Vapaa kuvaus

Aloituksia

135

Kommenttia

5225

  1. En minä ainakaan ole Purraa säälistä äänestänyt. Tuskin sinunkaan tarvitsee.

    Voisikohan olla, että jotkut pärjäävät ihan ilman säälipisteiden keruutakin. Se, että joltakin on vanhempi kuollut kun oli itse vielä lapsi, on tosiasia omasta henkilöhistoriasta. Ei sitä tuoda ilmi säälin herättämisen toivossa, mutta sillä on kerrottu omaan elämään eniten vaikuttaneista tapahtumista.
  2. Laillinen kostaminen tarkoittanee varmaankin jonkinlaisen vahingon aiheuttamista toiselle ilman juridisia seuraamuksia siitä syystä, että tämä toinen on aiheuttanut jotain vahinkoa ensimmäiselle.

    Vahinkoa on monenlaista, kuten taloudellista ja fyysistä, mutta sellaista on ihan myös tavallisen arkipäivän vaikeuttaminen. Erityisesti arkipäivän hankaloittamista voi aiheuttaa toiselle ilman laillisia seuraamuksia monellakin tavalla. Muut keinot vaativat yleensä, että on jonkinlaisessa valta-asemassa tähän toiseen nähden.

    Valta-asemaan liittyvästä kiusanteosta on turha ottaa esimerkkejä, koska tilanteet ovat mahdottoman lukuiset.

    Sen sijaan arkipäivää hankaloittaa ylipäätään, että jonkun valvova silmä vahtii jatkuvasti kaikkia mahdollisia sääntö- ja taparikkomuksia ja että niistä ilmoittaa jatkuvasti esim. rappukäytävässä heippalapuilla ja ilmoituksilla isännöitsijälle, taloyhtiön hallitukselle, lastensuojeluviranomaisille, (liikenne-) poliisille, terveys- ja ympäristönsuojeluviranomaisille sekä kaikille muillekin kunnan viranomaisille.

    On kuitenkin mahdollista, että jatkuva vahtiminen täyttää jossain vaiheessa vainoamisrikoksen tunnusmerkistön, jolloin kyse ei ole enää "laillisesta kostamisesta". Jos kyse on kuitenkin asiallisista ilmoituksista toisen tekemistä sääntörikkomuksista, vainoamisen tunnusmerkistö tuskin täyttyy.

    On kuitenkin otettava huomioon, että toisen vahtiminen vie omaa aikaa, tai sitten siitä ajasta täytyy maksaa jolle kulle toiselle. Loppujen lopuksi vahtija taitanee kärsiä enemmän kuin vahdittava.
  3. Miten olisi avioliitto.
  4. Lehtien kirjoittelulla ei sinänsä ole väliä, toimittajat vain tekevät työtään ja yrittävät vähän siinä samalla ujuttaa joko omaa taikka kustantajansa maailmankatsomusta lukijoille. Näinhän on aina ollut.

    Kuinka asiaan tulisi suhtautua hallituksessa taikka Perussuomalaisen puolueen sisällä?

    Missään tapauksessa mihinkään anteeksipyytelyihin ei pidä lähteä mukaan. Kansalaiset ovat äänestäneet Perussuomalaisia jostakin syystä, ja luultavasti se syy on jotakin sellaista, mitä toimittajien mielestä kansanedustajien ja ministerien pitäisi kovasti katua ja pyytää anteeksi. Äänestäjät eivät kuitenkaan ole samaa mieltä. Äänet on annettu juuri ehdokkaiden (kansanedustajien ja ministerien) ilmaisemien mielipiteiden ja näkemysten vuoksi. Nytkö he pyytäisivät anteeksi näitä näkemyksiä ja mielipiteitä? Se vasta olisi äänestäjien pettämistä.

    Mitä hallitukseen tulee, sen tulisi ottaa lehtikirjoitteluun asenne, että mitä ihmettä jollakin ministerin aikoja sitten ilmaisemalla mielipiteellä taikka näkemyksellä on väliä. Politiikkaa tehdään ja toteutetaan hallitusohjelman mukaisesti tänään. Jos jollakin toimittajalla on esittää todisteita, että joku ministeri hallinnon alaa johtaessaan on ollut edistämässä rotusortoa, orjakauppaa, kansanmurhaa taikka jotakin muuta ihmisoikeusrikosta, asia tullaan tutkimaan asianmukaisesti ja syylliset joutuvat edesvastuuseen.

    Mielipide taikka näkemys ei ole rikos, paitsi ehkä toimittajien mielestä.