hannu.kasurinen
Kotimaa: ---
Koulutus: ---
Ammatti: Muu
Siviilisääty: ---
Lapset: ---
Liittynyt sitten
Muokkaa profiilia4 aloitusta · 22 kommenttia
- Muurasin 20m2 saunatupaan (tupa ph lh)Tiiliteollisuusliiton Tulisijat teko-ohjeet mukaillen Pikkutakan.
Lämmittelin tuossa paripäivää sitten ensimmäista kertaa loppukosteuden poistamis tulia ennen pinnoitusta. Hyvälle vaikutti noin ensituntumalta. Mutta tosikäytössä sitten talvella tapansa näyttää. Peruslämpö tulee lattialämmityksellä. - eläköön vesitakka
Kirjoittanut: me-zu 28.12.2005 klo 05.59
Poista oma viesti
Eilen aamulla oli yösähkö (2x16kwh 1x9kwh)ekakertaa päällä pari tuntia kun lupailivat -20c pakkasia tänne keskiseen Suomeen-niinkuin tulikin. Takan poltolla ja sähkölämmityksellä nostin varaajasäiliön lämpötila n. 95c. Hyvin riitti koko päiväksi. Illalla klo.18.00 kun poltin toisen pesällisen, säiliössä oli vielä 80c. Tänä aamuna klo. 05.00 oli säiliössä 70c kun panin vastukset päälle ja takan tuleen. Vastuksia on tarkoitus pitää klo.07.00 mihin asti antavat halvempaa sähköä. Samoin kuin takan polttokin kestää pari tuntia. Polttopuu ei ole parasta mahdollista-lähinnä metsän raivauksessa syntynyttä risua ja nuorta puuta.
Alla artikkeli jonka kirjoitin viime syyskuussa ko.palstalle ja lisää löytyy hakusanalla `vesitakka`
Suositeltava systeemi oma-aloitteiselle lämmittäjälle.
Olen tehnyt itselle kolme vesitakkaa (2kpl varaava takkaleivinuuni ja 1kpl varaava takka) liitettynä vesikiertoiseen lattialämmitykseen.
Tuossa heitettiin muutamia kysymyksiä johon koetan tällä tietämyksellä omasta tapauksesta vastata.
Kiinnostaisi siis saada käytännön kommentteja vesitakkaratkaisuista, missä lämmitettävä vesi siirretään vesikiertoisen lattialämmitysjärjestelmän lämminvesi varaajaan. Miten toteutettu:
- säiliö vai putket takassa
minulla on tässä viimeisimmässä versiossa, joka on koekäytössä, huoneenkorkuisen paikalla tehty pääasiassa tulenkestävillä massalla valetun takkaleivinuunin yläpalotilassa taivutettuna Akvatermin kampakupari kierukka 35L/90kW
- tarvitaanko vesikierto takkaan estämään kiehumista
- vapaakierto vai kiertovesipumppu
tavallinen kiertovesipumppu osoittautui liian heikko tehoiseksi. Sain vuosihuollossa poistetun kerrostalon patterikiertovesipumpun. Siinä tuntuu olevan tehoja tarpeeksi, kylläkin päästää pientä runkoääntä. Täytyy rakentaa vielä äänieristys pumpun ympärille. Varmaankin pumppuasiantuntija osaisi etsiä sopivantehoisen pumpun.
- kuinka paljon vettä kiertää takan kautta tunnissa lämminvesivaraajaan ja paljon vesimäärän lämpötila nousee (tulo/lähtö)
vesikiertomäärää en tiedä-tarpeeksi. Lämpötila nousee 10-20C polton aikana, riippuen poltettavasta puusta ja varsinkin puun kosteudesta.
- miten on varauduttu ylikiehumiseen
tavallisen kiertovesipumpun kokeilun aikana kiehahteli. Ei siinä ollut suurempaa ongelmaa-takan ilmaluukut kiinni ja paineet tuli varoventtiilin kautta ulos. Nyt ei ole ko. ongelmaa ollut.
- miten on varauduttu putken tai säiliön hajoamiseen
säiliössä ja putkistossa tarvittavat varoventtiilit (3kpl)Jos kierukka jostain syystä hajoaa niin venttiilit kiinni ja paineet poistuu varoventtiilistä. Hevosmiesten tietotoimisto väitti kierukan kestävän.
- sähkökatkon vaikutus
ei ole vielä sattunut kohdalle. Jokin varajärjestelmä, itse omista agregaatin. Löytyy niitä muitakin.
- kuinka paljon on pystytty vähentämään muuta energian kulutusta
tämä uusiversio on sisäänajovaiheessa mutta vuosikulutusarvio on päiväenergiaa 4700 kWh ja yöenergiaa 16320 kWh ja rahaksi muutettuna 204€/2kk. Talo on ha 160m2 ja korkeaa huonetilaa ja -ikkunaa paljon. Edellisessä kohteessa ha. 150m2 oli sähkön kulutus hieman pienempi vaikka siinä oli kesympi versio.
- mitä laitteita ratkaisussa on mukana (pumppu, termostaatti jne)?
lisäkustannukset ovat pienet: kierukka, meno/paluuputkisto, pumppu, varo- ja ilmastusventtiilit. Vielä suoritetaan pumpulta ohitus ja siihen Jämä var dd32 72C venttiili niin ei tarvitse pumppua pysäyttää kun ei lämmitä puilla.
- muutakin asiaan liittyvää tietoa olisi mielenkiintoista kuulla
Tässä kohteessa on vesikiertonen lattialämmitys ja lämmönlähteenä 2m3 pystymallinen itsetehty HST-varaaja säiliö takan lähietäisyydellä. Alhaalla 3x6kwh yösähkövastukset ja 1x9kwh lämpötilakytkimellä varustettu vastus säiliön yläosassa. Tämän yläpuolella on käyttöveden esilämmitys kierukka josta lämminvesi menee pienen boilerin kautta käyttöön. Näin saadaan hyödynnettyä puun polttoa varsinaisen lämmityskauden ulkopuolella ja tulevat aurinkopaneelit. Takalle menevä vesi lähtee säiliön alaosasta ja palautuu yläosaan. Asian voisi hoitaa lämmönvaihtimella mutta se paikka on varattu aurinkopaneeleille jotka pläjäytän ensitalvena katolle. Ei muuta kuin antaa sitten energian hinnan nousta. - rakenneratkaisu. olen tehnyt kolme kpl käänteisiä rakenteita so. kantava kiviulkokuori (tiili, betoni)-tuuletusrako lauta 22mm (tiili ei tarvitse)-eps eristys-tartunta-rappaus-maali.
ps. lisää tarvittaessa myöhemmin. täytyy lähteä jalkalistoja napsimaan kiinni paikallavalettubetonielementti versioon. ostaja kärkkyy ovella milloin pääsisi asumaan. - paikalla rakennettu. kolmas menossa, neljäs alkaa ensikesänä (anturat valettu) vanhimmasta kokemus jo yli 10v. erinomainen ratkaisu.
-ulkokuori kantava (tiili tai paikalla valettu betoni elementti.
-Ilmarako (tiilessä ei välttämätön ja betonissa varmuuden vuoksi)
-EPS-lämmöneriste kuoreen kiinni (ruuvi tai l-eristekiinnike)
-Tartunta laasti kammattuna kiinni(laattalaasti tai tiilitasoite tai savisementti seos tai fillerihiekkasementti seos.)
-rappaus tai tiilitasoite
-hienotasoite ja maali tms pinnoite.
nämä on eri variaatioita joita olen käyttänyt. itse suosin omana työnä tehtyä savisementti seosta 1/1 ja käsin rappausta so. luja ja halpa.
Arvon raatilaiset ja -:kset. - te panssarivaunu uuninlämmittäjät revitte sitä ylimääräistä energiaa. on tainnu kalliitten kivikasojen mainostus mennä perille. fysiikan lakien mukaanhan eihän puusta saa kiloa kohti poltettaessa,riippuen kosteus %:sta,tietyn määrän energiaa. kertokaa minulle, ei jummarra. ja vastaavasti kilo materiaalia sitoo taasen vastaavan määrän. se että onko kylki 30-40c vai 70-80 niin että käsi palaa kiinni ja vieressä on nihkeä olla, on makunen asia.
- ok-talo n.160m2 lämmitettävää pinta-alaa/korkeaa huonetilaa/ikkunaa. vm. 2002/vanhojen normien mukainen l-eristys. yp lisätty 100mm puhallusvillaa yht. n.300-400mm
-vesikiertoinen lattialämmitys
-1,8m3 varaaja jossa 2kpl 6kw yösähkö vastuksia alosassa ja yläosassa 1kpl 9kw lämpötilakytkimellä varustettu päiväsähkö vastus.
-massiivinen vesi takka-leivinuuni kytkettynä varaajaan
-seinämallinen 80ltr käyttövesivaraaja johon vesi esilämmitetään ison varaajan yläosassa olevan kierukan kautta.
toiminta idea on että lämmityskauden aikana pääsääntöisesti, niinkuin on toiminutkin, lämpö ja lämmin käyttövesi tuotetaan vesi takka-leivinuunilla. kovimmilla pakkasilla kun tehot eivät vesitakalla riitä (1-2 lämmityskertaa/vrk)otetaan yösähkö avuksi ja jos sattuu poissaollessa/runsaan lämpimän veden käytön vuoksi varaaja jäähtymään niin päiväsähkö tulee avuksi. yleensä näilläkorkeuksilla kovat pakkaset sopivat viikkoon. tänä talvena en ole kuin parikertaa ajanut varaajan max. lämpötilaan että mahdollinen happi poistuu vedestä ja muu orgaaninen kasvusto/bakteerit.
lämmityskauden (marras-maaliskuu) aikana lämmitys on hanskassa. muulloin l-energian tuotto on suunnitteilla aurinkopaneeleiden avulla. tyhjioputki keräin kiinnostaisi ja laitoin jo saksaan viestiä tutuille, jotka ovat kesät täällä, että mitä ne vermeet siellä maksaisivat.
http://www.euronom.fi/uploads/files/ExoSol.pdf
löytyy tietoa ko. vermeistä.
ja jos joskus otan yläkerrassa laajennusvarauksen käyttöön n.80m2 niin silloin tulee ajankohtaiseksi harkita myös lämmön talteenottojärjestelmän kytkemisen ilmastointiin. tätä nykyä on vain koneellinen poisto mutta paikat on varattu em. systeemille.
itse kukanenkin tekee ratkaisun oman tilanteen ja mieltymysten mukaan mutta siihen kannattaa kiinnittää huomiota jos energian hinta tuplaantuu tai triplaantuu.
minulla sattuu olemaan oma polttopuu ja siihen sopivat kuljetus- ja pilkkomiskalusto. on ainakin 3vuoden puut kasassa ja paikallinen sirkkelisahuri toi vielä hirmu läjän pintoja jotka pitäisi saada talven aika silputtua.
niin sähköä on mennyt pv 5377kwh ja yö 8142kwh yht 13519kwh/a sisältää vanhan talon(kylmillään) hevostallin ja askartelu/varastotilan (lämpiää tarvittaessa)= 951,99€/a. mukavuuslämmössä ei ole säästelty. - olen tehnyt puolenkymmentä takka-leivinuuneja harraste pohjalta ja kaikki on toimineet mainiosti. se on todella monityövaiheinen ja hidas tehtävä mutta on lopputulokseltaan monikäyttöinen. (meillä mm. keitotkin tehdään lämmityskautena uunissa ja varsinkin hernesellaiseen tulee pikantti uunin maku) poltin juuri kottarillisen puuta.
totta on että että suomen tiiliteollisuusliitto ry:n opuksen ´muuratut tulisijat teko-ohjeet 1993´takka-leivinuunin malli on ruma joten käytin viimeisessä erkkeri takka-leivinuunissa ´kuoritakka s.18´ pohjana ja omasta (ja vaimon ;-) mielestä se onnistui hyvin. mielestäni kuori kuuluu hyvään tulisijaan. pidensi sitä (n.1200x1200) jotta voi polttaa enemmän kerralla puuta ja lisäilin hyllyt takan ja leivinuunin etuosaan jotka sopivat hyvin tähän erkkeri malliin. muuten on yksinkertainen funkis mallinen.(yksinkertainen on kaunista)
Olisi tarkoitus aloittaa välittömästi uudessa kohteessa ikkunoiden tultua (ovat jo 1kk myöhässä, lupasivat viimeinkin tällä viikolla)vastaavan parannetun version teko, josta teen joka varvista piirustuksen (pohja on jo) ja valokuvaan joka työvaiheen. - olen tehnyt muutaman vesikierto takkoja (takkaleivinuuneja)yhdistettynä vesikiertoiseen lattialämmitys varaajaan ja kaikki on toiminut mainiosti. tietoa löytyy hakusanalla 'vesitakka'
en viitsi alkaa uudestaan kirjoittelemaan.
viimeisimmästä versiosta on 1.2x1.4x2.35m erkkeri takkaleivinuuni ja kottikärrillisen voi puuta kerralla polttaa. eilen panin pörisemään ja onhan aamulla mukava teputella lämpimillä lattiolla kun ei tarvitse mukavuuslämpöä säästellä. ja ei ole säästetty niin lämmössä kuin tuuletuksessakaan.
tein juuri vuotuisen ilmoituksen energialaitokselle:
yösähöä oli palanut 8240kwh tällä määrällä oli pyöritetty myös pesukoneita ja päiväsähköä 5442kwh. lämmitettävää pinta-alaa on n.160m2 ja korkeata huonetilaa ja -ikkunaa.tavallinen koneellinen ilmastointi ja vanhojen normien mukainen l-eristys. - 160/180m2 ja yläkertaan laajennusvaraus 60/90m2. viime syksynä perustukset ja runko lattian raakavaluineen joulukuuhun mennessä. talvella vedettiin vähän happea kun tuntui takki tyhjenneen ja tehtiin katto pitkästä tavarasta. joka sinänsä oli aikamoinen homma laajennusvarauksineen. keväällä aloitettiin lattian pintavaluilla jotka on vielä vähän kesken kun toi sivutoiminen putkimies ei ole joutanut lattialämmitys putkia asentamaan. tänäpäivänä pitäisi nousta telineelle kevyiden väliseinien muurausta suorittamaan kahi ponteilla.
mammutti myllyllä on pyöritetty varmaankin n.700-800sk sementtiä joka vastaa (n.300-400kg/m3)about 100m3 betonia. - panin juuri sellaisen pörisemään. toimii kuin hirvi. tarkistin lähtevän ja tulevan veden lämpötilan ero on n.18C vaikka polttelen hakkuujätettä jossa ei ole paljon lämpöarvoa.Suurin hyöty tulee kun se ottaa viimeisen lämmön talteen yläpalotilasta polton aikana jolloin sitä karkaa hormiin, levittää lämmön koko talon alueelle ja voi polttaa suurempia puumääriä ja taajempaan. haittana näkisin että takka kylmenee nopeammin jolloin ruuan paistamisen ajankohta täytyy olla tarkempi. lisää aiheesta hakusanalla vesitakka
- kerran jäi ylimääräistä II-laadun hormitiiltä ja liimaa. pari kevyttä väliseinää piti tehdä joten tein kokeeksi kantilleen liimatyönä. oli helppotehdä ja tuli luja. tarttui kiinni kuin tauti. kumisi koko seinä kun löi vasaralla. liima oli paksumpaa, puuromaista että sai kokovaihtelut korjattua.
- styroksille ja harkolle sopivaa liimaa tai liimamaista laasti voisi käyttää. harkkomuuraus,ainakin maanpäällinen osat täytyisi olla suhtkoht suoria jotta liiman tartunta riittäisi. maan alapuolisin osin paine hoitaa ko.ongelman. en kylläkään alkaisi litkujen kanssa leikkimään kun l-er.kiinnikkeellä kiinnitys on yksikertaista ja varmaa- poralla reikä eristeen läpi ja kiinnike perään. kiinnitys on mekaaninen ja helppo onnistuminen todeta. jos tulee huti niin uusi viereen. styroksista täytyisi varmistaa ettei se ime vettä jotta ei tulisi maan rajaan (vesi/lumi/pakkanen) rapautumista. jälleen en menisi vaihtamaan foamia vaikka ne on periaatteessa samaa tavaraa mutta valmistusmenetelmä eroaa. sen huomaa kun liippaa betonilattiaa polvillaan niin hetkessa on polvet märät jos käyttää styroksia, foamia taasen voi käyttää uudestaan. ja onhan foamilla paremmat u-arvot.hinnassa tietysti on eroa.
sama säänkestävyys koskee myös laasteja. verkko parantaa sitkeyttä ja on varmaankin hyvä. - puurunkotaloissa. pelkkiä harkkoa käyttäneillä on lattian ja seinän rajakohdassa pakkasella vain muutama aste lämmintä.
itse ratkaisin ulkorakennuksessa jossa on puurunko 120mm vaaka 50mm runkoleijona 25mm pystylauta/tuuletusrako 22mm vaakalauta 22 mm ulkovuoripaneli pysty 19mm=258mm.
perustus harkko 120mm foami70mm tartuta saneerauslaattalaasti kammattuna kuiturappauslaasti 10mm=n.200mm. rappaukset ja ulkovuoripaneli on vielä laittamatta.
foami tulee harkkoon kiinni muovisilla lämmöneriste kiinnikkeillä. kannattaa valita astetta pitemmät kiinnikkeet mitä ohjeet antaa kun ne on mitoitettu betonirakenteelle ja kiinnittää harkon keskelle ja päihin missä on massiivi rakenne so.ei harkon ontolle kohdalle. vielä kun jättää foamin ja seinän rajaan n.10mm raon ja painaa uretaanivaahdon jopa on lämpöä pitäva ratkaisu.
mitä kestävyyteen tulee niin olin syksyllä lopputarkastuksessa (rak. n. 5v sitten) jossa tein perustukset em.tavalla. rappauksena oli perus käsinrappauslaasti. sokkeli oli täysin virheetön.
mm. aikaisempia on yli 10v sitten tehty jossa rappaus on korvattu ns.kivitys tekniikalla so. teräsliipalla saneerauslaasti foamiin ja kivirouhe pintaan. tässä kohteessa sokkelia näkyy >1m ja ei ole havaintoa rapistumisesta.
kirjoittelin em. jutun osastolle kivitalot/puutalon harkkoperustus.
tv.sama - täytyisi vetää ikkunan karmin ja rungon, mitä se kulloinkin on, niin että sisäpuolelta ei tarvitse leikata nahkapintaa rikki. silloin pu-vaahto antaa tarvittavan tiiveyden.akryyli ym. mössöt antaa lisätiiveyttä tietenkin. ulkopuolelle täytyisi nahkapinta rikkoa ja jättää villoitus vara niin että karmin maalaamatonta puupintaa jää näkyviin. on käynyt niinettä karmiin on koteloitu sinne päässyt kosteus ja muutamaan vuoteen karmi on lahonnut.
ulkopuolelle tietenkin lista tms. estämään viistosateen pääsy. itse suosin alumiinikarmeja ja siihen peltilista pop-niitillä kiinni - puurunkotaloissa. pelkkiä harkkoa käyttäneillä on lattian ja seinän rajakohdassa pakkasella vain muutama aste lämmintä.
itse ratkaisin ulkorakennuksessa jossa on puurunko 120mm vaaka 50mm runkoleijona 25mm pystylauta/tuuletusrako 22mm vaakalauta 22 mm ulkovuoripaneli pysty 19mm=258mm.
perustus harkko 120mm foami70mm tartuta saneerauslaattalaasti kammattuna kuiturappauslaasti 10mm=n.200mm. rappaukset ja ulkovuoripaneli on vielä laittamatta.
foami tulee harkkoon kiinni muovisilla lämmöneriste kiinnikkeillä. kannattaa valita astetta pitemmät kiinnikkeet mitä ohjeet antaa kun ne on mitoitettu betonirakenteelle ja kiinnittää harkon keskelle ja päihin missä on massiivi rakenne so.ei harkon ontolle kohdalle. vielä kun jättää foamin ja seinän rajaan n.10mm raon ja painaa uretaanivaahdon jopa on lämpöä pitäva ratkaisu.
mitä kestävyyteen tulee niin olin syksyllä lopputarkastuksessa (rak. n. 5v sitten) jossa tein perustukset em.tavalla. rappauksena oli perus käsinrappauslaasti. sokkeli oli täysin virheetön.
mm. aikaisempia on yli 10v sitten tehty jossa rappaus on korvattu ns.kivitys tekniikalla so. teräsliipalla saneerauslaasti foamiin ja kivirouhe pintaan. tässä kohteessa sokkelia näkyy >1m ja ei ole havaintoa rapistumisesta. - lämmöneristyskiinikkeillä. löytyy hyllytavarana alan liikeistä. so. 8mm kiviporalla l-eristeen läpi reikä seinään ja kiinnike perään. hyvin toimii. pitää tässä ku säät lauhtuu kiinnittää betoniseinää n. 200m2 150mm styroksia ja roiskasta rappaus päälle.
- kts. hakusanalla 'vesitakka'. panin sellaisen juuri pörisemään. yösähköä ei varsinaisesti ole poltettu vasta näiden pakkasten aikaan, mitä nyt 3-4 pv. aikaisemmin muutamia tunteja takan apuna kun ettei ole tarvinnut käyttää kalliimpaa päiväsähköä.
- ei se kuvio noin mene.
Rakensin jo 80-luvulla ok-talon jonka möin viime elokuussa ja sain enemmän euroina kun olin sijoittanut markkoja ja inflaatio hoiti paljolti silloisen pienen arava- ja ensisijaislainan. talo oli välillä 8v vuokralla ja tuotti sijoitettuun pääomaan nähden kakkosella alkavan kaksinumeroisen luvun prosentteina. kaupat tuli tehtyä yhdellä puhelin soitolla. mutta uuttahan ei saa jos ei luovu jostain vanhasta.
en vaihtanut vanhaa 0,45 milj.km ajettua farkkua mersuun vaan se saa luvan nyhtää kuormia 0,5 milj.km täyteen. enkä jäänyt soffalle tufnuttelemaan vaan maksoin viimeisimmän talon, jossa nyt asun, suurimman osan lainasta pois koska siitä ei ole sitä veroetua niikuin ed.talojen lainasta jotka ovat vuokralla. Harkinnassa kylläkin on että jos jokavuotista töitäpakoon viikon sisämaan lomaa välimerellä olisikin kaksi. ja ostin kaupungista, joka luetaan erääksi harvoiksi kasvukeskuksiksi, n.30km päästä 0,5 ha rantatontin ja pidän välivuoden (-vuosia tai lopetan rengin hommat kokonaan)ja suoritan rakentamiset hankituille tonteille nopeutetulla aikataululla. siihen minä tätä tietoa rak. kustannuksista tarvitsen että voisin tehdä tarpeellisen varauksen pankissa. köyhä kun olin (kotoa kun läksin niin omaisuus sopi pahvilaatikkoon anglian takakonttiin) niin olen joutunut 100% lainalla pyörittämään tätä kuviota ja välillä on täytynyt syödä kuormasta.
niin ja panin vielä vähän rahaa erääseen ammattimaiseen vedonlyönti ja spekulantti porukkaan joka tuottaa uskomattoman hyvin. kohta tulee puolivuotta täyteen jolloin voin aloittaa voittojen kotouttamisen. se siitä menneestä ja aiheesta voisi kirjoitta vaikka romaanin.
tulevaisuus (ennustaminen on tunnetusti vaikeaa.)
eläkkeiden autaaksitekemiseen en ole uskonut koskaan. suuret ikäluokat jotka elävät aina vaan vanhemmaksi ja erilaisilla tuilla elävä (koti)somalien porukka syövät kassan tyhjäksi. työtätekevien määrä joka tämän elättää vähenee koko ajan. se oli pointti kun tulin -92 viimeiseltä ulkomaan keikalta mustasta länsi-afrikasta. aikaisemin olin ollut niin saudien kuin saharankin öljykentillä töissä talorahoja hankkimassa yhteensä n.5v neljä eri keikkaa. palkka joka oli ruhtinaallinen verrattuna kotimaan vastaavaan, maksettiin luukulta verottomana milloin rilluina tai taaloina.valuutta oli kova sana silloisessa kekkos-slovakiassa. välillä laajensin taloa kun kassassa oli rahaa.
seuraava keikka olisi ollut pohjois norjassa. kevät oli parhaimmillaan ja sain ostettua kummisedältä 1,5 ha maata kaupungin kupeesta sopuhintaan (kiitos kuningas laman) ja marssin pankkiin ja otin 16% korkoisen lainan luottaen että mikä menee ylös niin tulee myös alas, niinkuin kävikin.
(aika loppui, jatkuu tarvittaessa) - muurata. sitä vartenhan ne langat ovat.
- Eilen aamulla oli yösähkö (2x16kwh 1x9kwh)ekakertaa päällä pari tuntia kun lupailivat -20c pakkasia tänne keskiseen Suomeen-niinkuin tulikin. Takan poltolla ja sähkölämmityksellä nostin varaajasäiliön lämpötila n. 95c. Hyvin riitti koko päiväksi. Illalla klo.18.00 kun poltin toisen pesällisen, säiliössä oli vielä 80c. Tänä aamuna klo. 05.00 oli säiliössä 70c kun panin vastukset päälle ja takan tuleen. Vastuksia on tarkoitus pitää klo.07.00 mihin asti antavat halvempaa sähköä. Samoin kuin takan polttokin kestää pari tuntia. Polttopuu ei ole parasta mahdollista-lähinnä metsän raivauksessa syntynyttä risua ja nuorta puuta.
Alla artikkeli jonka kirjoitin viime syyskuussa ko.palstalle ja lisää löytyy hakusanalla `vesitakka`
Suositeltava systeemi oma-aloitteiselle lämmittäjälle.
Olen tehnyt itselle kolme vesitakkaa (2kpl varaava takkaleivinuuni ja 1kpl varaava takka) liitettynä vesikiertoiseen lattialämmitykseen.
Tuossa heitettiin muutamia kysymyksiä johon koetan tällä tietämyksellä omasta tapauksesta vastata.
Kiinnostaisi siis saada käytännön kommentteja vesitakkaratkaisuista, missä lämmitettävä vesi siirretään vesikiertoisen lattialämmitysjärjestelmän lämminvesi varaajaan. Miten toteutettu:
- säiliö vai putket takassa
minulla on tässä viimeisimmässä versiossa, joka on koekäytössä, huoneenkorkuisen paikalla tehty pääasiassa tulenkestävillä massalla valetun takkaleivinuunin yläpalotilassa taivutettuna Akvatermin kampakupari kierukka 35L/90kW
- tarvitaanko vesikierto takkaan estämään kiehumista
- vapaakierto vai kiertovesipumppu
tavallinen kiertovesipumppu osoittautui liian heikko tehoiseksi. Sain vuosihuollossa poistetun kerrostalon patterikiertovesipumpun. Siinä tuntuu olevan tehoja tarpeeksi, kylläkin päästää pientä runkoääntä. Täytyy rakentaa vielä äänieristys pumpun ympärille. Varmaankin pumppuasiantuntija osaisi etsiä sopivantehoisen pumpun.
- kuinka paljon vettä kiertää takan kautta tunnissa lämminvesivaraajaan ja paljon vesimäärän lämpötila nousee (tulo/lähtö)
vesikiertomäärää en tiedä-tarpeeksi. Lämpötila nousee 10-20C polton aikana, riippuen poltettavasta puusta ja varsinkin puun kosteudesta.
- miten on varauduttu ylikiehumiseen
tavallisen kiertovesipumpun kokeilun aikana kiehahteli. Ei siinä ollut suurempaa ongelmaa-takan ilmaluukut kiinni ja paineet tuli varoventtiilin kautta ulos. Nyt ei ole ko. ongelmaa ollut.
- miten on varauduttu putken tai säiliön hajoamiseen
säiliössä ja putkistossa tarvittavat varoventtiilit (3kpl)Jos kierukka jostain syystä hajoaa niin venttiilit kiinni ja paineet poistuu varoventtiilistä. Hevosmiesten tietotoimisto väitti kierukan kestävän.
- sähkökatkon vaikutus
ei ole vielä sattunut kohdalle. Jokin varajärjestelmä, itse omista agregaatin. Löytyy niitä muitakin.
- kuinka paljon on pystytty vähentämään muuta energian kulutusta
tämä uusiversio on sisäänajovaiheessa mutta vuosikulutusarvio on päiväenergiaa 4700 kWh ja yöenergiaa 16320 kWh ja rahaksi muutettuna 204€/2kk. Talo on ha 160m2 ja korkeaa huonetilaa ja -ikkunaa paljon. Edellisessä kohteessa ha. 150m2 oli sähkön kulutus hieman pienempi vaikka siinä oli kesympi versio.
- mitä laitteita ratkaisussa on mukana (pumppu, termostaatti jne)?
lisäkustannukset ovat pienet: kierukka, meno/paluuputkisto, pumppu, varo- ja ilmastusventtiilit. Vielä suoritetaan pumpulta ohitus ja siihen Jämä var dd32 72C venttiili niin ei tarvitse pumppua pysäyttää kun ei lämmitä puilla.
- muutakin asiaan liittyvää tietoa olisi mielenkiintoista kuulla
Tässä kohteessa on vesikiertonen lattialämmitys ja lämmönlähteenä 2m3 pystymallinen itsetehty HST-varaaja säiliö takan lähietäisyydellä. Alhaalla 3x6kwh yösähkövastukset ja 1x9kwh lämpötilakytkimellä varustettu vastus säiliön yläosassa. Tämän yläpuolella on käyttöveden esilämmitys kierukka josta lämminvesi menee pienen boilerin kautta käyttöön. Näin saadaan hyödynnettyä puun polttoa varsinaisen lämmityskauden ulkopuolella ja tulevat aurinkopaneelit. Takalle menevä vesi lähtee säiliön alaosasta ja palautuu yläosaan. Asian voisi hoitaa lämmönvaihtimella mutta se paikka on varattu aurinkopaneeleille jotka pläjäytän ensitalvena katolle. Ei muuta kuin antaa sitten energian hinnan nousta.