- Toimiihan se. Aine on kalsiumkloridia. Sitä on käytetty pölyn sitomiseen hiekkateillä. Rautakaupoissa tuota myydään säkeittäin eikä ole edes hinnan kiroissa. Tuostahan voisi rakennella vaikka vähän isommankin kerääjän.
- Planarin ohjeissa ei reikiä kehoiteta tekemään. Neuvo on Wallaksen puolelta ja sielläkin se koskee vain niitä laitteita joissa pakopuoli on koaksiaalinen, ts. paloilma otetaan pakoputken ympärillä olevan vaipan kautta. Se vähäinen palokaasu mikä reiästä (1.5-3mm) vuotaa ei haittaa toimintaa kun se tulee imetyksi paloilman mukaan. Reikä tehdään alimpaan kohtaan sekä ulko-että sisäputkeen.
- Huoltopaketti koostuu keraamisesta huovasta tehdyistä sydämistä (2kpl), hehkurenkaasta ja kahdesta eristysrenkaasta joiden paksuus oli 1,5mm (nykysarjassa 1mm). Materiaali oli ennen asbestisekoitteista ja kesti useammankin purkamisen. Nykyinen materiaali on glingeriittiä joka kovenee kuumetessaan ja murenee sitten helposti purettaessa. Lisäksi nykyisin ne eristysrenkaat ovat ulkohalkaisijaltaan julman paljon suurempia. On totta että osaava voi uudesta sarjasta hyödyntää hehkurenkaan (sen paksuus on sama kuin ennen, 2mm) ja sydänhuovat (niitäkin on muotoiltava, reikä ja ohennus). Eristyslevyt leikataan 1,5mm:stä glingeriittilevystä, on huomioitava että sydänkupin puoleisen levyn on mahduttava kupin reunuksen olakkeen sisälle (muuten ei lämpöä johdu sydänkuppiin riitävästi eikä petrooli höyrysty kunnolla).
No tämä nyt on sellaista turaamista joka voi onnistua tai sitten ei. Vaarana on lähinnä että laite kuumettuaan kiljahtelee tai suorastaan huutaa eikä veneessä silloin kyllä nuku vanha Malviinakaan. Ja tietysti se uusi hehkurengas hajoaa uudessa yrityksessä eikä uusi hehkusarjakaan ole nykyisin ihan huokea. Homma soveltuu oikestaan vain sitkeille lämppärisisseille. :>)) - Olisikohan tässä paikallaan pieni muistovärssy tälle "Peltiwallakselle"? Sehän oli ensimmäisiä pienveneisiin suunniteltuja lämmittimiä ja täytti tehtävänsä vähintään hyvin. Rakenteeltaan se oli niin robusti ja yksinkertainen ettei siihen kovin vakavia vikoja oikeastaan voinut tullakaan. Puhallinmoottorikin oli järeätä luokkaa eikä mikään lelumoottori. Tämä malli oli ensimmäinen tehdastekoinen lämppäri veneessäni, aikaisempi oli kotikutoinen. Sittemmin on ollut Ardic MiniMax:ia ja Thermoa yms. Täytyy todeta että tämä peltiloota oli parhaasta päästä. Olisi ehkä tänäkin päivänä kelvokas vähän modattuna, paremman hyötysuhteen lämmönvaihdin jne. Eivät kaikki arvosta huippuelektroniikkaa veneessä.
- Tosi on, näin se menee!
- En tiedä oliko ensin muna vai kana mutta Thermo 2500 ja Wallas 2000 ovat täysin identtisiä.
- Siirtyyköhän laturi float-tilaan kun kuormana on nuo tuulettimet? Eihän niiden virrankulutus kaksinen ole mutta kumminkin. Vaikka siirtyisikin niin pysyisikö kauaa? Epäilen että lataustoimintoa olisi talven mittaan paljon. Itse laittaisin tuulettimille oman verkkolaitteen.
- Hei! Toivotan vilpittömästi menestystä! Yrittäjän osa ei ole helppo tässä maassa, tiedän sen vaikka olenkin itse aina ollut Ison Isännän renki. Kaikenkarvaista rääpijää ja mustamaalaajaa kun näilläkin sivuilla näkyy riittävän.
- Niinhän me olemme...toivottavasti aloittaja panee paremmaksi
- Tuossahan se on koneen kyljessä takaa katsoen oikealla puonella, polttoaineen siirtopumpun vieressä. Joskus sieltä ei tule mitään, silloin on reikä tukossa ja se on rassattava auki. Tyhjennyksen jälkeen on syytä ajaa vielä pakkasnesteseos läpi, johonkin koloon voi jäädä vettä ja onhan se korroosiosuojana. Tuossa vielä linkki manuaaliin.
https://www.google.fi/url?sa=t&rct=j&q=&esrc=s&source=web&cd=1&cad=rja&uact=8&ved=0CBoQFjAAahUKEwi5vdOkxMrIAhXIXSwKHXOLCLs&url=http://j30.us/files/yanmar-manual.pdf&usg=AFQjCNEbZhqocavdFWn3VmGVZ-MzDyIp9w - Sen voin kokemuksesta sanoa että kiinnitä erityistä huomiota pyörien laakerointiin ja niiden huollon/laakerien vaihdon suoritettavuuteen.
Toisekseen noston/laskun toimivuus. Omassani on jykevät säädettävät sivutolpat, keulahaarukka ja V:n muotoiset nailoniset ohjurit edessä ja takana, ne keskittävät rungon keskelle nostettaessa. Siirron ajaksi tolpat kiristetään ja lisäksi on saksitunkeilla kiristettävät pehmustetut sivutuet.
Noinkin painavan veneen trailerinteossa ei kannata nuukailla materiaalivahvuuksissa ja hitsausten pitää olla kunnollisia eikä räkimisiä. - Jos tämä ei ole trolli vaan ihan tosissaan esitetty kysymys niin vastaan ettei niin huonoa itsetuntoa saisi olla että naapureilta pitää kysyä lupa nostoon...
- Kaverin veneessä kanssa vaihdettiin...ei ottanut ilmma, ulos työnsi. Tässä kotelossa on ilmeisesti siirtopumpun paine.
- Palaan tässä vielä asiaan näin jälkijunassa, olin muutaman päivän harrastamassa. Kuten vanhami sanoo on w3200:nen herkkä huutamaan. Oletan että se johtuu ennenkaikkea paluuvirtauspuolen rakenteesta. Siinähän on se toteutettu T-liittimellä eikä keräyskupilla kuten myöhemmissä malleissa. Jos siis paluuletku (musta) tekee "joutsenkaulaa" ja/tai letkun pää ulottuu polttoaineeseen on eväät valmiina kiljunnalle. Letkun kulku lyhintä tietä suoraan alas ja lyhennetään niin että se päättyy 3-5cm korkin jälkeen.
- Kyllähän se ehjänäkin lajinsa verran kuumenee koska siinä aiheutetaan tahallisesti jännitehäviö. Nyt kuitenkin oireista päätellen on säätöpotikka tullut tiensä päähän. Tähän viittaa yletön kuumeneminen ja puhaltimen epävarma toiminta. Homman tekee hankalaksi se että tälläistä potikkaa tuskin löytyy enää mistään. Omassani aikoinaan korvasin sen kiinteällä tehovastuksella ja vaihtokytkimellä jolloin jäi käyttöön kaksi nopeutta: täysi ja minimi. En muista enää vastusarvoa, siitä on niin kauan.
Wallas ilmoittaa virrankulutukseksi 0,65-1A (siis tehona 8-12W). - Se on ns. becker-peräsin.
- Tämä on aivan normaalia tämän tyyppisissä veneissä. Potkurin vääntökin vaikuttaa siten että oikeankätinen (pyörii eteenpäin ajettaessa takaa katsoen myötöpäivään) potkuri vääntää perää pakitettaessa vasemmalle ja päinvastoin. Tätä ominaisuutta voidaan tosin käyttää myös hyväksi.
Omassa paatissani toi pienen avun asiaan peräsinlavan takareunaan pystyyn hitsattu n. 30 mm halkaisijaltaan oleva peräsimen korkuinen teräsputki. Ilmeisesti pyöreys saa aikaan vähän laminaarisemman virtauksen.
Tälläisten veneiden operointi helpottuu kokemuksen myötä. Kun on saatu vene liikkeelle niin veto pois ja tarvittaessa suunta korjataan lyhyellä "potkaisulla" jne. - Vilkaisin tuossa manuaalia ja näyttäisi kuin olisi suunnittelijalle käynyt sellainen moka että on jäänyt polttoaineen paluuvirtaus järjestämättä tankkiin. On kytketty vain suodattimelle ja silloinhan ilmakupla jää helposti pyöriskelemään piiriä. Jos se olisi tehty niinkuin esimerkiksi Mitsubishi-Sole:ssa (kalibroitu ohivirtaus suodattimelta tankkiin) ei noita ongelmia olisi.
https://www.google.fi/url?sa=t&rct=j&q=&esrc=s&source=web&cd=2&cad=rja&uact=8&ved=0CCQQFjABahUKEwiF_u7p44vHAhVLJnIKHQ07B48&url=http://www.kb-kbh.dk/shipslib/motorer/volvo/volvo_penta_md5a_for_dummies_se.pdf&ei=S8a-VcWsF8vMyAON9pz4CA&usg=AFQjCNGuBdhRk5HGiK0vysc1-wZJMlw1Gw - Olen käyttänyt Polaricia ja Crystallia niin kauan etten enää muistakaan... Ei ongelmia.
- Vaikea sanoa onko poltin kastunut, uusi hehkusarja ja polttimen puhdistus lienee paikallaan.
Sivumennen sanoen, jos polttimeen pääsee vettä kannattaa vilkaista myös polttoainetankin pohjalle. Vesi pääsee sinne helposti paluuvirtausletkun (musta) kautta.