Vapaa kuvaus

Aloituksia

33

Kommenttia

17809

  1. Yleensä joutuu reaalikorkoa maksamaan joo, mutta tässä on jo vuosia menty siinä poikkeuksellisessa tilanteessa, että reaalikorko on ollut miinuksella. Samalla kun tuhnut ovat odotelleet (edelleen) rommia...

    Mutta jos ihan tarkkoja ollaan, niin velallista kiinnostaa enemmän ansiotason kehitys suhteessa korkoihin. Matala inflaatio on sinänsä hyvä velalliselle, kun rahaa jää enemmän käytettäväksi lainanhoitoon. Ongelma on siinä, että palkankorotukset seuraavat yleensä jollain tasolla inflaatiota - tosin viiveellä.

    Toisaalta, yksittäisen henkilön palkkakertymää tutkittaessa, suurin osa korotuksista ei ole yleiskorotuksia, vaan esimerkiksi tehtävien vaihtoon liittyviä korotuksia. On toki niitä, jotka aloittavat kaupan kassalta ja lopettavat kaupan kassalta, mutta suurin osa ihmisistä lähtee opiskelijana/harjottelijana liikkeelle ja lopettaa asiantuntijana, päällikkönä, johtajana tai ainakin vanhempana virkamiehenä. Jopa siellä kaupan kassalla tulee ikälisiä niiden 0,2 prossan vuosikorotusten lisäksi.

    Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että lainanhoitokulut pienenevät suhteessa palkkaan koko ajan, riippumatta siitä, miten korot elävät tai inflaatio laukkaa. Vain nopeus, jolla tätä tapahtuu, vaihtelee. Toki satunnaisia taantumia voi tulla (korko pomppaa 5%-yks ylöspäin muutamassa kuukaudessa), eivätkä tietenkään kaikki voi saavuttaa keskimääräistä urakehitystä.

    Mutta kyllä täytyy hehkuttaa tilannetta. Korko alle 0,5 prosentin kokonaiskorolla ja sijoituksista helposti 20% tuottoja viimeiset pari vuotta.
  2. Korkeat korot korreloivat kovan inflaation kanssa, joka korreloi kovien vuokrankorotusten (ja asuntojen hintojen nousun) kanssa. Toki pienellä viiveellä, mutta asuntokaupan luonteesta johtuen sillä ei juuri ole väliä.

    Kun korot ovat matalia, asuntojen arvo ei juuri nouse, mutta toisaalta velkainen omistusasuja pääsee erittäin halvalla. Vuokralla ei kannata kärvistellä.

    Kun korot ovat korkeita, vuokrat nousevat nopeasti, siinä missä asunnon arvokin. Toisaalta lainapääoma ei kasva, eli suhteellinen velka laskee vaikka senttiäkään ei laittaisi lyhennyksiin. Vuokralla ei kannata taaskaan asua.

    Omassa kannattaa siis melkeinpä aina asua. Vain siinä tilanteessa, että asuntojen hinnat laskevat merkittävästi (siis eurohinnat, eivät indeksit), kannattaa mahdollilsesti kärvistellä vuokralla vuosi tai pari. Näin on käynyt kerran viimeisten 50 vuoden aikana! Toki silloinkin tuo kannatti vain, jos pystyi löytämään sitten halvalla sen hyvän yksilön kun hinnat olivat laskeneet. Hintojen lasku kun aiheutti pientä tarjonnan supistumistakin... Toki tuolloin oli myös muista talouden tempuista johtuvia pakkotilanteita ihmisillä vähän enemmän.

    Jos olet ostanut asunnon vuoden 1993 jälkeen, et ole hävinnyt kertaakaan verrattuna vuokralla asumiseen. Jos ostit esimerkiksi 1989, olet hävinnyt parina ensimmäisenä vuonna hieman. Mutta toisaalta, sinulla on nyt jo velaton asunto, kun taas vuokralaisella on... Noh, kyllä kaikki tällä palstallla tietävät mitä vuokralaisella on.
  3. > C)-Ohietaan edelläajava mutta lähes välittömästä
    > ohituksen jälkee käännytään toiselle tielle.

    Tuosta olen mahdollisesti eri mieltä. Itse esimerkiksi ohitan moottoritiellä viimeisiä autoilijoita vielä luokkaa 200-300 metriä ennen kuin poistun kyseiseltä tieltä. Miksikö? Koska se on helpompaa, turvallisempaa ja sujuvampaa kuin ohittaa heitä sillä tiellä, jonne käännyn. Toki heistä ei käänny samalle tielle kuin 5-90%, vähän tapauksesta riippuen, mutta toisaalta, miksipä ei ohittaisi silloin kun se on noin helppoa.

    Hieman hankalampi keksiä jostain pikkuseudun maantieltä vastaavaa paikkaa. Tärkeää on, että ohituksen jälkeen ei joudu itse jarruttamaan, niin että ohitettu joutuisi hidastamaan. Toisaalta, moottoritiellähän tätä ongelmaa ei ole, koska hidastaminen tehdään vasta poistumiskaistalla.