. Tämä toive on usein niin väärin, ettei unen näkijä voisi sellaista hereillä ollessaan kuvitellakaan.

    Unessa siis miehesi oletettavasti ahdistuu kun näkee menettävänsä läheisensä. Hän ei itse tee asialle mitään, eikä kukaan mukaan tee. Kenties miehesi ajatteli unensa aikana hetken aikaa, kuinka paljon helpompaa olisi ilman jotain läheistä. Kukaan ei siihen puuttuisi ja asia tunnuttaisi hänen mielestään jopa hyväksyvän. Tämä ajatus on kuitenkin ollut niin väärin, että uni on ollut ahdistava kauttaaltaan. Menettäminen ei tarkoita menehtymistä, mutta jonkinlaista poistumista kuitenkin.

    Voi tietysti olla, että harrastat uintia ja miehesi ei oikein luota kykyysi pysyä pinnalla eikä uimavalvojien velvollisuuden tuntoon saati työmoraaliin. Ja tämä pelko turvallisuutesi puolesta sai hänet sitten uneksumaan ahdistavia kuvia.
  3. Sinänsä unet eivät tarkoita mitään, mutta niiden aikana koettuja tunteita läpikäymällä voi ehkä selvittää itselleen, mistä uni on kenties johtunut.

    Ilmeisesti voimakkain tunne unen aikana on ollut ahdistuneisuus. Unesi aikana olet ollut ahdistunut jostain ja mielikuvituksesi on luonut sen mukaisen kuvakertomuksen. Lähentely on seksuaalisesti virittynyttä ja ahdistavaa, mutta ahdistuksesi juuret eivät välttämättä ole missään seksuaalisessa asiassa. Olet saattanut kuulla jostain lähentelystä ja ajatellut sen olevan ahdistavaa. Se seikka, että ahdistelijana oli sukulaismies ei kerro, että pelkäisit sukulaisesi ahdistelevan sinua, varsinkaan kun et muista kenestä oli kyse.

    Pieniä yksityiskohtia unesta muistelemalla ja miettimällä, missä olet sellaisia nähnyt tosielämässä, tuo yleensä lisää mielleyhtymiä kaikkiin niihin tunteisiin ja ajatuksiin, jotka olivat unen tuojana.

    Toisaalta perusFreudilaisesti unesi voisi tulkita myös, että olet kokenut seksuaalista viehtymystä johonkin ihmiseen. Tämä viehtymys on mielestäsi ollut luonnotonta ja väärin. Oman mieltymyksen mahdottomuus ilmenee sitten ahdituksena unessa.

    Se, että et muista sukulaistasi, joka unessa lähenteli, puhuisi vahvan torjunnan puolesta. Olet siis saattanut unesi aikana kokea eroottisen ajatuksen jostain liian läheisestä henkilöstä, mikä on ymmärrettävästi ahdistavaa. Torjunnan vuoksi et kykene millään muistamaan ahdistelijasi nimeä taikka kasvoja. Näin säästyt liialliselta ahdistukselta.
  4. Ihmettelen näissä tapauksissa, että kuinka ne aaveet/henget/ym osaavat radiota käyttää vai muuttavatko kommunikointinsa radioaalloiksi joillain muulla tavalla. Lienee helpompaa tehdä radioaaltoja kuin muttaa kommunikointi suoraan ääneeksi, jonka ihminen kuulisi. Ehkäpä radioaallot ovat jokin välimuoto materian ja aineettoman energian välillä.

    Asemien väliin säädetystä radiovastaanottimesta kuuluu kohinaa. Välillä heijastunut radioaalto kuuluu läpi. Voihan tällaisen kohinan kanssa yrittää kommunikoida, mutta vastavuoroista keskustelua tuskin saa aikaiseksi, kukaan ei ainakaan tähän mennessä ole saanut sellaista aikaan. Miten se henki kuulisi vastaajan puheen vai pitääkö se majaansa siellä laatikon sisällä?

    Kommunikointi, mikä pitää sisällään ymmärtämättömiä satunnaisia kohinansekaisia äännähdyksiä, on arvotonta. Se ei välitä mitään informaatiota eikä se todista vähimmässäkään määrin mitään minkään olemassaolosta taikka olemattomuudesta.

    Pidän toki arvossaan yksilöitä, jotka jaksavat tutkia ja kiinnostua asioista laajemmin kuin materialistinen maailma sisällään pitää. Henkisesti herkkien ja epävakaisten ihminen erehdyttäminen ja suoranainen huijaaminen ei kuitenkaan kuulu arvostamiini asioihin. Omaisensa menettäneen ihmisen erehdyttäminen luulemaan, että edesmennyt läheinen voi ja haluaa kommunikoida hänen kanssaan radion välityksellä, on edesvastuutonta ja tuomittavaa. Linkissä olleessa videolla ei tällaisesta kuitenkaan ollut kyse, mutta isossa maailmassa sellaistakin tehdään. Kaiken kaikkiaan tällaisen videon sijasta katselisi mieluummin lumisadetta, mutta juutuubi ei toimi kuten tv.

    Radio-ohjelmien nykyisen tason vuoksi en pidä lainkaan erikoisena, että joku mieluummin kuuntelee kohinaa asemien välistä kuin ala-arvoista lähetystä aseman kohdalta. Teen sitä itsekin ajoittain, tosin nykyään olen vähentänyt radion kuuntelua ylipäätään. Asemien välissä kuuluvat äänet ovat pääsääntöisesti samaa roskaa kuin asemillakin, äänenlaadullisesti tosin vielä luokattomampaa.
  5. Hmm, ilma suolistossa on ihan yhtä luonnollista kuin kehon ulkopuolellakin. Ajoittain kehon sisäpuolinen ilma saattaa ulos päästyään haiskahtaa jonkun nenässä, mutta mitä sitten. Lievä ulosteen tuoksu ei yleensä aiheuta kenellekään hengenahdistusta, toisin kuin hajusteet, joita ihmiset levittelevät ympärilleen ihan vapaaehtoisesti.

    Ovatko sosiaaliset tilanteet todella niin rituaalisia, ettei ihmiskeho voi toimia niissä tavallaan? Uskaltaako sitä enää ulos lähteäkään ettei pieru pääse, hengitys haise, naama punoita taikka eriväriset sukat tulleet jalkaan.

    Nolostuminen ja häpeän tunne liittyy kulttuuriin ja yhteisöllisyyden kokemukseen. Pilkka ja nolaaminen on kurinpitoa siinä missä fyysinen väkivaltakin. Tavoiltaan poikkeava altistaa itsensä pilkalle. Ei osaa käyttäytyä oikein. Jos yhteisöön kuuluminen on kiinni jo jostain pierun päästämisestä, herää kysymys, miten keksittyjä ja naurettavia ovat muutkin kirjoittamattomat ja osa kirjoitetuistakin säännöistämme.
  6. Taas päästiin vähän mollaamaan perussuomalaisia. Nyt niitä ihaillaan jo Saksassa. Voiko maailmanrauhalle vaarallisempia ihailijoita olla olemassakaan kuin saksalaiset. Luultavasti ihailevat vain puolueen Suomessa saamaa kannatusta. Tuskin puolueessa, sen jäsenissä, johdossa taikka aatteessa sen kummempaa ihailemista voi olla. Vai odottavatko Soinin kasvattavan viikset?

    Jos populismilla pärjää, olisi muidenkin puolueiden pitänyt keksiä se jo aikaisemmin. Jos valtiota hoidetaan tavalla joka jättää suurelle osaa kansaa kokemuksen, ettei kuulu joukkoon lainkaan, on asioiden hoitamistavassa ollut jotain pahasti vialla. Demokratiaan kuuluu, että nämäkin joukkoon kuulumattomat kansalaiset saavat äänestää. Ikävää varmasti aiemmin valtaan päässeiden puolueiden kannattajille.

    Perussuomalaisten jytkyn myötä olen huomannut kotimaan poliittisessa keskustelussa piristymisen ja polarisoitumisen merkkejä. Se minkä ympärille polarisoidutaan, on jäänyt epäselväksi. Keskustelussa vaikuttaa pitkälti mustamaalaminen ja leimaaminen. Perussuomalaiset ovat juntteja, rasisteja, oikeistopopulisteja, suorastaan natseja.

    Suoranaisesti Perussuomalaisten puolueohjelmasta ei saada tukea edellä mainituille väitteille, ei edes sille junttiudelle. Epäilykset ja väitteet johtuvat puolueen sisällä olevista henkilöistä ja heidän julkisesti esittämistään mielipiteistä. Perussuomalaiset ovat ottaneet riveihinsä monella tavalla ajattelevia ja hyvinkin perinteisestä poliittisesta ilmaisutavasta poikkeavalla tavalla itseään ja ajatuksiaan esille tuovia yksilöitä.

    Vihreät olivat aikoinaan hyvinkin poikkeuksellinen puolue. Eduskunnan täysistunnossa nukkuva villapaitamies olisi nykyäänkin erittäin näkyvä erikoisuus. Varttuneimmat palstan lukijat saattavat muistaa varhaisvihreiden, esim. Linkola, ohjelman, jossa Suomesta olisi tehty oikeasti keskitysleiri ja tapettu suurin osa asukkaista nälkään ekologisten tavoitteiden vuoksi. Suhteet Neuvostoliittoon olisi tietysti pidetty moitteettomina. Jostain syystä Vihreitä vierastettiin aluksi.

    Jos lähdetään liikkeelle siitä, kuinka poliittiset puolueet ovat kähmineet ja ryvettyneet, ei edes alusta lähtien vaan ihan vain viimeisten vuosikymmenten aikana, voidaan kysyä, miksi kukaan edes äänestää? Keskustan säätiöiden korruptoituneet kytkennät olivat viimeinen pisara monelle äänestäjälle. Demarit ovat olleet niin monessa mukana, etten viitsi mainita muuta kuin pankikriisin 90-luvulla ja suomettumisen ajan sitä ennen.

    Perussuomalaiset tarjoavat äänestäjälleen Euroopan unionia inhoavan puheenjohtaja Soinin, maahanmuuttoa rajoittavan Halla-ahon joukkoineen ja Veltto Virtasen ????-ajatuksineen. Kaiken kaikkiaan kaikki puolueen ehdokkaat kaikissa vaaleissa ovat rehellisesti halukkaita hoitamaan yhteisiä asioitamme, eivät ratsastamaan korruptoituneella dinosauruksella, uhkaamaan kansalaisia naapurivallan interventiolla taikka nootilla, luimistelemaan ison joukon riveissä nollana ja laiskana napinpainaja, olemaan rahoittamatta yhä paisuvaa rahan jakamista niin yksilöille kuin yhteisöillekin, lopettamaan poliittisesti jaettavat virat edes kunnallisesti ja muut suojatyöpaikat.

    Muista poiketen puolue kuuntelee yhteiskunnallisia epäkohtia ja on valmis toimimaan niiden muuttamiseksi. Vanhuksien hoito, työtä ja hyväksyntää yhteiskunnan jäsenille sekä leväperäisyyden lopettaminen yhteisten asioiden hoidossa ja tärkeintä, antaa niiden äänien kuulua, joita ei olla kuultu vuosikymmeniin.

    Tätä valtiota oikeasti ohjataan pitkälti eduskunnasta. Äänestäkää.

    Perussuomalaisten haukkuminen junteiksi saattaa toimia urbaanissa, monikulttuurisessa anniskelutilassa huumehöyryisten ajattelijoiden kesken. Kansa ikävä kyllä ei ole siellä.

    Ehkäpä siksi Perussuomalaisia ihallaan jo Saksassakin.
  7. Vaikea kuvitella että pikaistuksissa tappoi.

    Muranen oli tuomittu jo ennen asepalvelustaan vuonna murhapoltosta ja todettu varttihulluksi 1987. Meni inttiin 1994 ja pölli patruunoita ampumaleireiltä. Päivystäjänä sai asetelineiden avaimen ja pölli rynkyn. Ajoi taksilla kotiinsa ja seuraavana aamuna meni metsään piiloon.

    Illalla kymmenen aikaan tappoi jalkajousella naapurissa asuvan miehen ja osittain liikuntakyvyttömän naisen.

    Seuraavana päivänä Muranen hyökkäsi rynkyn kanssa viisihenkisen perheen taloa vastaan, väijyttyään sitä ensin jonkin aikaa. Tappoi paikkalle sattuneen lehden jakajan, jonka jälkeen ampui valopistoolilla ikkunasta sisään sytyttäen verhot palamaan.

    Muranen pakeni paikalta ja kohtasi yhden poliisin metsässä. Muranen usutti koiransa poliisin päälle ja ampui tätä kohti. Murasen onnistui paeta.

    Seraavana päivänä poliisi sai Murasen kiinni ammuttuaan tätä olkapäähän.

    Murasta syytettiin kolmesta murhasta, kahdeksasta murhayrityksestä, kahdesta tapon yrityksestä, murhapolton yrityksestä, virkamiehen väkivaltaisesta vastustamisesta, kavalluksesta, varkaudesta, vahingonteosta ja vartiorikoksesta

    Jokainen voi päätellä itse, onko tässä kyseessä pikaistuminen vaiko pitkä harkinta ja suunnitelmallisuus. Kysymys herää, että miksi tämä spesiaali ylipäätään oli intissä ja päivystämässä. Toivottavasti nykyään harkitaan paremmin.

    Mies joka käy sissisotaa naapureitaan ja valtion virkamiehiä vastaan osin valtiolta pöllityiltä aseilla, voi odottaa istuvansa kauan. Vapauduttuaan tappaa jonkun parin vuoden sisällä, kuten on muutama muukin vastaava tehnyt.