mastereq

mastereq profiilikuva
Joulu 2024
Vapaa kuvaus

Asioiden syihin ja seurauksiin syvällisesti perehdyttyäni olen vakaumuksellinen ateisti ja satanisti. Otan mielelläni kantaa ja väittelen uskonnoista ja muista harhakäsityksistä. En usko kristinuskon tai minkään muunkaan uskonnon Jumalaan enkä Saatanaankaan. Satanisti on itse oma jumalansa. Saatana ei ole tiedostava kokonaisuus, jota tulisi palvoa - pikemminkin jokaisessa ihmisessä itsessään oleva voimavaranto. Angstiteinien saatananpalvonta on pelkästään harhaoppista kristinuskoa, joka vieläpä yleensä toimii vain rikollisen toiminnan naamiona. Siinä muodossaan tämä mediajulkisuutta saanut "saatananpalvonta" on itse asiassa vain yksi kristinuskon lahko. Molemmissa alistutaan jumalallisen yliluonnollisen hahmon valtaan nöyrästi ja palvotaan häntä... Minulle - Saatana edustaa nautintoa pidättyväisyyden sijaan! - Saatana edustaa elintärkeää konkreettisuutta hengellisen haihattelun sijaan! - Saatana edustaa tahriintumatonta viisautta tekopyhän itsepetoksen sijaan! Linkit: http://www.pakanaverkko.fi, http://www.satanismi.net, http://www.churchofsatan.com/home.html Kotimaa: --- Koulutus: --- Ammatti: Muu Siviilisääty: --- Lapset: ---

Liittynyt 21v sitten
28 aloitusta · 564 kommenttia
Tosiasiahan on, että missään valtiossa ei tietämäni mukaan ole kommunismia harjoitettu.

Kommunismi on ideologiana tasa-arvoinen ja sinänsä mielenkiintoinen, mutta esimerkiksi Neuvostoliitossa järjestelmä oli häikäilemätön harvainvalta, tsaari vaihtui politbyrooseen mutta kaiki säilyi ennallaan orjuutta myöten. Systeemiä vain kutsuttiin kommunismiksi.

Samaa teki natsi-Saksa. Tyhmää kansaa vietiin kuin pässiä narussa kutsumalla äärioikeistolaista, fasistista järjestelmää kansallisSOSIALISMIKSI. Kansan suussa sosialimi kuullosti hyvältä ja tasa-arvoiselta.

Kiinankin kommunismi on järjestelmänä hyvin lähellä Kiinan ikiaikaista keisarinvaltaa, johtajat vain kutsuvat systeemiä kommunistiseksi ja toitottavat, että "kansalla on valta". Ja johtajat nauravat kippurassa kun kansa uskoo.


Master Eq
Ajatuksesi on mielestäni hyvä. Jotain pientä haluaisin kuitenkin tarkentaa.

I vaiheen jumalat olivat metsästys/kalastus/keräily -ihmisille useimmiten varmaankin kiviä ja puita, erikoisen näköisiä maisemankohtia, henkiä, jotka takasivat metsästysonnea. Jopa saaliseläimiä varmasti pidettiin tavallaan joko jumalallisina tai jumalten lahjoina. Näin kertovat luolamaalaukset 30-40,000 vuoden takaa. Ihmiset elivät pienissä klaaneissa tai heimoissa, vaellellen saaliseläinten perässä.

II vaiheen jumalat olivat aloilleen asettuvalle maanviljelykseen hiljalleen sirtyvälle ihmiskansalle jotain pysyvämpää, satoon ja vuodentuloon liittyvää. Tältä ajalta peräisin olevat jumalat ovatkin sidoksissa nimenomaan aurinkoon tavalla tai toisella. Miltei kaikkien näiden jumalten syntymäpäiväkin on 25. joulukuuta, heti talvipäivän seisauksen jälkeen jumala syntyy uudelleen... Mieleen tulevat ainakin Apollo, Mithra ja Horus. Tältä ajalta ovat peräisin ensimmäiset kirjoitetut muistiinpanot.

III vaiheen kaupunki-ihmisen jumalat ovat ensimmäisiä monoteistisiä uskontoja, ja sisällöltään parodioita auringonjumalasta. Auringon tilalle on vaihdettu ihminen, ja useimmissa tapauksissa hallitsijan on väitetty olevan kyseisen jumalan perillinen suoraan alenevassa polvessa. Nämä ovat sitten aikojen saatossa saaneet erilaisia nimiä ja palvontamuotoja, mutta perusjuuret ovat aurinkojumalissa.

Varmaa on, että ihmisten tiedon ja tieteellisen tiedon lisääntyessä nämä nykyiset aurinkojumalista peräisin olevat jumalhahmot tullaan tulevaisuudessa syrjäyttämään. Silloin väitellään kiivaasti jonkin ajan henkeen sopivan "kvanttijumalan" olemassaolosta. Aikansa kutakin.

Monille ihmisille jonkin hengen, esi-isän, jumalan tai kaitselemuksen luominen omassa mielikuvituksessa tuo turvaa. Sen kanssa voi "keskustella" ja kun kerran toiset ovat valmiiksi kirjoittaneet paperille, millainen tämä alter ego on, niin vielä helpompaa. Ei tarvitse itse nähdä sitäkään vaivaa.


Master Eq
Realismi? Vaikka Sina uskot johonkin, se ei tee siitä "realismia."

Realimi on käsinkosketeltavaa, todellista, konkreettista, aistein havaittavaa todellisuutta. Usko on juuri tämän vastakohta, uskomista "tuonpuoleiseen", "pyhään", "yliluonnolliseen"... siis nimenomaan epärealismia.

Kyseessä ei ollut "minun taruni" vaan yksi kirjaimellisesti kiveen kirjoitettu (Luxorin temppelissä) jumaltaru ihmiskunnan historiasta 3,500 vuoden takaa. Silloin ihmiset uskoivat siihen yhtä lujasti, kuin Sinä nyt omaan jumalaasi.

Hassua on minusta se, että kertomukset päähenkilöstä ovat miltei sanasta sanaan identtiset. Kuten jumaltarut Apollosta, Mithrasta, Krishnasta ym...


Master Eq