Vapaa kuvaus

Kotimaa: --- Koulutus: --- Ammatti: Muu Siviilisääty: --- Lapset: ---

Aloituksia

4

Kommenttia

22

  1. eläköön vesitakka
    Kirjoittanut: me-zu 28.12.2005 klo 05.59
    Poista oma viesti

    Eilen aamulla oli yösähkö (2x16kwh+1x9kwh)ekakertaa päällä pari tuntia kun lupailivat -20c pakkasia tänne keskiseen Suomeen-niinkuin tulikin. Takan poltolla ja sähkölämmityksellä nostin varaajasäiliön lämpötila n.+95c. Hyvin riitti koko päiväksi. Illalla klo.18.00 kun poltin toisen pesällisen, säiliössä oli vielä +80c. Tänä aamuna klo. 05.00 oli säiliössä +70c kun panin vastukset päälle ja takan tuleen. Vastuksia on tarkoitus pitää klo.07.00 mihin asti antavat halvempaa sähköä. Samoin kuin takan polttokin kestää pari tuntia. Polttopuu ei ole parasta mahdollista-lähinnä metsän raivauksessa syntynyttä risua ja nuorta puuta.
    Alla artikkeli jonka kirjoitin viime syyskuussa ko.palstalle ja lisää löytyy hakusanalla `vesitakka`
    Suositeltava systeemi oma-aloitteiselle lämmittäjälle.

    Olen tehnyt itselle kolme vesitakkaa (2kpl varaava takkaleivinuuni ja 1kpl varaava takka) liitettynä vesikiertoiseen lattialämmitykseen.
    Tuossa heitettiin muutamia kysymyksiä johon koetan tällä tietämyksellä omasta tapauksesta vastata.

    Kiinnostaisi siis saada käytännön kommentteja vesitakkaratkaisuista, missä lämmitettävä vesi siirretään vesikiertoisen lattialämmitysjärjestelmän lämminvesi varaajaan. Miten toteutettu:
    - säiliö vai putket takassa
    + minulla on tässä viimeisimmässä versiossa, joka on koekäytössä, huoneenkorkuisen paikalla tehty pääasiassa tulenkestävillä massalla valetun takkaleivinuunin yläpalotilassa taivutettuna Akvatermin kampakupari kierukka 35L/90kW
    - tarvitaanko vesikierto takkaan estämään kiehumista
    - vapaakierto vai kiertovesipumppu
    + tavallinen kiertovesipumppu osoittautui liian heikko tehoiseksi. Sain vuosihuollossa poistetun kerrostalon patterikiertovesipumpun. Siinä tuntuu olevan tehoja tarpeeksi, kylläkin päästää pientä runkoääntä. Täytyy rakentaa vielä äänieristys pumpun ympärille. Varmaankin pumppuasiantuntija osaisi etsiä sopivantehoisen pumpun.
    - kuinka paljon vettä kiertää takan kautta tunnissa lämminvesivaraajaan ja paljon vesimäärän lämpötila nousee (tulo/lähtö)
    + vesikiertomäärää en tiedä-tarpeeksi. Lämpötila nousee 10-20C polton aikana, riippuen poltettavasta puusta ja varsinkin puun kosteudesta.
    - miten on varauduttu ylikiehumiseen
    + tavallisen kiertovesipumpun kokeilun aikana kiehahteli. Ei siinä ollut suurempaa ongelmaa-takan ilmaluukut kiinni ja paineet tuli varoventtiilin kautta ulos. Nyt ei ole ko. ongelmaa ollut.
    - miten on varauduttu putken tai säiliön hajoamiseen
    + säiliössä ja putkistossa tarvittavat varoventtiilit (3kpl)Jos kierukka jostain syystä hajoaa niin venttiilit kiinni ja paineet poistuu varoventtiilistä. Hevosmiesten tietotoimisto väitti kierukan kestävän.
    - sähkökatkon vaikutus
    + ei ole vielä sattunut kohdalle. Jokin varajärjestelmä, itse omista agregaatin. Löytyy niitä muitakin.
    - kuinka paljon on pystytty vähentämään muuta energian kulutusta
    + tämä uusiversio on sisäänajovaiheessa mutta vuosikulutusarvio on päiväenergiaa 4700 kWh ja yöenergiaa 16320 kWh ja rahaksi muutettuna 204€/2kk. Talo on ha 160m2 ja korkeaa huonetilaa ja -ikkunaa paljon. Edellisessä kohteessa ha. 150m2 oli sähkön kulutus hieman pienempi vaikka siinä oli kesympi versio.
    - mitä laitteita ratkaisussa on mukana (pumppu, termostaatti jne)?
    + lisäkustannukset ovat pienet: kierukka, meno/paluuputkisto, pumppu, varo- ja ilmastusventtiilit. Vielä suoritetaan pumpulta ohitus ja siihen Jämä var dd32 72C venttiili niin ei tarvitse pumppua pysäyttää kun ei lämmitä puilla.
    - muutakin asiaan liittyvää tietoa olisi mielenkiintoista kuulla
    +Tässä kohteessa on vesikiertonen lattialämmitys ja lämmönlähteenä 2m3 pystymallinen itsetehty HST-varaaja säiliö takan lähietäisyydellä. Alhaalla 3x6kwh yösähkövastukset ja 1x9kwh lämpötilakytkimellä varustettu vastus säiliön yläosassa. Tämän yläpuolella on käyttöveden esilämmitys kierukka josta lämminvesi menee pienen boilerin kautta käyttöön. Näin saadaan hyödynnettyä puun polttoa varsinaisen lämmityskauden ulkopuolella ja tulevat aurinkopaneelit. Takalle menevä vesi lähtee säiliön alaosasta ja palautuu yläosaan. Asian voisi hoitaa lämmönvaihtimella mutta se paikka on varattu aurinkopaneeleille jotka pläjäytän ensitalvena katolle. Ei muuta kuin antaa sitten energian hinnan nousta.
  2. ok-talo n.160m2 lämmitettävää pinta-alaa/korkeaa huonetilaa/ikkunaa. vm. 2002/vanhojen normien mukainen l-eristys. yp lisätty 100mm puhallusvillaa yht. n.300-400mm
    -vesikiertoinen lattialämmitys
    -1,8m3 varaaja jossa 2kpl 6kw yösähkö vastuksia alosassa ja yläosassa 1kpl 9kw lämpötilakytkimellä varustettu päiväsähkö vastus.
    -massiivinen vesi takka-leivinuuni kytkettynä varaajaan
    -seinämallinen 80ltr käyttövesivaraaja johon vesi esilämmitetään ison varaajan yläosassa olevan kierukan kautta.

    toiminta idea on että lämmityskauden aikana pääsääntöisesti, niinkuin on toiminutkin, lämpö ja lämmin käyttövesi tuotetaan vesi takka-leivinuunilla. kovimmilla pakkasilla kun tehot eivät vesitakalla riitä (1-2 lämmityskertaa/vrk)otetaan yösähkö avuksi ja jos sattuu poissaollessa/runsaan lämpimän veden käytön vuoksi varaaja jäähtymään niin päiväsähkö tulee avuksi. yleensä näilläkorkeuksilla kovat pakkaset sopivat viikkoon. tänä talvena en ole kuin parikertaa ajanut varaajan max. lämpötilaan että mahdollinen happi poistuu vedestä ja muu orgaaninen kasvusto/bakteerit.
    lämmityskauden (marras-maaliskuu) aikana lämmitys on hanskassa. muulloin l-energian tuotto on suunnitteilla aurinkopaneeleiden avulla. tyhjioputki keräin kiinnostaisi ja laitoin jo saksaan viestiä tutuille, jotka ovat kesät täällä, että mitä ne vermeet siellä maksaisivat.
    http://www.euronom.fi/uploads/files/ExoSol.pdf
    löytyy tietoa ko. vermeistä.
    ja jos joskus otan yläkerrassa laajennusvarauksen käyttöön n.80m2 niin silloin tulee ajankohtaiseksi harkita myös lämmön talteenottojärjestelmän kytkemisen ilmastointiin. tätä nykyä on vain koneellinen poisto mutta paikat on varattu em. systeemille.
    itse kukanenkin tekee ratkaisun oman tilanteen ja mieltymysten mukaan mutta siihen kannattaa kiinnittää huomiota jos energian hinta tuplaantuu tai triplaantuu.
    minulla sattuu olemaan oma polttopuu ja siihen sopivat kuljetus- ja pilkkomiskalusto. on ainakin 3vuoden puut kasassa ja paikallinen sirkkelisahuri toi vielä hirmu läjän pintoja jotka pitäisi saada talven aika silputtua.
    niin sähköä on mennyt pv 5377kwh ja yö 8142kwh yht 13519kwh/a sisältää vanhan talon(kylmillään) hevostallin ja askartelu/varastotilan (lämpiää tarvittaessa)= 951,99€/a. mukavuuslämmössä ei ole säästelty.
  3. kerran jäi ylimääräistä II-laadun hormitiiltä ja liimaa. pari kevyttä väliseinää piti tehdä joten tein kokeeksi kantilleen liimatyönä. oli helppotehdä ja tuli luja. tarttui kiinni kuin tauti. kumisi koko seinä kun löi vasaralla. liima oli paksumpaa, puuromaista että sai kokovaihtelut korjattua.
  4. ei se kuvio noin mene.
    Rakensin jo 80-luvulla ok-talon jonka möin viime elokuussa ja sain enemmän euroina kun olin sijoittanut markkoja ja inflaatio hoiti paljolti silloisen pienen arava- ja ensisijaislainan. talo oli välillä 8v vuokralla ja tuotti sijoitettuun pääomaan nähden kakkosella alkavan kaksinumeroisen luvun prosentteina. kaupat tuli tehtyä yhdellä puhelin soitolla. mutta uuttahan ei saa jos ei luovu jostain vanhasta.
    en vaihtanut vanhaa 0,45 milj.km ajettua farkkua mersuun vaan se saa luvan nyhtää kuormia 0,5 milj.km täyteen. enkä jäänyt soffalle tufnuttelemaan vaan maksoin viimeisimmän talon, jossa nyt asun, suurimman osan lainasta pois koska siitä ei ole sitä veroetua niikuin ed.talojen lainasta jotka ovat vuokralla. Harkinnassa kylläkin on että jos jokavuotista töitäpakoon viikon sisämaan lomaa välimerellä olisikin kaksi. ja ostin kaupungista, joka luetaan erääksi harvoiksi kasvukeskuksiksi, n.30km päästä 0,5 ha rantatontin ja pidän välivuoden (-vuosia tai lopetan rengin hommat kokonaan)ja suoritan rakentamiset hankituille tonteille nopeutetulla aikataululla. siihen minä tätä tietoa rak. kustannuksista tarvitsen että voisin tehdä tarpeellisen varauksen pankissa. köyhä kun olin (kotoa kun läksin niin omaisuus sopi pahvilaatikkoon anglian takakonttiin) niin olen joutunut 100% lainalla pyörittämään tätä kuviota ja välillä on täytynyt syödä kuormasta.
    niin ja panin vielä vähän rahaa erääseen ammattimaiseen vedonlyönti ja spekulantti porukkaan joka tuottaa uskomattoman hyvin. kohta tulee puolivuotta täyteen jolloin voin aloittaa voittojen kotouttamisen. se siitä menneestä ja aiheesta voisi kirjoitta vaikka romaanin.

    tulevaisuus (ennustaminen on tunnetusti vaikeaa.)
    eläkkeiden autaaksitekemiseen en ole uskonut koskaan. suuret ikäluokat jotka elävät aina vaan vanhemmaksi ja erilaisilla tuilla elävä (koti)somalien porukka syövät kassan tyhjäksi. työtätekevien määrä joka tämän elättää vähenee koko ajan. se oli pointti kun tulin -92 viimeiseltä ulkomaan keikalta mustasta länsi-afrikasta. aikaisemin olin ollut niin saudien kuin saharankin öljykentillä töissä talorahoja hankkimassa yhteensä n.5v neljä eri keikkaa. palkka joka oli ruhtinaallinen verrattuna kotimaan vastaavaan, maksettiin luukulta verottomana milloin rilluina tai taaloina.valuutta oli kova sana silloisessa kekkos-slovakiassa. välillä laajensin taloa kun kassassa oli rahaa.
    seuraava keikka olisi ollut pohjois norjassa. kevät oli parhaimmillaan ja sain ostettua kummisedältä 1,5 ha maata kaupungin kupeesta sopuhintaan (kiitos kuningas laman) ja marssin pankkiin ja otin 16% korkoisen lainan luottaen että mikä menee ylös niin tulee myös alas, niinkuin kävikin.
    (aika loppui, jatkuu tarvittaessa)
  5. Eilen aamulla oli yösähkö (2x16kwh+1x9kwh)ekakertaa päällä pari tuntia kun lupailivat -20c pakkasia tänne keskiseen Suomeen-niinkuin tulikin. Takan poltolla ja sähkölämmityksellä nostin varaajasäiliön lämpötila n.+95c. Hyvin riitti koko päiväksi. Illalla klo.18.00 kun poltin toisen pesällisen, säiliössä oli vielä +80c. Tänä aamuna klo. 05.00 oli säiliössä +70c kun panin vastukset päälle ja takan tuleen. Vastuksia on tarkoitus pitää klo.07.00 mihin asti antavat halvempaa sähköä. Samoin kuin takan polttokin kestää pari tuntia. Polttopuu ei ole parasta mahdollista-lähinnä metsän raivauksessa syntynyttä risua ja nuorta puuta.
    Alla artikkeli jonka kirjoitin viime syyskuussa ko.palstalle ja lisää löytyy hakusanalla `vesitakka`
    Suositeltava systeemi oma-aloitteiselle lämmittäjälle.

    Olen tehnyt itselle kolme vesitakkaa (2kpl varaava takkaleivinuuni ja 1kpl varaava takka) liitettynä vesikiertoiseen lattialämmitykseen.
    Tuossa heitettiin muutamia kysymyksiä johon koetan tällä tietämyksellä omasta tapauksesta vastata.

    Kiinnostaisi siis saada käytännön kommentteja vesitakkaratkaisuista, missä lämmitettävä vesi siirretään vesikiertoisen lattialämmitysjärjestelmän lämminvesi varaajaan. Miten toteutettu:
    - säiliö vai putket takassa
    + minulla on tässä viimeisimmässä versiossa, joka on koekäytössä, huoneenkorkuisen paikalla tehty pääasiassa tulenkestävillä massalla valetun takkaleivinuunin yläpalotilassa taivutettuna Akvatermin kampakupari kierukka 35L/90kW
    - tarvitaanko vesikierto takkaan estämään kiehumista
    - vapaakierto vai kiertovesipumppu
    + tavallinen kiertovesipumppu osoittautui liian heikko tehoiseksi. Sain vuosihuollossa poistetun kerrostalon patterikiertovesipumpun. Siinä tuntuu olevan tehoja tarpeeksi, kylläkin päästää pientä runkoääntä. Täytyy rakentaa vielä äänieristys pumpun ympärille. Varmaankin pumppuasiantuntija osaisi etsiä sopivantehoisen pumpun.
    - kuinka paljon vettä kiertää takan kautta tunnissa lämminvesivaraajaan ja paljon vesimäärän lämpötila nousee (tulo/lähtö)
    + vesikiertomäärää en tiedä-tarpeeksi. Lämpötila nousee 10-20C polton aikana, riippuen poltettavasta puusta ja varsinkin puun kosteudesta.
    - miten on varauduttu ylikiehumiseen
    + tavallisen kiertovesipumpun kokeilun aikana kiehahteli. Ei siinä ollut suurempaa ongelmaa-takan ilmaluukut kiinni ja paineet tuli varoventtiilin kautta ulos. Nyt ei ole ko. ongelmaa ollut.
    - miten on varauduttu putken tai säiliön hajoamiseen
    + säiliössä ja putkistossa tarvittavat varoventtiilit (3kpl)Jos kierukka jostain syystä hajoaa niin venttiilit kiinni ja paineet poistuu varoventtiilistä. Hevosmiesten tietotoimisto väitti kierukan kestävän.
    - sähkökatkon vaikutus
    + ei ole vielä sattunut kohdalle. Jokin varajärjestelmä, itse omista agregaatin. Löytyy niitä muitakin.
    - kuinka paljon on pystytty vähentämään muuta energian kulutusta
    + tämä uusiversio on sisäänajovaiheessa mutta vuosikulutusarvio on päiväenergiaa 4700 kWh ja yöenergiaa 16320 kWh ja rahaksi muutettuna 204€/2kk. Talo on ha 160m2 ja korkeaa huonetilaa ja -ikkunaa paljon. Edellisessä kohteessa ha. 150m2 oli sähkön kulutus hieman pienempi vaikka siinä oli kesympi versio.
    - mitä laitteita ratkaisussa on mukana (pumppu, termostaatti jne)?
    + lisäkustannukset ovat pienet: kierukka, meno/paluuputkisto, pumppu, varo- ja ilmastusventtiilit. Vielä suoritetaan pumpulta ohitus ja siihen Jämä var dd32 72C venttiili niin ei tarvitse pumppua pysäyttää kun ei lämmitä puilla.
    - muutakin asiaan liittyvää tietoa olisi mielenkiintoista kuulla
    +Tässä kohteessa on vesikiertonen lattialämmitys ja lämmönlähteenä 2m3 pystymallinen itsetehty HST-varaaja säiliö takan lähietäisyydellä. Alhaalla 3x6kwh yösähkövastukset ja 1x9kwh lämpötilakytkimellä varustettu vastus säiliön yläosassa. Tämän yläpuolella on käyttöveden esilämmitys kierukka josta lämminvesi menee pienen boilerin kautta käyttöön. Näin saadaan hyödynnettyä puun polttoa varsinaisen lämmityskauden ulkopuolella ja tulevat aurinkopaneelit. Takalle menevä vesi lähtee säiliön alaosasta ja palautuu yläosaan. Asian voisi hoitaa lämmönvaihtimella mutta se paikka on varattu aurinkopaneeleille jotka pläjäytän ensitalvena katolle. Ei muuta kuin antaa sitten energian hinnan nousta.