Vapaa kuvaus

Aloituksia

21

Kommenttia

4456

  1. "Minua kiehtoo ajatus ihmisen vahvuudesta. Mitä se oikeastaan tarkoittaa? Millainen on vahva ihminen?"

    Näköjään tuo minun edellinen vastauksena aloitukseesi putosi tänne alas, että jatkan sitten täällä...

    tuohon kysymykseesi vahvasta ihmisestä...tulee mileen kliseinen lause...

    vahvimmat meistä on tehty sirpaleista, mutta ajattelisin, että todellista vahvuutta on heikkouden hyväksyminen myös itsessään...

    Masokismiin liittyen tulee mieleen, erään biisin sanat..."kun mikään ei tunnu miltään, kipu korvaa ystävän"

    Itsekin miettinyt tuota masokistin teemaa, mutta fyysinen väkivalta aikuisella iällä ei ole koskaan ollut mun juttu, sen suhteen olen "pelkuri" ja pyrkinyt välttelemään/pakenemaan sellaisia tilanteita...

    Että enempi tuo minun "masokismi" on liittynyt, psyykkiseen kaltoinkohtelun/ hyväksikäytön sallimiseen, omien tarpeiden sivuuttamiseen yms., mutta kai minä jotain kiksejä siitä sitten olen saanut...

    vai onko se sitten ollut vaan sitä tuttuuden tuomaa "turvallisuutta", vääränlaista vahvuutta, "kestän kyllä huonoa kohtelua", jonka pohjimmaisena motiivina lie ollut ajatus, en ansaitse parempaa...
  2. Noh, lukaisin kääntäjän avulla tuon englanninkielisen tekstin ja pitipä myös tarkistaa mitä tuo pseudonyymi tarkoittaa...

    Tietyllä lailla aihe kiinnostaa siitäkin syystä ettei ole kuin joku päivä kun joku heitti kysymyksen (oli tietävinään)palstalla, että mistä syystä yhteenlaskutoimitus vaihtelee nimimerkkiään...

    Että joo, tiedä sitten mitä tuonkin kysymyksen taustalla oli,
    se kuuluisa projektioko? (itse toimii niin)
    Pelkkää tahallista minuun kirjoittajana kohdistuvaa epäilyksen lietsontaako? (kirjoittaja toivoo ettei minuun uskottaisi)
    Vaiko ihan oikeastiko ko. kirjoittaja uskoo minun tekevän niin, mikä jälkimmäinen tarkoittaisi minun näkemykseni mukaan katsoen jopa harhaisuutta...

    Niinikään aikoinaan joku (ilkikurimus?) aikas pian palstalle tuloni jälkeen oli tietävinään, että minäkin olen saanut oman stalkkerin, sana jonka minun piti googlettaa, seuraaja?, vainoaja? ja tuostakin on lukuisia esimerkkejä, tyyliin, olen pitkään seurannut yhteenlaskutoimituksen kirjoituksia jne...

    Noh, tuossa englannin kielisessä artikkelissa mainittiin muutamia syitä tuollaiseen seuraamiseen...toinen oli erotomia, joka käsittääkseni enemmänkin naisten vaiva ja toinen mahdollisuus oli että seurailijalla ja seurattavalla on ollut suhde, niinikään tyypillinen seuraaja profiloitui usein työttömäksi kolmikymppiseksi mieheksi...

    No tää ny vaan tämmöstä pohdintaa, eikä oikeasti tämmösiin asioihin kannata liiaksi juuttua, kuhan ny otin esille, että itsekukin miettisi, että voiko omia pelkkiä luulojaan, ajatuksiaan "nettikirjoittajista" pitää totena ja uskoa niihin...

    Jäin tuossa toisessakin, kirjaansa mainostaneen ketjussakin miettimään, kun joku heitti kysymyksen, että uskonko että kirja on oikeasti olemassa kun hän itse oli tietävinään ettei ole...

    Että otin kantaa vain kirjoittajan tapaan markkinoida kirjaansa joka on mielestäni vähintäänkin kyseenalainen jos ei peräti lain vastainen...

    Onko kirja oikeasti olemassa vaiko ei, sitä en tiedä, varma tieto siitä onko kirja oikeasti olemassa vaiko ei on ko. henkilöllä itsellään...kukaan muu ei sitäkään asiaa voi varmasti tietää jos ei nyt tunne ko. henkilöä ja ole nähnyt kirjaa itse...

    Että kun tuossa edellä kehoitetaan hankkimaan elämä netin ulkopuolelta niin omasta puolestani sanoisin että kannattaa muistaa että se oikea elämä kyllä eletään/asiat tapahtuvat jossain muualla kuin netissä...

    Että tämmösiä hajatelmia tässä kohtaa tähän aiheeseen liittyen...
  3. "Kuule väitetään, että narsismi olisi itsensä kieltävä sairaus, jota narsisti ei koskaan myönnä"

    Niin mene ja tiedä kuinka tuo asia on...

    Omasta kokemuksestani olen päätellyt, että kyllä hän tiesi ja halusi kertoakkin sen minulle oitis kun seksiä ei ollutkaan tarjolla tyyliin "ku mä oon mikä oon, niin ei mulla oo aikaa eikä kiinnostusta ihmisiin joista ei ole mitään hyöytyä..."

    Ettei varsinaisesti suoraan sano "mikä on", mutta tuo loppu kertoi asian...
    jälkiviisaana tulee vielä mieleen se, että kertoi senkin ettei ole koskaan rakastanut ketään (=ollut naimisissa, lapsia ja lapsenlapsiakin) ja tosiaan sana narsisti vilahteli puheissa usein, ne narsistit olivat vaan "kaikki" hänen ent./nyk.naistensa puolisoita...

    Että tavallaan voisin ajatella, että tiesi, muttei suoraan ilmaissut asiaa...Sitä en tiedä miten olisin suhtautunut jos olisin tiennyt asian ns. hyvissä ajoin, aloin tiedostamaan että tuo ihminen ei ole ihan okoo siinä vaiheessa kun sitä mitätöintiä/ilkeitä vihjailuja alkoi tulla/tajusin ettei hän pitänyt minusta ollenkaan kuin myös suhde muuttui lähes päivittäin on/off tyyppiseksi...

    Että tavallaan halusi itse minusta eroon, muttei kyennyt päättämään suhdetta...mikä käsittääkseni on myös hyvin tyypillistä narsisteille, että vaikka kumppani mitätöidään ja todetaan kaikin tavoin kelvottomaksi niin siinä roikutaan vähintäänkin niin kauan kuin ns. uusi on saatu koukkuun ja vielä senkin jälkeen kelpaisi ainakin seksi...

    Että yhdyn kyllä ajatukseen, että narsistit tietävät mutta eivät suoraan myönnä...
  4. "Todella hyvä ja oivaltava kirjoitus, juuri noin se menee. Narsisti ruokkii narsismia meissä kaikissa. "

    Yhdyn mielipiteeseesi liittyen tuon elämä opettaa nimimerkin kirjoitukseen liittyen...

    "Olen aika varma, että juuri siksi jäämme narsistiin koukkuun (samalla tavalla kuin narisisti jää koukkuun kaikkiin sivusuhteisiinsa). Täydellinen huomio, olet tärkeä, olet keskipiste, hetken kaikki on todella palkitsevaa. Tuosta nauttiminen on narsistista. Sait narsistilta palkinnon, johon jäit koukkuun. Itsekästä."

    Noinhan se menee suhteen alussa omaa narsisimiamme ruokitaan, uskomme itsekin olevamme jotenkin erityisiä, noh, se huuma haihtuu, narsisti kyllästyy ja käsitämme ettei se ollutkaan todellista...

    Jotkut jäävät tuohon niin koukkuun, että alkavat narsistin tavoin sitten etsiä yhä uudelleen sitä samaa tunnetta "jes, olen jotain erityisen ihanaa", tulevat ikäänkuin narsistin kaltaisiksi...

    Toiset ymmärtävät ettei se ollutkaan mitään todellista vain pelkkä kuva jota narsisti hetken näytti meille...saadakseen meistä sitä "hyötyä", mitä seny kenenkäkin kohdalla sitten tarkoittikin...ja me itsekin häikäystyimme siitä kuvasta jota meille näytettiin...

    Jälkeenpäin ainakin itseä veetutti, harmitti, hävettikin, miten tyhmä sitä olikaan...mutta noh, siitäkin selviää/antaa itselleen anteeksi ja palaa elämään ns. omana itsenään (taviksena) tavallisten ihmisten maailmassa...jollainen oli ennen sitä narsistia ja sen jälkeen...hyvine ja huonoine puolineen...
  5. "Mutta tutuista ihmisistä voi heittää herjaa, pahaakin."

    Niin toiset kertoo täällä tuntemastaan ihmisestä/tosielämässä kohtaamistaan asioista liittyen tähän palstan aiheeseen... toiset taas keksivät tarinoita kuvitteellisten ihmisten/narsistin/tapahtumien ympärille, että voivat osallistua aiheesta keskusteluun...kukin tyylillään...

    Noh nimimerkistäsi päätellä myötäelät myös mummona minun tarinaani, tiedä sitten tunnetko minut tai ännäni vaiko myötäelät itsellesi kuvitteelllisten ihmisten tarinaa...

    Pikkusen ristiriitaakin on havaittavissa kommentissasi, toisaalta paheksut kun puhun tuntemastani henkilöstä, toisaalta janoat lisää tietoa tuohon kimppaseksi aiheeseen liittyen...

    Josta uskoisin että lukemalla jo kirjoittamaani löydät niistä myös vastauksen mieltäsi askarruttaviin kysymyksiin...

    Mitä tulee tuohon loppuusi, sinua hävettää puolestani, niin voin kertoa että olen itsekin hävennyt itseäni, mutta ymmärtänyt että puhumalla niistä häpeää tuottavista asioista, nekin pienentyvät ikäänkuin omaan kokoonsa ja ymmärtää että mokia sattuu kaikille...

    Että kun uskaltauduit tunnustamaan "julkisesti" häpeäväsi puolestani niin uskoisin että olosi jo siitä helpottui...ja vastaisuuden varalle ohjeistan, että sinun voisi olla viisain olla lukematta kirjoituksiani jos ne aiheuttavat sinussa häpeää...

    No joo, tiedän ettei minun pitäisi/ei ole järkevää edes vastata näihin, mutta joskus vaaan minäkin käyttäydyn typerästi siinä kun joku toinenkin...onhan joku sanonut että onhan palstalla viihdearvonsakin...oliskohan tämä tyylilajina tragikomediaa...

    Aina ei tiedä tuntisiko surua kaikesta tähän liittyvästä vaiko nauraisko kun kieltämättä joskus jotkut jutut kuullostavat ristiriitaisuudessaan hyvnkin koomisilta...