Vapaa kuvaus

Aloituksia

32

Kommenttia

17111

  1. Käsittääkseni nimimerkki "miem" ehdottikin, että lakia muutettaisiin.

    Johan nyt suurin osa kuskeista pyrkii ajamaan tikkarin mukaista nopeutta, riippumatta siitä, mikä on turvallista tai järkevää (lopuista suuri osa ajaa aina samaa nopeutta, maantiellä 90, taajamissa 60).

    En väitä että ehdotettu lakimuutos olisi hyvä idea. Tahallinen kiusanteko kyllä voitaisiin kieltää (taitaa olla jo kielletty, mutta sitä valvotaan vielä huonommin kuin nopeuksia).
  2. Yleensä joutuu reaalikorkoa maksamaan joo, mutta tässä on jo vuosia menty siinä poikkeuksellisessa tilanteessa, että reaalikorko on ollut miinuksella. Samalla kun tuhnut ovat odotelleet (edelleen) rommia...

    Mutta jos ihan tarkkoja ollaan, niin velallista kiinnostaa enemmän ansiotason kehitys suhteessa korkoihin. Matala inflaatio on sinänsä hyvä velalliselle, kun rahaa jää enemmän käytettäväksi lainanhoitoon. Ongelma on siinä, että palkankorotukset seuraavat yleensä jollain tasolla inflaatiota - tosin viiveellä.

    Toisaalta, yksittäisen henkilön palkkakertymää tutkittaessa, suurin osa korotuksista ei ole yleiskorotuksia, vaan esimerkiksi tehtävien vaihtoon liittyviä korotuksia. On toki niitä, jotka aloittavat kaupan kassalta ja lopettavat kaupan kassalta, mutta suurin osa ihmisistä lähtee opiskelijana/harjottelijana liikkeelle ja lopettaa asiantuntijana, päällikkönä, johtajana tai ainakin vanhempana virkamiehenä. Jopa siellä kaupan kassalla tulee ikälisiä niiden 0,2 prossan vuosikorotusten lisäksi.

    Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että lainanhoitokulut pienenevät suhteessa palkkaan koko ajan, riippumatta siitä, miten korot elävät tai inflaatio laukkaa. Vain nopeus, jolla tätä tapahtuu, vaihtelee. Toki satunnaisia taantumia voi tulla (korko pomppaa 5%-yks ylöspäin muutamassa kuukaudessa), eivätkä tietenkään kaikki voi saavuttaa keskimääräistä urakehitystä.

    Mutta kyllä täytyy hehkuttaa tilannetta. Korko alle 0,5 prosentin kokonaiskorolla ja sijoituksista helposti 20% tuottoja viimeiset pari vuotta.
  3. Korkeat korot korreloivat kovan inflaation kanssa, joka korreloi kovien vuokrankorotusten (ja asuntojen hintojen nousun) kanssa. Toki pienellä viiveellä, mutta asuntokaupan luonteesta johtuen sillä ei juuri ole väliä.

    Kun korot ovat matalia, asuntojen arvo ei juuri nouse, mutta toisaalta velkainen omistusasuja pääsee erittäin halvalla. Vuokralla ei kannata kärvistellä.

    Kun korot ovat korkeita, vuokrat nousevat nopeasti, siinä missä asunnon arvokin. Toisaalta lainapääoma ei kasva, eli suhteellinen velka laskee vaikka senttiäkään ei laittaisi lyhennyksiin. Vuokralla ei kannata taaskaan asua.

    Omassa kannattaa siis melkeinpä aina asua. Vain siinä tilanteessa, että asuntojen hinnat laskevat merkittävästi (siis eurohinnat, eivät indeksit), kannattaa mahdollilsesti kärvistellä vuokralla vuosi tai pari. Näin on käynyt kerran viimeisten 50 vuoden aikana! Toki silloinkin tuo kannatti vain, jos pystyi löytämään sitten halvalla sen hyvän yksilön kun hinnat olivat laskeneet. Hintojen lasku kun aiheutti pientä tarjonnan supistumistakin... Toki tuolloin oli myös muista talouden tempuista johtuvia pakkotilanteita ihmisillä vähän enemmän.

    Jos olet ostanut asunnon vuoden 1993 jälkeen, et ole hävinnyt kertaakaan verrattuna vuokralla asumiseen. Jos ostit esimerkiksi 1989, olet hävinnyt parina ensimmäisenä vuonna hieman. Mutta toisaalta, sinulla on nyt jo velaton asunto, kun taas vuokralaisella on... Noh, kyllä kaikki tällä palstallla tietävät mitä vuokralaisella on.
  4. On toki. Voit ostaa asunnon Suomesta. Täällä ei ole kuplaa.

    Itse asiassa epäilen, että voi olla vaikea löytää maata, jossa kupla olisi. Siis asuntojen hinnoissa. Yhden sijoitusmuodon voisin kyllä nimetä, jossa on kupla, ollut jo vuosia. Saa nähdä, kauanko sen keinotekoinen kannattelu jatkuu (vinkkinä: Luki ehdotti siihen sijoittamista).