M184

Vapaa kuvaus

Aloituksia

1

Kommenttia

3978

  1. Tekemättä mitään vesistön äärellä on kyllä taitolaji. Moni muukin on todennut että se on nimenomaan järvi se elementti. Itselle taas se on nimenomaan meri ja varmaan johtuu osittain siitä että sen läheisyydessä olen aina asustellut.

    Nykyään on myös joet tulleet vesistöiksi joiden varrella viihdyn. Oikeastaan sama olenko yksin Jyrävän kosken varrella tai Turussa istumassa Aurajoen rannalla, taustalla ihmisten ryntäillessä jokilaivoihin.

    Luonnossa ehkä minulle ykköspaikkoja ovat kuitenkin suot. Joskus ottanut saappaat pois jaloista, pistänyt kintut turpeeseen ja istunut katsomassa kun mitään ei tapahdu.

    Kiva lukea että sinäkin olet löytänyt oman "pesän" luonnosta eli paikan jossa voi vaan olla ja ladata akkuja.
  2. Jos on riitaisa ero niin kyllähän siinä äiti-lapsi automaatti napsahtaa eikä isää edes vanhempana huomata paitsi kukkaron paksuuden mukaan.

    Sen enempää ei tuossa isän roolia edes avata eli voi olla että isä ei enää halua olla lapselle läsnä, reissutyö, etäisyys lapseen tuli lapsen muuton jälkeen fyysisesti hyvin pitkäksi tai mahdollisesti uusi perhe. Ei voi tietää. Jotakin ehkä jäänyt hampaankoloon kuitenkin; jos talous kestää mutta maksaa vain pakollisen elarin eikä tue muuten esim harrastuksiin pääsyssä. Voihan taustalla olla myös vieraannuttamista mutta pahalta tuntuu jos lapsen kautta kostaa entiselle kumppanille.

    En ole juristi joten viisaammat voivat vahvistaa tai kumota ajatukseni mutta itselle on jäänyt sellainen kuva että esim avioehto koskisi ainakin pääsääntöisesti ennen avioliittoa tehtyä omaisuutta. Jos on oltu jo parikymmentä vuotta yhdessä niin luulisi siitä irtoavan jaossa isompikin potti.
    Nyt kun osti sillä asumisoikeusosuuden niin minun silmissä ei ole kyllä taloudellisesti köyhä vaan rahaton. Tuon potinhan saa takaisin kun tuosta luopuu. Vähän kävi mielessä että teki tarkoituksella itsestään köyhän tukien tai isomman elarin toivossa. Itseäni esim tuossa ihmetytti se miksi ei osa irtaimistosta kelvannut vaan piti kaikki uusia.

    Minä nyt olen huono ketään neuvomaan mutta pistäisin kyllä tuossa tilanteessa akateemiset paperit mappiin ja hakisin koulutuspaikkoja sote- tai metallialalta. Töitä kyllä löytyy ja jos metallin peruskurssin jälkeen pystyy luokkia hitsaamaan niin työpaikan voi meidän seudulla ihan valita eikä alle 16e/h työtarjouksiin kannata edes vastata.
    Toki sitten lattekuppiloihin ja taidenäyttelyihin on pidempi matka eikä työkaveritkaan ole niin trenditietoisia mutta perusasiat on kunnossa eli ylihintaista huoltamokahvia löytyy ja työkavereille voi aina soittaa jos auto on hyytynyt tai pihalle on kaatunut puu. Talkoilla autetaan.

    Löytöeläinkotikin etsii lisää vapaaehtoisia toimintaan. Jos kissasta tulee iloiseksi niin siellä niitä on ja kyseessä ilmainen harrastus jossa on arvokas päämäärä.
  3. Hyvä kysymys enkä siihenkään ole vastausta löytänyt. Ehkä luonto tosiaan on ylipäänsä paikka jossa voit olla enemmän itsesi kun ulkopuolelta tulevat vaatimukset ja suorittamisen tarpeet eivät kulje tuolla mukana. Lisäksi aika ei ole sillä tavoin määräävä tekijä vaan sillä on isommat toleranssit.

    Toinen mitä olen joskus miettinyt on itsessään tuo tuli ihan elementtinä. Kautta aikojen tuli on tuonut lämpöä ja turvaa ihmisille. Lisäksi nuotio itsessään on kiehtovaa katseltavaa sen muuttaessa muotoaa liekkikeosta hiillokseksi. Kyllähän vesikiertopatterikin lämpöä tuo mutta sitä nyt ei viitsi kauaa katsella.

    Ehkä kolmas mikä tulee mieleen on toisen ihmisen tuoma turva. Olen joskus kärjistänyt niin että jos väännät nilkkasi Tampereen keskustassa niin viranomaiset hoitavat sinulle avun, mutta jos teet sen luonnossa niin apu tulee ihmiseltä. Lisäksi ongelma ei tarvi olla iso kun se tulee luonnossa niin olet pulassa. Ihan rakko jalassa saa eri mittasuhteet suon reunalla kuin mukulakivetyksellä.
  4. Hyvää sl-päivää täältäkin.

    Tämä aamupäivä meni ikkunoita pesten, viinimarjoja keräten ja lopulta ruuan ja eväiden tekoon. Ilta meni töissä. Ehkä lähinnä luontoa oli se että käsieni kautta meni materiaalia joka lopulta päätyy tuulivoimaloihin.

    Onhan luonnosta minulle ihan materiaalista hyötyä marjojen ja kalojen kautta, lisäksi vielä liikunnallinen hyöty. Isompi nautinto tulee kuitenkin henkiselle puolelle. Mahdollisuus rauhaan ja hiljaisuuteen omien ajatusten kanssa niin halutessaan. Lisäksi olen huomannut että jotenkin nautin ihmisten seurasta paremmin luonnossa kuin rakennetussa ympäristössä.
    Itselle tulee kaupungeissa ja baareissa sellainen "lumimyrsky" fiilis. Vaikka ihmiset mainostavat olevansa uniikkeja lumihiutaleita niin tuntuu ettei tuolla niitä näy vaan ihmiset ovat yhtä samaa valkoista untuvaa. Luonnossa, ja varsinkin nuotioilla, tuntuu että ne kohtaamiset ja keskustelut ikäänkuin toisivat ihmisistä sen oman pienen hiutaleen osan paremmin esille.
  5. En tiedä muokkaako myös laji ihmistä mutta tuli mieleen em-mestari maratoonilta eli Janne Holmen. Samoin kävelijät sekä 10- tai 7-ottelijat ovat harvemmin porrasvaloissa.

    En tiedä onko pelkkää tarinaa vai pitääkö paikkansa mutta menestykseensä nähden yksi vaatimattomimmista urheilijoista kuulemma on kolminkertainen olympiavoittaja, kaksinkertainen mailmanmestari sekä näiden päälle kolme mm-hopeaa ja yhden pronssin voittanut soutaja Pertti Karppinen.
  6. Itsehoito-ohjeita levottomiin jalkoihin.

    Voit kokeilla seuraavia ohjeita oireiden helpottamiseksi:
    Tee nukkumisympäristöstäsi rauhallinen ja sopivan lämpöinen.
    Huolehdi säännöllisestä liikunnasta.
    Vältä liian raskasta liikuntaa ennen nukkumaanmenoa.
    Kokeile olla ilman kofeiinia, sekä vältä alkoholia.
    Venyttele iltaisin, ja hiero raajoja.
    Käy lämpimässä tai kylmässä kylvyssä
  7. Sanoisin että ole vain oma itsesi ja unohda tuollainen itsensä "kehittäminen". Hiukan tietysti riippuu elämäntilanteesta ja ympäristöstä mutta itse voin toimia varoittavana esimerkkinä.

    Itse olen kasvattanut sisälleni hyvin vahvan "virkakoneiston" joka tehokkaasti napsasee pois kaikki tunteet jos niitä alkaa versota. Tämä on ollut iso apu työelämässä, politiikassa ja myös ostoskäyttäytymisessä. Virkamiesmäisesti vain keskittyy siihen olennaiseen tietoon eikä sano tai tee asioita jotka ovat itselle tai edustamalleen ihmisille haitallisia.

    Naisten kanssa treffatessa tämä on vähän kaksiteräinen miekka. Toisaalta se tekee minusta hyvän kuuntelijan mutta toisaalta kun pitäisi kertoa toiselle omista tunteistaan niin virkakoneistolta tulee määräys jättää se seuraavaan kertaan koska tässä vaiheessa toinen voi kokea sen vielä ahdistavalle. Siksi varmaan monet suhteet on jääneet kaveriasteelle kun tunteistani kertominen on jäänyt aina odottamaan oikeaa hetkeä.
    Nytkin välillä pintaan nousee toive loppuelämän rakkaudesta mutta virkakoneisto lyö tilastolliset faktat pöytään omista mahdollisuuksistani. Vielä kun kehuvat miten hyvin olen oppinut sietämään yksinäisyyttä niin helppo on vaihtaa deitti-ilmoituksen hahmottelu työhuoneen remontin suunnitteluun.

    Ainoa sektori jossa vierkakoneisto lomailee on lasteni kasvatus. Siellä tunteita voi ja pitää näyttää. Kokemus auttaa siinä kuinka kauan tyttäret haluaa vatvoa sitä ongelmaa itsessään ja missä vaiheessa pitää kertoa ratkaisu.
  8. Tätä päivää, eilistä ja niin monia muitakin päiviä historiastani; ja jos pystyisin lukemaan etukäteen minulle laadittua käsikirjoitusta niin varmaan sopii tuleviinkin päiviin.

    Lapinlahden linnut-se ei käy

    https://www.youtube.com/watch?v=Yr_Rzj1Hxb8
  9. Sen perusteella mitä itse olen viimevuosina vaellellut niin ihan en allekirjoita että nuoret olisivat vieraantuneet luonnosta. Paljon on nuoria ollut vaeltamassa. Nyt oltiin Hossassa vaeltamassa ja pääkaupunkiseudulta asti oli nuoria lopettelemassa lomakauttaan. Mieleen jäi yksi pariskunta joka vaelsi käsi kädessä siinä alkutaipaleella missä polku oli leveää. Voi olla että hakivat toisistaan turvaa mutta jotenkin veikkaan että kyse oli jostakin muusta kuin luonnon pelosta.

    Itselläni ei mitään luontokammoa ole mutta toki terve varovaisuus on tarpeen esim punkkien kohdalla tai liikenteessä missä muutama sata kiloa luontoa voi tömähtää konepellille.
    Metsien moninaiskäyttö sai taas lisäsävyjä alkukesästä kun istuskeltiin ruuhkaisemmassa osassa maata metsän reunassa ja joku nuorempi kaveri tuli kyselemään että mahtaisiko lähimetsissä kasvaa taikasieniä. Silloin piti tunnustaa etten erota käytettävistä sienistä kuin kanttarellin; kaverin lähdettyä piti asia tarkistaa. En edelleenkään tiedä oliko lähimetsässä taikasieniä mutta tuo kysymys selitti kyllä kaverin hieman lasittuneen olemuksen.
  10. Lähinnä tosiaan pientyökaluissa noi oli tarpeen huomioida ja nimenomaan työkaluissa joilla leikataan.
    Myös kun työpisteitä tehtiin niin pistorasiat ja hyllyt vaihdettaviksi jotta jokainen voi sijoitella työkalunsa omien mieltymysten mukaan.

    Isommissa koneissa joissa on useampi käyttäjä niin niissäkin usein pystyy kätisyyttä vaihtamaan mutta se kestää niin kauan ja vaatii lisätyötä ja osia että siihen ei ole taloudellisesti järkevää lähteä.
  11. En ole trendikäs enkä wokettaja eikä minulla riitä hauis joka paikkaan mutta omalta osaltani voin todeta että työsuojeluvaltuutettuna otettiin kyllä vasenkätisetkin huomioon. Oli kyse sitten työkalujen käytöstä tai niiden ja käytettävien osien sijoittelusta.
  12. Politiikassa silloin kun jaettiin lautakuntapaikkoja. Miehenä en päässyt haluamaani lautakuntaan sukupuoleni perusteella. Ehkä koomisinta oli se että sinne tuli valituksi nainen joka ei sinne halunnut. Lain mukaan mentiin koska se tulkittiin positiiviseksi syrjinnäksi mutta yksilötasolla kyseessä oli kaksi negatiivista syrjintää.
    Muuten poliittisten ajatusten kanssa olen saanut olla rauhassa ja jos politiikkaa seuraa vain valtakunnan tasolla voi olla vaikea uskoa miten sopuisaa ja yhteistyökykyistä kuntapolitiikkaa meillä tehdään.

    Ikäsyrjintää olen kohdannut työtä hakiessa; kaikki oli jo neuvoteltu mutta kun työhönottaja tarkemmin katsoi syntymävuottani niin ilmoitti vain että he kertovat valinnoista myöhemmin.
    Sen lisäksi uskonnon vuoksi olen tullut joskus syrjityksi.

    Isänä sitten onkin syrjitty viranhaltijoiden toimesta neuvolasta eteenpäin miltei lasten aikuistumiseen asti. Poikana myöskin kun koulussa esim. Petteri, Marko, tai Tomi eivät olleet vaikeita tapauksia vaan meidän luokassa pojat olivat yhtenäisenä joukkona toivottomia.

    Sekin täytyy todeta että olen saanut positiivista syrjintää työhaastattelussa koskien sotilasarvoani. Sillä olin nostanut itseni haastateltavien joukkoon ja siellä sieltä sitten haastattelujen perusteella töihin. Toki vastapainona yksi koulupaikka ja yksi työpaikka menivät ohitse koska armeija oli käymättä.

    Rasisteja, tunnen ja tiedän. Kaveripiiristä löytyy mutta onneksi kuuluu siihen ihmisryhmään joka on sen verran kiltti ettei sitä huutele ja näytä ulospäin. Sitten on firmoja joihin palkataan uskonto edellä ja sitten on firmoja joihin ei oteta töihin jos tiedetään että ihmisellä on jotakin kosketuspintaa ay-toimintaan
  13. Itselle ensin tuli mieleen se klassinen missi-jääkiekkoilija yhdistelmä.
    Jos tuota nyt miettii muuten kuin pelkkänä kauneuskilpailuna eli vähän kuin tittelinä hyvän tahdon lähettilääksi niin kaipa se sitten on sama mistä asennosta ureansa poistaa. Ihan vaan unisex-luokka käyttöön.
  14. Jos kysytään mistä kesän 2023 muistan niin voisi kiteyttää; en mistään. Urheilutermein-rutiinisuoritus.

    Kompostori pihalla taitaa sitten olla se isoin muutos. Oppimista, kokemista tai muuta henkistä ylevyyttä ei kyllä matkaan tarttunut. Sellainen luovuttamisen tunne ehkä päällimmäisenä. Haaveilun olen jo unohtanut ja nyt jo toivominenkin, eli toisin kuin haaveilu olisin edistänyt asiaa jotenkin, on jäänyt keinovalikoimasta pois.

    Ei kesä siis kuitenkaan huono ollut. Kavereiden kanssa vaeltamista, marjastamista ja kahvittelun lomaan hyviä tarinoita. Pientä remppaa kotona ja itsestä huolehtimista muutenkin.
    Läheisillä tuntuu kuitenkin menevän ihan hyvin ja se on pääasia.
  15. Periaatteessa kyllä. Itse miellän tuon ilahtumisen sellaisena että se on etukäteen tiedossa eikä sitä tietoa pantata.
    Yllätys taas on semmoinen jota ei odottanut ja järjestäjälle osa iloa on se että "pitää hullua jännityksessä"
  16. Lähtökohtaisesti en yhtään pidä yllätyksistä mutta jos
    a) ensitreffit ja kerrankin olisi siis sellainen tilanne että nainen pyytäisi ja järkkäisi treffejä niin olisin kyllä miehenä niin otettu tilanteesta että en todellakaan kieltäytyisi.

    b) ollaan useammin jo tavattu niin varmaan lähtisin silloinkin mutta pieni epäilys on että tulisiko se minulle ihan niin suurena yllätyksenä kuin ensitreffeillä. Naisilla kun on tapana kuunnella ja pistää asioita muistiin (hyvässä ja pahassa) niin varmaan tulisi kelailtua mitä on tullut juteltua ja siitä voi haarukoida treffien vaihtoehdot. Vielä kun kerrotaan miten pukeutua niin pitää sitten näyttää yllättyneeltä kun yllätys aukeaa.
  17. No kirjoitan minäkin joskus jääkiekkofoorumeille vaikka tuskin osaan enää luistella. Jos muuten tarkemmin vilkaiset ketjuja niin melko vähällä ovat parisuhdejutut. Nytkin teemana on mitä saa sanoa; välillä on visailuja ja joskus kysellään nuoruusmuistoja. Jätä ne parisuhde jutut lukematta ja keskity vaikka visailuihin tai lukaise niitä parisuhdeketjuja ihan vaan löytääksesi ajatuksia tai vinkkejä.

    En minäkään enää omista kuvistani pidä. Tuossa muuten joku aika sitten kun aloin tehdä tetamenttia ja toiveita hautajaisistani niin oli mietinnässä se tuleeko muistotilaisuuteen kuvaa minusta. Saattoväki voi hieman nikotella kun sinne ei minun kuvaani tule. Kuvat on historiaa, peili tätä päivää mutta katse pitää suunnata tulevaisuuteen.
  18. ".....kuulemma tarve tilapäiselle huomion saamiselle, seksille ja hellyydelle on niin kova, että jotkut on valmiita sanomaan ja tekemään mitä vain saadakseen näitä. Siis ilmaiseksi, koska ei ole varaa tai halua käyttää ammattilaisten palveluita."
    Kopioin tuon tuolta kohdan ig-päivityksestä.

    En tiedä onko tuo kirjoitus harhauttava mutta koska esim. psykiatreilta tai psykologeilta ei juuri seksiä tai hellyyttä tipu mikäli ollaan ammatillisessa kohtaamisessa niin varmaan kyse on sitten prostituutiosta.
    Itse en ole enää pitkiin aikoihin treffeille päässyt mutta sanovatko miehet tavatessa tuolla tavalla vai onko tässä epäsuora moite siihen suuntaan että ei ole käytetty niitä maksullisia palveluja.
  19. Ala-aste oli ihan mukava ajanjakso mutta yläasteella homma muuttui. Useampi opettaja ehti tokaista ettei teistä pojista mitään tule joka vei kärjen yrittämiseltä. Osa pojista taisikin olla enemmän rehtorin kansliassa kuin luokassa ja osalle tuli niin paljon poissaoloja että olisi pitänyt jättää luokalle.
    Itse valitsin luokissa ikkunapaikan suunnilleen jonon puolivälistä. Siinä sai olla rauhassa kun opettajat seurasivat etu- ja takarivin tapahtumia. Enimmäkseen katselin ikkunasta ulos elellen hiukan omassa mailmassa ja opettajat antoivat olla rauhassa koska en häirinnyt muita.
    Oikeastaan koulut menneet vähän kuten koko elämä, keskitason suorittamista pienillä vaihteluilla; muutama tähtihetki kuorrutteena.

    Yksi koulu on joka avasi aika paljon silmiä oli aliupseerikoulu. Siinä kun tuvassa istuu uudet alokkaat ja ryhmänjohtajana pitää heistä huolehtia sekä yrittää muodostaa heistä yhtenäinen porukka niin olihan se itselleni hyvin kasvattava koulu.
  20. Kuulemma ilme pitää olla neutraali mutta se ei estä pientä hymyilyä kun ei ihan överiksi vedä.
    21. 26 / 199
TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt