vanhami
Monitoimimies Espoosta. Myy, kolvaa, rakentaa, hioo, viilaa, muuttaa, soittaa, piirtää, tekee kaikkea, kun hinnasta sovitaan. Puolet työelämästä mennyt teollisuuden R&D puolella, toinen puoli venealalla. Nykyisin päätoiminen yrittäjä.
Linkit: http://www.lämmitin.fi, http://www.heater.fi, http://www.mikavanhala.fi, http://www.bändi.fi
Liittynyt sitten
Muokkaa profiilia14 aloitusta · 991 kommenttia
- Uskomaton tyttö ja hieno dokumentti. Osa kommentoijista ei ole katsonut ohjelmaa, eikä tiedä tytön taustoja eikä sen jälkeen tapahtuneita asioita.
Laura oli syntynyt vanhempiensa mailmanympärimatkan aikana. Hän oli viettänyt lapsuutensa ensimmäiset vuodet merellä veneessä. Hollantiin palattuaan hän sai ensin pienen nollan, hieman isomman, ja sitten 10 vuotiaana osti oman pienen, mutta oikean kokoisen purjeveneen, jolla kävi jopa yksin Englannissa. Hän oli purjehtinut käytännössä koko ikänsä ja oli ikäisekseen ns hyvillä valmiuksiööa varustettu purjehdukseen.
Vene oli jeanneu Gin Fizz, joka on tuollaiseen pallon kiertoon oikein oivallinen peli. Vakaa ja helppo purjehtia. Vene oli ollut maissa 7 vuotta ja tuskin pähkinöitä maksoi. Isä oli venealan ammattimies ja pistivät veneen kuntoon. Vuoden oikeuspyörityksen jälkeen tyttö lähti matkaan. Mukana oli liuta sponsoreita jotka leffan lopussa mainitaan, joten tokkopa tyttö ja sen vanhemmat koko keikkaa maksoivat. Saattoi muutama RoPo tulla elokuvastakin.
Hieno suoritus tytöltä ja hieno dokumentti. Uskomattoman rohkea tapaus. - Muutamia perusteltuja ja muutamia perusteettomia syitä. Rantavyöhykkeellä on ihan perusteltua tyhjentää pukkeja poist, että veneillä vesille lähtevä kansa saa autonsa Parkkiin. Toisekseen, jos pukit saisivat olla vuodesta toiseen paikallaan, alkaisi alue muistuttamaan pian kathmandulaista slummia erilaisine hökkeleineen ja rakennelmineen. Tanssittamalla niitä laidalta toiselle ei mitään kiinteämpää ehdi muodostumaan.
Jos homman tekisi kumminkin fiksusti ei ihan noin suuria pukkisulkeisia tarvi järjestää.
Onhan tässä vuosien saatossa edistystä tapahtunut. Nyt sentään on vakiopaikat. Ennen oli sellainen "nopein käsi voittaa" paikkajako syksyllä. Piti olla tiettynä päivänä merkkaamassa paikka minne aikoo veneen nostaa ja mielellään haalata sinne pukit. - ... yleensä käyttäjässä, toissijaisesti softassa, joskin usein softassa. Lisäksi odotukset datan ja reittipisteiden sujuvasta siirtämisestä paikasta toiseen ovat usein helpompaa markkinointimateriaalissa kuin elämässä.
- No sehän olis yllätys ollut, että se laakista olis toiminut. Tuollaista rämppäämistä se on aina noiden surinapurkkien kanss, ihan merkistä ja mallista riippumatta. Joskus toimii, joskus ei. Jos puolet kulkee läpi, niinkuin pitäs, ollaan jo voiton puolella. Justiin keskusteltiin kollegan kanssa siitä tuskasta, kun uusitaan veneisiin osakokonaisuuksia. Välillä on haastavaa saada ne toimimaan yhteen ja tarvitaa satasien purkkeja väliin.
Nmea2000 kyllä on pelastanut paljon. Se väylä wörkkelehtii jo todella hyvin. - Silvalla oli käytössään oma "NEXUS" väylä. Jos sinulla on tuolla veneessä sellainen serveri, pieni muovilaatikko jossain, johon on kytketty, niin lisämittareita on helppo siihen asentaa. Garminilta löytyy nykyään purkki GND 10, jolla saadaan sovitettua Nexus väylä ja NMEA 2000 yhteen. Ellei serveriä ole, on nuo mittarit ns. standalone kytkettyjä ( anturit tulee suuoraan mittarin perään) ja toimivat ainoastaan oman itsensä kanssa. Toki ne ottaa myös väylää sisään, mutta siihen vaadittaisiin se serveri.
Garminilla on myös saatavilla settiä, jossa vanhat loki ja kaikuanturit on fyysisesti yhteensopivia vanhoihin 43mm antureihin ja samoin tuulianturi menee vanhaan jalkaan suoraan. Itse väylä on kyllä sitten ihan täysin NMEA2000 väylää, ja siihen sopii mikä tahansa nykyaikainen
Eli tällainen setti.
https://www.heater.fi/fi/garmin-gnx-langaton-purjehdusmittaristo-43mm-gnx-wind-gnx-20-gwind-wireless.html - "Webaston ja Eberin etuja on pieni virrankulutus, hiljaisuus "
Millä planeetalla näin on? Piti vielä puuttua sen verran, että kyseiset lämmittimen on kyllä kovimpia virtasyöppöjä ja äänitaso on myöskin kovimmasta päästä. Ainoastaan planar vie hieman enemmän sähköä, mutta on hiljaisempi kuin esim eberi. - Planarin puhallin on jopa hieman tehokkaampikin, kuin webastossa ja eberissä. Näkeehän tuon virran kulutuksestakin. Ei siinä suotta ole vakiona 100mm lähtöä. Eritoten 44d lämmitintä on asennettu aivan väärin ja aivan vääränlaisiin paikkoihin. Jos veneessä on ollut vaikka vanha wallas 1800 2x 60mm putkella, jonka lämpöteho on 1700w ja siihen kuristetaan soistumilla 44d, jonka lämpöteho on 4kw, voi olla ihan varma, että kyllä meinaan ylikuumenee. Jos noudattaisi esimerkiksi meidän sivuilla olevia asennusohjeita, ei välttämättä ongelmia olisi sen suhteen.
Lämmittimiä on eksynyt paljon myyntiin kaiken maailman puoskareille ja trokareille, jotka on lähinnä aikaisemmin tuonut venäjältä halpaa vodkaa, tupakkia ja satunnaisesti huorissa saadun tippurin ja nyt hoksanneet uuden trokattavan. Niitä ei kiinnosta mitä ne myy ja kelle ja miten se asennetaan oikein paikoilleen, niin että se lämmitin toimii kunnolla. Olen nähnyt sellaisia virityksiä noiden asennuksissa, että oksat pois. Kaksi tulipaloa on aiheutettu omalla huolimattomuudella - ei lämmittimestä johtuvista syistä.
Oikein asennettuna ihan toimiva peli ja kehittyy lujaa koko ajan. Kunhan tosiaan muistaa, että ostaessaan viiden sadan venäläisen lämmittimen, saa viiden sadan venäläisen lämmittimen.
Aloittajalle muuten suosittelen katsomaan Safire 2600di tai 3200di lämmitintä 90mm päädyllä. Menee aika suoraan minimaxin tilalle - Mitä helvevataa täällä mesotaan? Aikuisia ihmisiä - vai onko? Meininki on kuin ala-asteen matikantunnilla. Ei lueta eikä kyllä lasketakkaan. Koittakaa nyt sopia keskenänne.
- Truma, saksalainen tehdas tekee kaasulämmittimiä caravan markkinan. Melkein jokaisessa vankkurissa on truman kaasulämmitin. Veneessä hieman epäkäytännöllinen näillä leveyspiireillä. Kaasun kulutus on aika reipasta kylmemmillä säillä. Pulloja pitää sitten raahata messiin useampia. Jonkin verran noita on ollut tuontiveneissä. Vanhempana versiona on ollut myös AGA:n vesikeskuspannuja. Alkavat olemaan loppu jo ne. Diesellämmittimet jyrää nykyään veneissä. Menolientä kun on aina mukana runsaasti.
- Tunkeutuuhan se. Olen sen kertonutkin tuolla toisessa ketjussa. Jengi ostaa ihan innoissaan liian ison lämmittimen "kun saa samalla rahalla" Sitten sitä ajetaan minimiteholla ja ihmetellään, kun pian se alkaa käyttää. Kasimetriseenkin voisi riittää 2d
- Tästähän on jo pitkä ketju aikaisemmin täällä käyty.
http://keskustelu.suomi24.fi/t/12595430/venalainen-planar-lammitin
Pakokaasut on PALJON kuumempia. Läpiviennin pitää olla kunnollinen, että ei kuumene liikaa. Tuollainen kaksikerroksinen rakenne pitää olla ja aina mielellään runkoon.
https://www.heater.fi/fi/search/?q=savukaasuläpivienti
Huputtaa ei kannata. Kestää aika hyvin tuulta kyllä tuo laite. - Eipä tuossa mitään vakavaa tapahdu, kun kokeilee sen tuolla. Laittaa jonkun parin kilon pintaan olevan vastuksen termostaattianturin tilalle ja katsoo miten lämmitin käyttäytyy. Ei se mitään muuta tee, kun vertailee arvoja.
Easystartilla nyt saa laitettua sen lämpötila-arvon sinne diigitaalisesti ja sitten ihailla, kun olemassa oleva lähestyy pyydettyä arvoa. Näyttää se vikakoodeja hieman. Perseelleen asennettu lämpötila-anturi aiheuttaa kumminkin ihan saman sekoilun tuollakin. - .... ttuku ei hoksaa heti. Voisihan sinne laittaa PTC vastuksen tilalle kiinteän vastuksen. Mittaa sen lämpötila-anturin vastus noin kahdessakymmenessä asteessa ja hae samanlainen kiinteä vastust tilalle. Sitten säätönuppi säätää tehoa. Mulla ei ole tässä nyt käsillä yhtään anturia, mutta arvaus voisi olla jotain 10K ohmin pintaan. Varmista mittaamalla harmaan johtimen ja maan väliltä.
- Eberiä ei saa käymään vakioteholla. Se on aina termostaattiohjattu. Suosittelen, että vaihdat lämpötila-anturin paikkaa. Voit käyttää tätä ulkoista anturia myös sen vanhan mallin säätimen kanssa.
https://www.heater.fi/fi/eberspacher-lampotila-anturi.html
Tarkempaa säätöä halutessasi laita siihen Easy Start select ohjaustaulu
https://www.heater.fi/fi/easy-start-select.html - Juurikin tuolla tuli oltua. En ole ennen nähnyt noin voimakkaita virtauksia, kuin tuolla oli. Jo päivällä vesi virtaili siinä poukamassa niin, että huomasi oikein, kun viittojen ympärillä oli pyörteitä. Rintama iski kuin ruoska päälle ja vedet lähti virtaamaan pois ja veden pinta laski kymmeniä senttejä hetkessä. Virtaus oli kuin joki, mukana kulki kaikkea ryönää ja roskaa. Ankkuri luisti ja keula hakkaili maihin. Ilmassa oli pyörteitä ja vesi piiskasi ihan vaakasuorassa. Pahin myräkkä ei varmaan kestänyt kuin "luokkaa" vartin. Sen jälkeen tasaantui ja vesi nousi takaisin samanlailla virtaillen. Eipä tuolla satamassa varsinaisesti mitään hätää ollut, mutta komea ilotulitus ja myräkkä oli. Tiedossa oli, että myräkkää on tulossa, mutta koko viikonlopun kelivalikoimasta se edusti vain muutaman tunnin osuutta. Lauantaihan oli kesäpäivistä mitä parhain.
- Kyllä siihen löytyy ratkaisu. Garmin tekee vielä 43mm antureita ja taikapurkkia väliin, jolla nuo saa juttelemaan. Samoin niillä on simppeli LCD näyttö niihin. Justiin viime viikolla tutkin hommaa. Huolsin noita silvoja ja nexuksia monta vuotta. Laita viestiä mikä ät heater piste fi
- Oletko myös tutkinut Johson pumpun pyttyversiot. Niillä on ihan järkevän hintaiset silppuripumpulliset pytyt.
https://www.heater.fi/fi/johnson-pump-sahkokayttoinen-vene-wc-silent-electric-comfort-12v.html
Itsellä on asennettuna Jabscon Quiet flush, joka on hyvin vastaava tuon kanssa. Kyllähän se silppuri oman äänensä pitää, jos sinne anakondan pistää. Ihan pisun huuhtaisu, ei paljon melua nosta. Sanoisin nyt, että se käsimpumpun rynkytys herättää ihan saman huomionsa sekin.
Kannattaa sitten panostaa pytyn vaihdossa kunnollisiin letkuihin. Butyyli, EPDM ja NBR on taikasanoja noissa hommissa. - Kyllä täällä kirjoittajat on hyvin jo asian valaisseet. Ensisjainen asia aloittelijalle on opetella ihan perus visuaalisen navigoinnin taidot. Paperikartta ja kompassi harppi ja kolmioviivain on käytännössä mitä tarvii. Sitä viivaintakaan nyt en ainakaan itse juuri tarvi.
Tärkeintä on opettaa se päänuppi muodostamaan hahmotus siitä ympäristöstä ja siitä mistä on tulossa ja minne on menossa. Tukena tässä voi olla sitten ihan kännykkäsovellus, jossa on navigointisovellus, tabletti tai parhaimmassa tapauksessa plotteri.
Vaikka veneessä on ollut aina jokin elektroninen navigointilaite, kannattaa pitää karttaa aina nenän edessä ja hieman seurailla missä mennään ja vaihtaa vähintään aina uuden sivun siihen rinnalle, vaikka sijainti tulisi katseltua plotterilta. Tässä on se etu, että olet aina hieman edellä sitä, missä plotteri on menossa ja pystyt hahmottamaan sitä reittiä. - juuri kuten alussa sanoin, päässä pitää muodostaa hahmotus reitistä-
Tänä kesänä huomasin ensimmäistä kertaa, että ei tullut sitä karttaa seurailtua niin aktiivisvisesti matkan päällä. Reitit on alkaneet käymään niin tutuiksi ja ploterikin oli sen verran järeä, että sen kanssa pärjäsi. Niin ja läppäri oli rinnalla. Suunnitelmat kyllä katseltiin vielä paperilta silti - EI
Wallakseen EI tarvi vaihtaa joka kesä huoltosarjaa - jos sen huoltaa kunnolla.
Vanhojen petrooliwallaksien ongelmana on se, että ne on liian yksinkertaisia purkaa muttereiksi ja rusnata jotenkin pelaamaan, mutta liian vaikeita saada palamaan nätisti kotikonstein. Osin noiden vanhojen lämmittimien huonon maineen on tehneet yli-innokkaat tee-se-itse miehet, jotka purkaa, rassaa tusaa ja jälleen kerran purkaa ja kalua ei meinaa tulla.
Pääosin laite on hyvin yksinkertainen, mutta sen huollossa pitää huomioida muutamia pikku jippoja, olla trkkana ja TÄRKEIN koko hommassa on niiden paloarvojen säätö oikealla SAVUKAASUMITTARILLA. Etenkin tuo 1300 ja 1800:n ja 2400:n puolitehon alueet. OIkein säädetty petroolilämmitin voi pelata ilman huoltoa 5-10 vuotta. Joskus on tullut jopa liki 20 vuotta käytössä olleita laitteita ensihuoltoon.
Homma ei ole ihan samaa tasoa, kuin dieselin ruiskusuuttimien tai syöttöpumpun säätö, mutta periaatteessa vastaava. Hommaan tarvitaan muutamia erikoislaitteita ja ammattitaitoa. Lämmittimen moni purkaa ja huoltaa, dieselin suuttimiin tai ruiskupumppuun harvempi kajoaa. Lopputulos on kumminkin molemmissa tapauksissa sama. Huonoa palamista, savutusta ja tihentynyt huollon tarve. - Eteenpäin näyttävän kaikuanturin voi kiinnittää ainoastaan siten, että se on vedessä ja "näkee ulos eli käytännössä reikä pohjaan, veneen etuosaan ja anturi läpi. Navicon forward scan anturi on happosella läpiviennillä jonka voi asentaa puuveneen runkoon. Anturin tulee olla suorassa. Eteenpäin näyttävän kaiun suhde on noin 1:3 eli metrin vesisyvyydessä se näyttää kolme eteenpäin. Kymmenmetrisen veneen perään asennettu anturi näyttää siis vettä jos perässä sitä on kaksi metriä ja keula on kiinni Kalliossa.
Perään voi kyllä kiinnittää sitten 3d ja side scan antureita. Ne kelpaakin sitten historiaa.
Miksi laittaa muuten pohjanläpiantureita perään, kun siihen käyttöön on tehty ihan omat anturinsa?