- Tuskinpa rajalle lopulta lähetetään yhtään sotilasta. Trump on uhannut useamman kerran käyttää armeijaa milloin mihinkin mihinkin tarkoitukseen, Pentagonin kenraalit ovat hieman myötäileet ja lopulta Trump on unohtanut koko asian.
Viime vuonnakin Trump uhkasi lähettää armeijan niihin Kalifornian kaupunkeihin jotka ovat "Sanctuary City". Ainuttakaan ylimääräistä armeijan heppua ei ole Kaliforniassa näkynyt.
Sitä paitsi Meksikon vastaisen rajan pituus on jotain 1950 mailia, joten aika harvassa saavat ukot seisoa. Vertailukohdaksi sopii esimerkiksi se, että tällä hetkellä Afganistanissa on 14 000 amerikkalaista sotilasta.
Kauhea hoppu asialla. Jalkipatikassa etenevä karavani etenee hitaasti ja saavuttaa rajan aikaisintaan marraskuun lopulla. Armeija ei takuulla lähetä yhtää ukkoa seisomaan rajalle tyhjän panttina. Monet eivät pääse rajalle asti lainkaan vaan kuolla kupsahtavat tai jäävät Meksikoon. Näin on käynyt kaikkien aiempien karavaavien kohdalla, eikä ole viitteitä siitä, että asiaan olisi tulossa muutos. - Repe kirjoitti: "Netpunk voisi vahvistaa, menikö oikein."
Hyvin tiivistit jutun juonen.
Jo pienetkin elinolosuhteiden parannukset vähentävät rikollisuutta alueella. Vuoden 1980 väestönlaskenna yhteydessä oli jonkin verran tekemisissä San Franciscon yhden kaupunginosan kanssa. Alue tunnetaan nimellä Tenderloin.
Tenderloin oli SF:n väkivaltaisinta aluetta, jossa ryöstöt ja muut sellaiset olivat jokapäiväisiä.
70-luvun lopulla asukaat aktivoituivat, kun vanhat hotellit uhattiin purkaa ja samassa olisi menneet vuokra-asunnotkin.
Nykyinen senaattori Dianne Feinstein oli tuolloin San Franciscon pormestari. Hän oli myös ns. slumlord, heikkolaatuisten asuntojen vuokranantaja. Rakennusliikkeet olisivat halunneet muuttaa alueen businessa-alueeksi ja kalliiksi asunnoiksi.
Parannuksuksia päästiin toteuttamaan vasta Feinsteinin kauden jälkeen, jolloin pormestariksi valittiin muistaakseni joku Agnos-niminen. Nimen kirjoitusasusta en ole ihan varma.
Jo pelkästään se, että asunnottomien annettiin pystyttää yöksi telttoja paransi tilannetta vähentäen rikollisuutta.
Vähitellen rikollisuus siis laski. Eihän San Franciscon Tenderloin mikään menetystarina ollut, mutta vain yksi esimerkki siitä, kuinka pienetkin olosuhteiden muutokset vaikuttavat rikollisuuteen. - "Tämä sai amerikkalaisilta tarpeeksi nimiä, että se meni kongerssin käsittelyyn. "
Kill the Gays Act (virallisesti Sodomite Suppression Act) ei mennyt koskaan kongressin käsittelyynn, sillä kongressissa ei tunneta kansalaisaloitteita. Sen sijaan Kalifornian osavaltion parlamentti käsitteli sitä ja hylkäsi sen saman tien. Kaikki osavaltiot eivät ota kansalaisaloitteita käsittelyyn, mutta Kaliforniassa ne ovat hyvin yleisiä. Muistaakseni tuon tappakaa homot -aloitteen takana oli Matt McLauglin. Ihan hävettä sanoa, että asun samassa piirkunnassa (Orange County) kuin tuo MM. Tänne mahtuu kaikenlaisia kajahtaneita kiihkoilijoita. - Vihan ilmapiirin luominen ei sentään ole Trumpin saavutus. Nykyinen ilmapiiri on luotu pitkän ajan kuluessa. Puoli vuosisataa siihen on mennyt. Trumpiin vain henkilöityy kaikki se, minkä tuo pitkäaikainen mielipiteiden muokkaus on tuottanut. Vanhoissa ketjuissa olen tästä kirjoittanut paljonkin.
- Asiaan ei kaiketi ole mitään yksiselitteistä vastausta. Aihetta on kyllä yritetty tutkia, mutta mitään konkreettista ainoaa selitystä ei ole löytynyt ja tuskin löytyykään.
Oma näkemykseni on suunnilleen seuraava:
Epäluottamus liittovaltiota kohtaan juontaa jo itsenäisyysjulistukseen ja perustuslain laatimiseen. Niitä edeltävällä ajalla moni siirtokunta oli ryhmittynyt uskonnon ympärille. Oli puritaaneja, kveekareita ja lukuisa joukko muita.
Tuo joukko piti omaa uskonnonharjoitustaan merkittävänä vapausoikeutena, sillä Euroopassa he olivat joutuneet ajoittain hankalaan asemaan oman vakaumuksensa perusteella. Uudella mantereella oli mahdollista harjoittaa oman kuppikuntansa dogmeja ilman valtiollista ohjausta ja painostusta. Oikeastaan moni noista siirtokunnista oli aika itseriittoisia ja omavaraisia teokratioita. Toiset tekivät yhteistyötä keskenään, toiset eristäytyivät.
Tässä valossa on oikeastaan aika hämmästyttävä, että perustuslaki saatiin ylipäänsä laadittua. Perustuslain ydinkohta on omasta mielestäni tämä: ”Kaikki mitä ei erikseen ole määrätty liittovaltion asiaksi, kuuluu osavaltiolle.” Osavaltiot taas ovat delegoineet valtaansa paikallishallinnolle.
Paikallistasolla seurakunnilla ovat olleet toimivat rakenteet jo vuosisatojen ajan. Hyvinvointivaltion rakentaminen taas edellyttäisi liittovaltion ohjausta ja toimivien rakenteiden puute hidastaa sellaista kehitystä ratkaisevasti.
Kyse on tietenkin myös vallasta. Liittovaltiolla ei koskaan ollut sellaista otetta ihmisten elämään kuin seurakunnilla. Liittovaltion puuttumista asioihin vastustetaan sillä perusteella, että liittovaltio puuttuu oletettavasti myös ihmisten yksityiselämään, mutta toisaalta seurakunnat ne vasta puuttuvatkin ihmisten elämään. Seurakunnat ovat kuri- ja kontrolliyksiköitä perustuslaillisesti varsin liberaalissa liittovaltiossa. Tämä on yksi amerikkalaisista paradokseista.
Seurakunnat on helppo mobilisoida jonkin asian puolesta tai jotakin vastaan. Sosiologiassa ja sosiaalipsykologiassa löytyy lukuisia tutkimuksia optimaalisesta ryhmäkoosta ja amerikkalaiset seurakunnat ovat juuri sitä. Toki megaseurakunnat saavat paljon näkyvyyttä, mutta valtaosa amerikkalaisista seurakunnista on korkeintaan muutama sadan ihmisen yhteisöjä.
Viimeiset sata vuotta ovat olleet historiatutkimuksen valossa mielenkiintoisia. Hyvinvointivaltion itu oli olemassa jo ennen Rooseveltin New Deal-ohjelmaa. Sata vuotta sitten USA:ssa oli voimakas sosialistinen liike, mutta ensimmäisen maailmansodan jälkimainingeissa se murskattiin kovalla kädellä. Toinen murskaaminen tapahtui 1950-luvulla ja kolmas alkoi Reaganin aikana. Tässä seurakunnat olivat innolla mukana.
Oikeastaan USA:n vertaaminen Pohjoismaiseen hyvinvointivaltioon ei ole oikein relevanttia. Paras verrokki olisi Kanada. Lähtökohdiltaan USA ja Kanada olivat varsin samanlaisia, mutta Kanada lähti eri suuntaan kuin USA. Kanadassa on aivan oma versionsa hyvinvointivaltiosta. Sellainen jäi Yhdysvalloissa toteuttamatta. - "Tämä oli mielenkiintoinen uutinen. Kai sitä on tuossakin vain olettanut, että normi on niin tiukka? Mutta se on tietyllä tavalla hyvä asia, että Amerikassa saa jo avoimemmin olla jotain muuta kuin kristitty."
Tästä on jo vuosia kun uskontoja ja uskonnollisuutta tutkivat Barna Group ja Pew Research saivat molemmat samansuuntaisia tuloksia: Vain 20 prosenttia amerikkalaisista osallistuu jumalanpalvelukseen kerran kuussa tai useammin, vaikka he ilmoittavat osallistuvansa aktiivisemmin. Ihan viime vuosien lukuja en ole seurannut.
Seurakunnat järjestävät kaikenlaista harrastustoimintaa, ja kun osallistuu sellaiseen, niin oletettavasti ihminen käy edes silloin tällöin tuon seurakunnan jumalanpalveluksissa. Los Angelesissa on useampikin seurakuntien harrastelijatason baseball-liiga, sama pätee keilailuun. Seurakunnissa on kaikenlaista muutakin toimintaa kokkauskerhoista valokuvaukseen.
Suomessa tuollaista toimintaa kaiketi järjestävät urheiluseurat, järjestöt ja yhdistykset. Myöskin vapaa kansansivistystyö on Suomessa järjestetty vähän eri tavalla, Amerikassa on paljon seutuja, joissa ei ole mitään muuta keinoa tavata ihmisiä kuin seurakunta, monessa kylässä ei ole edes kunnon saluunaa saati sitten jotain kansanopiston, työväenopiston tai muun sellaisen tapaista.
Lapsille harrastustoimintaa järjestetään kouluissa ja jos ei järjestetä niin seurakunnat järjestävät. Tässä pyritään nappamaan lapset ja nuoret mahdollisimman nuorina olettaen, että heistä tulee nöyriä seurakunnan jäseniä.
Monella seudulla ei ole järjestetty lainkaan julkista päivähoitoa ja yksityinen päivähoito on kovin kallista. Hintahaitarin väliin osuus seurakuntien järjestämä päivähoito. Taas seurakunnat toivovat vanhempien osallistuvan seurakunnan toimintaan, jos lapset ovat seurakunnan päiväkerhossa. Perhepäivähoitoa kyllä löytyy, mutta sekin on enemmän business.
Hitaasti, hyvin hitaasti, USA on muuttumassa pohjoimaisempaan suuntaan. Tämä suuntaisia vaatimuksia löytyyy erityisesti poliittisesti edistyksellisten parista. Konservatiivit ovat tietenkin sitä vastaan, sillä muuten he menettävät vahvimmat tukijansa eli seurakunnat. - "Jenkkien raamattuvyöhykkeen porukkahan nielee ihan mitkä tahansa paskatarinat kunhan ne ovat tarpeeksi uskomattomia."
Raamattuvyöhykkeellä asuu miljoonia ihan fiksujakin ihmisiä, joihin tuo uskonnollinne humpuuki ei uppoa. Jos muuttaisivat muualle, raamattuvyöhyke olisi vieläkin ikävämpi paikka. - "Minä kun olen luullut, että siellä on laajoja alueita, joilla ei uskalla olla tunnustautumatta kristityksi."
Tämä ei nyt ihan sinällään pidä paikkaansa. Kaikkialla Yhdysvalloissa on nykyään ihan sopivaa ilmoittaa uskonnolliseksi vakaumuksekseen "None". Erityisesti ikäryhmässä alle 35v. nämä uskontokuntiin kuulumattomat ovat suurin yksittäinen ryhmä ja seuraavana ovat katoliset. None-joukkoon kuuluvat ateistit, agnostikot, skeptikot, spiritualistit ja sekalainen joukko muita. Tästä hyvin harvoin syntyy parran pärinää "tosiuskovien" kanssa.
"Ainakin päälllisin puolin pitäisi vaikuttaa kirkossakäyvältä kristityltä. "
Tilastollisesti kirkossakäynti on suorastaan romahtanut. Kyselytutkimuksissa on huima ero sen kanssa mitä ihmiset itse ilmoittavat aktiivisuudestaan ja sen kuinka moni todella istuu kirkonpenkissä. Tässäkin suhteessa nuoret ovat olleet edelläkävijöitä. Eipä sitä juuri kukaan kyttää jos nyt sunnuntaisin sattuisi vaikka juomaan kaljaa heti aamusta jumalanpalveluksen sijaan.
"Ilmeisesti koko maan pitäisi olla jotain raamattuvyöhykettä, jotta sikäläiset "uskovat" olisivat hetken tyytyväisiä."
Tämäkään ei riitä. Koko maan pitäisi olla juuri oman kuppikunnan mukainen teokratia. Kuppikunnat ovat kiistelleet sieltä ihan varhaisempien siirtokuntien ajoista.
"...takia vastakin pahoin kahtia jakautunut. "
Pelkkä kahtia jako ei riitä, sillä juuri kuppikuntaisuus, heimoajattelu, tribalismi on nykyään vallitseva tila. Siinä on sekä demokraateilla että republikaaneilla tasapainottelemista.
"Nykyiset, nopeasti syvenevät vastakohtaisuudet, joista osa on uskonnollis-moraalisia, saattavat taas johtaa kansakunnan hajottaviin konflikteihin."
Taludellinen eriarvoistuminen on tällä hetkellä merkittävin eripuraa aiheuttava tekijä. Asuinpaikasta riippuen taloudelliset mahdollisuudet ovat joko hyviä, seidettäviä tai suorastaan kammottavia. Taloudellisten mahdollisuuksien epätasa-arvo ruokkii rasismia ja muita lieveilmiöitä. Jokainen heikoille joutunut kuppikunta etsii syyllisiä milloin mistäkin väestöryhmästä.
"Sovittelunhalu, totuuteen pyrkiminen ja ajankuvan rehellinen arviointi puuttuvat poliittiselta ja taloudelliselta eliitiltä."
Tämä on aivan totta ja kun lisätään kaikkialle levinnyt korruptio, niin imperiumin perikato alkaa olla valmis. Tätä mm. Chris Hedges kuvaa uutuskirjassaan "America, Farewell Tour". Vuonna 2007 julkaistun Hedgesin kirjan "American Fascist" skenaariot ovat totetuneet hämmästyttävän tarkasti. Siitä taas on ollut juttua vanhoissa ketjuissa. - Muutama vuosi sitten kyselin tällä palstalla T.Torpalta luomisen matemaattista mallia, jotta voisin tutkia tuota niin tärkeää luomisen mallinnusta ihan oman omassa rauhassani. Ensin vastaus oli, että matemaattinen malli löytyy Raamatusta. Kun huomautin Torpalle, että ei löydy minun hallussani olevasta Raamatusta, niin Torppa muutti vastauksensa muotoon: Jumala ei tarvitse luomiseen matemaattista mallia. Torpan mukaan tällainen malli olisi kuitenkin sellainen, että ihminen ei voisi sitä ymmärtää. Tästä täytyy päätellä, että mitään alkeellistakaan luomisen mallia ei ole; ei sellaista jota voisi tutkia ja testata.
- Evidenssi ei ole väitteidesi puolella. Miksi minun tulisi ottaa väitteitäsi muuten kuin huumorin kannalta?
"Vain Jeesus eli synnittömän ihmiselämän maan päällä."
Ei vaan jokainen ihminen on synnitön, sillä synti ei ole millään todennettavalla tavalla reaalimaailman ilmiö. Täten on oikein nastaa olla täysin synnitön. Synneissään rypevät ovat vain ja ainoastaan maagisen ajattelun harjoittajia. Siihen vaivaan auttaa reality check. Siispä voit luopua uskostasi ja tee se heti. - Tämäkin liittyy oletusarvoisesti tietyissä neuroneissa etenevien impulssien etenemiseen. Siis tiettyjen impulssien vahvistamiseen. Tähän NLP:n harjoittajat perustavat argumenttinsa. Ei-suotuisat tapaukset jätetään NLP:n harjoittajien taholta mielellään mainitsematta.
Tilastollisesti NLP toimii juuri kuten satunnaisen suotaisan tapauksen esiintymsitodennäköisyys on populaatiossa. Mitään muuta NLP:ssä ei ole voitu osoittaa tapahtuvan. Tuossa yllä oli jo puhetta lyhytkestoisesta placebo-efektistä. - Pssyke on olemassa vain aivotoimintana, ei muuten. Psykiatrit hoitavat siis aivojen toimintaa, jotain sellaista aivojen toimintaa, jolla ei katsota olevan suotuisia implikaatioita. Tosin käsitykset suotuisasta aivotoiminnasta ovat muuttuneet aikojen kuluessa.
Tehokkain aivojen (psyyken) hoitomuoto on tällä hetkellä psykofarmakologia. Tästä on olemassa oikein hyvää tutkimustietoa. - "Mitä nyt ehkä paljastettuna hätäpäissään keksit jotain. "
Omassa blogissani olen vastustanut huuhaata pitkään. S24 on alusta, jolla huuhaan vastustamisella tai kannattamisella ei ole suurta merkitystä. Kunhan vain sanailemme tällä epätieteellisellä alustalla. Jo 1 960-luvulta lähtien olen osallistunut tutkimusprojekteihin, joissa ei ole sijaa tuollaiselle huuhaalle. Sitä paitsi tuo mainitsemasi huuhaa on osoitettu huuhaaksi jo kauan sitten ja niin moneen kertaan, ettei kaiken sen toistaminen ole tässä yhteydessä tarpeen: huuhaa on huuhaata.
Mitä sinä olet tehnyt huuhaan torjumiseksi? - Ei ilman aivoja, siis materiaa. Psyyke on vain nimi vielä huonosti tunnetulle aivojen (materian) toiminnalle.
- Tietenkin nuo mainitsemasi "terapiat" ovat silkkaa humpuukia ja siten minä vastustan niitä samoila perusteilla kuin sielunhoitoterapiaakin.
"...kun et eikä kukaan muukaan liberaali ole koskaan näitä spontaanista vastustanut. "
Tottakai minä olen vastustanut kaikkea huuhaata jo monen monta vuosikymmentä. Sinä et vain ole huomannut sitä. - Aivojen toiminnan tutkimus on oikeastaan vielä ihan lähtökuopissa, vaikka paljon on jo selvinnyt. Mitään materiasta irrallista mekanismia ei ole havaittu. Keskustelu ystävän kanssa palautuu sekin materiaan. Materiaalinen puhuva olio lähettää ääniaaltoja (oikeastaan ilmanpaineen muutoksia), jotka vastaanottajan aivoissa aiheuttavat materiaalisia muutoksia, jotka palaavat fysiikan lakeihin ja kemiaan.
Ajatusten muuttaminen taas tarkoittaa tietyissä neuroneissa etenevien impulssien vahvistamista tietyllä tavalla, kemiaa ja fysiikkaa sekin. Kuinka paljon näitä impuksseja voidaan kontrolloida, on ihan tutkimisen arvoinen asia. Nykytiedon valossa niitä voidaan jonkin verran kontrolloida, vaikka aivojen toimintaan liittyy hyvin paljon satunnaisilmiöitä. Sitä ei tiedetä, ovatko ne aitoja satunnaisilmiöitä. - Luontaistuotteista olen samaa mieltä.
Suurin osa terapioistakin on silkkaa humpuukia ja tästä on olemassa paljon tutkimustietoa. Joiskus joillakin terapiamuodoilla on todettu olevan pysyviä neurologisia vaikutuksia, vaikka kovin yleistä se ei taida olla. Tätä alaa tutkivat neurologia, kognitiiviset neurotieteet, psykiatria ja vähäisessä määrin psykologia. Terapian tehokkuus on aivoin kysymys, kaikkea ei tiedetä, joten tarvitaan lisää tutkimusta.
Sieluhoidosta on siitäkin paljon tutkimusta ainakin anglosaksisissa maissa. Sielunhoitoterapia kuuluu samaan sarjaan kuin muuutkin uskonnolliset kokemukset: siinä aktivoituvat vain ne aivojen osat, jotka säätelevät mielihyvähormoneja, lähinnä endorfiinia. Vaikutus on lyhytkestoinen, eikä siinä tapahdu mitään muuta kuin hetekellinen endorfiini-pläjäys. - Vaikka sielusi oli hyvin määritelty entiteetti, sille ei kuitenkaan ole reaalimaailman vastinetta. Sielu kuuluu samaan sarjaan kuin jumalat, yksisarviset, puhuvat aasit ja muut sellaiset oliot.
"Onko muuten puoskarointia esim. se, että minulle kerrotaan, mitä minun tulisi syödä, koska minulla on syöpä?"
Syöpäsolut voidaan todentaa empiirisesti, joten ne ovat reaalimaailman olioita. Myös siitä on empiiristä näyttöä, että ruokavalio saattaa vaikuttaa joissakin tapauksissa syöpäsoluihin. Tämä taas kuuluu paljolti biokemian alaan. Tätän ruokavalio osana syöpähoitoja on relevantti lähestymistapa. Sielunhoitoterapia taas on samaa humpuukia kuin yksisarvishoidot. Sellaisella saattaa olla hetkellinen placebo-vaikustus, vaikka sielunhoito on silkkaa humpuukia ja puoskarointia. - Uskovien wittgensteinilainen kielipeli ja semanttinen kikkailu koskee esim. sellaisia sanoja kuin "uudestisyntyminen", "Pyhä Henki", Jumala", "taivas", "helvetti" jne. Noille sanoille ei ole reaalimaailman vastinetta, joten niille annetaan mielikuviteksellisia semanttisia merkityksiä kulloisenkin tarpeen mukaan. Kai se sitten on pragmaattista, mutta sanojen sisältö ei tarkoita mitään todennettavaa.
Huvittava kielipelin sana on myös "voitelu". Reaalimaailmassa se tarkoittaa esim. koneiden voitelua, mutta kristinuskon kontekstissa sillä ei ole reaalimaailman vastinetta. Toki modaalilogiikassa voidaan konstruoida kieli, jossa voitelulla on tosi merkitys ja näin uskovat tekevätkin, mutta se vaatii jo maagiseen ajatteluun pohjatuvaa semanttista kikkailua.
Avaajalta jää myös huomaatta, että syntaksi vaikuttaa semanttisiin merkityksiin esim. sanajärjestyksen puitteissa
Kun pelataan tuota "tosiuskovien" wittgentseinilaista kielipeliä siten , että merkitykseltään tyhjistä väitelauseista johdetaan kategorisia imperatiiveja, niin mennään metsään rytisten. Sellaiset lauseet eivät voi velvoittaa ketään, ei edes väitelauseen esittäjää.
P.S. Predikaatti ei ole ominaisuus. Esim. lause "Jumala on rakkaus" ei tarkoita mitään missään tunnetussa reaalimaailmaa koskevassa loogisessa järjstelmässä. - Säkenöivää sanailua, briljanttia argumentaatiota, vitaalia ja viriiliä verbaaliakrobatiaa!
Kuinka ollakaan nimimerkki Vasenlaita.vihaa toisti jälleen lähes sanasta sanaan rekisteröidyn nimimerkki George L:n minulle vuonna 2017 tarkoitetun kommentin. Tästä voisi tietenkin tehdä kaikenlaisia johtopäätöksiä, mutta sanotaan nyt sen verran, että Vasenlaita.vihaa -nimimerkin positiota ei kaiketi voi puolustaa kovin monella originaalilla tavalla. Täten pakkotoisto ja toiston pakko ovat mahdollisesti välttämättömiä defenssejä, mutta argumentin verifikaatioksi ne eivät kelpaa.
Toki voimme toistaa tuon viimevuotisen keskustelun ja jatkaa sitä ad infinitum/ad nauseum. Se on tietenkin argumentaatiovirhe.
Vasenlaita.vihaa nimimerkillä on obsessiona kategorisoida ihmisiä fiktiiviseen tai jopa imaginaariseen vasemmiston luokkaan. Tämä on tietenkin argumentaatiovirhe nimeltään argumentum ad ignoratum. Tämä argumentaatiovirhe on kaiketi se yleisin ja helpoin tapa rakentaa väite, kun tietoa ei ole edes siitä miten väite voidaan luotettavasti verifioida tai falsifioida. On lähinnä filosofinen kysymys, kumpi on pätevää päättelyä vai ovatko molemmat vai eikö kumpikaan ole pätevää päättelyä. Tämä tällä kertaa ko. nimimerkin epistemologisesta asemasta.
Kuitenkin nimimerkki Vasenlaita.vihaa esittämät binäärioppositiot ovat oireita tribalismista, kun oman heimon demonisointi ei ole suotavaa tai edes sallittua oppositioihin perustuvassa ajattelumallissa/tribalismissa. Oikeastaan on aika hassua puhua demoneista tässäkäään yhteydessä. Aivan yhtä hyvin voisimme puhua ”yksisarvistamisesta”.
Vielä raskauttavampaa on kun binaarioppositiot perustuvat maagiseen ajatteluun ja tästä maagisesta ajattelusta johdetaan kategorisia imperatiiveja, joiden katsotaan tribalismin tradition mukaan velvoittavan myös muita. Silloin kun maailmankatsomus pohjaa jumalauskomuksiin, niin kyse on maagisesta ajattelusta. Monesti, mutta ei välttämättä, maaginen ajattelu on oire deluusioista, joten jumaluskomukset ovat maagista ajattelua siihen asti kunnes jokin jumalhahmo tulee esittäytymään toistettavalla ja luotettavalla tavalla ja vielä siten, että tuo jumalhahmo ilmenee kaikille samalla tavoin virhemarginaalin puitteissa. Siihen asti deluusiot ovat deluusioita ja deluusioista johdetut yhteiskuntapoliittiset vaatimukset kuuluvat skitsoanalyysin alaan. Myös psykohistorian menetelmin niitä voidaan kartoittaa.
Muutenkin tuossa Vasenlaita.vihaa –nimimerkin kommentissa argumentaaitovirhe on hyvin tavallinen non sequitar, premissistä ei seuraa johtopäätös.
Edelleen nimimerkin kommenteista löytyy irrationaalinen kongruenssi: kahden tapahtuman välille yritetään luoda paikkansapitämätön linkki.
Kun on lukenut tälläkin palstalla esiintyviä maagisen ajattelun harjoittajien kommentteja, niin yksi argumentaatiovirhe on se, että jos edellinen argumentti on epätosi, niin seuraavakin argumentti epätosi. Tai sitten tosi ja tosi. Tällaista välttämättömyyttä tietenkään voida osoittaa universaalisti.
Lopulta tuon em. nimimerkin jutut ovat tyypillisesti petito principii. Tässä tapauksessa premissi, jonka pitäisi tukea johtopäätöstä, on itsessään epätosi. Epätosista premisseistä tehdään epätosi ajohtopäätöksiä.
Tietenkin hassuttelun toisinaan maagisen ajattelun harjoittajien kustannuksella. Minulle jumalat ja yksisarviset majailevat samassa Meinongin viidakossa. Kummastakaan subsistoivasta oliosta ei voida johtaa ketään velvoittavia vaatimuksia. Jumaluskomukset ja niistä johdetut väitteet eivät ole immuuneja naurunalaiseksi asettamiselle.