weha

Vapaa kuvaus

Kotimaa: --- Koulutus: --- Ammatti: Muu Siviilisääty: --- Lapset: ---

Aloituksia

212

Kommenttia

12428

  1. Väärähengelliset lehdet ja musiikki ei voi olla tervettä ja synnyttää elävää uskoa. On vain luulouskoa, joka tosin voi olla vilpitöntäkin. Ihan selvä asia.
  2. Ei se nyt noin ole kuin aloittaja väittää. Kyllä seurakunnasta puhutaan pelastuskysymyksessä kaikkialla Raamatussa. Yksi esimerkki:


    Ef.5:25 Miehet, rakastakaa vaimojanne, niinkuin Kristuskin rakasti seurakuntaa ja antoi itsensä alttiiksi sen edestä,
    26 että hän sen pyhittäisi, puhdistaen sen, vedellä pesten, sanan kautta,
  3. kaikista viimeseksi tarvitsen synninpäästön hurmahenkisiltä sekaoppisilta uudelleenkastajilta.
  4. Eihän nyt voi olla samaa uskoa, jos opetetaan ihan eritavalla? Älkää nyt hulluja puhuko, sillä tuon nyt ymmärtää jo rehlisyydellä ja maalaisjärjelläkin.
  5. Ehdotusta, ehdota itsellesi. Katso tämän palstan juttuja, ne on yleensä potaskaa...pyhä Kaste on sentään opillista asiaa...
  6. Tässä on Raamatussa kolmiyhteinen Jumala: Matt.28: 19 "Menkää siis ja tehkää kaikki kansat minun opetuslapsikseni, kastamalla heitä Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen"
  7. PYHÄ EHTOOLLINEN

    Ottaisin hieman kantaa reformoituun ehtoolliskäsitykseen, koska täällä heitä on. On aivan totta, että paavinkirkko opettaa leivän ja viinin syömisestä kapernaumisella tavalla. Hurskaat kristityt voivat muka maistaa Kristuksen veren ja syödä muka konkreettisesti hänen ruumistaan. He opettavat, että leipä ja viini muuttuvat, olemuksensa puolesta Kristuksen ruumiiksi ja vereksi (muuttumis- eli transsubstantiatio-oppi)

    Jumalan lapsi saa sitä vastoin pitää kiinni siitä, että Raamatun mukaan leipä ja viini eivät ehtoollisessa kadota, niille ominaista luonnetta, vaan pysyvät leipänä ja viininä, mutta että ”leivässä, leivän kanssa ja leivän alla” me saamme sananmukaisesti Kristuksen tosi ruumiin. Kysymys on sakramentillinen yhtymys. ”Sana yhtyy aineeseen syntyy sakramentti”.

    Paavinkirkko siis opettaa: ”tämä muuttuu minun ruumiikseni”. Raamatunmukaisesti: ”tämä on minun ruumiini”, ”tämä on minun vereni” (Matt.26:26-27). Kuten myös apostoli Paavali sanoo: ”siunauksen malja, jonka me siunaamme, eikö se ole osallisuus Kristuksen vereen? Se leipä jonka murramme, eikö se ole osallisuus Kristuksen ruumiiseen” (1.Kor.10:16). Paavali sanoo siis leivän ja viinin olevan myöskin Kristuksen ruumis ja veri (1.Kor.11:28-29).

    Reformoitu oppi: Leipä ja viini kuvaavat symbolisesti Kristuksen ruumista ja verta. Se on siis heille muisto ateria. ”Tämä merkitsee minun ruumistani” (Kuten Jehovien raamatun käännös). Kysymyksenä voisin esittää, sanooko ja tarkoittaako Jeesus siis : ”tämä ei ole minun ruumiini”?.

    Jumalan lapsi, sitä vastoin pitää siis kiinni sanoista: ”tämä on minun ruumiini”. Jatko edelleen vahvistaa tätä: ”joka monien edestä vuodatetaan syntien anteeksiantamiseksi” (Matt.26:28): Jo opetuslapset tulivat osalliseksi tästä tulevasta lupauksesta, ja jonka me kuulemme edeltävässä evankeliumissa, jonka kuulin ja uskoin Jeesuksen nimessä ja veressä syntien anteeksisaamiseksi. Asia on niin kuin Kristuksen suu sanoo, eikä hän saata valehdella, eikä pettää. Pyhä Paavali vielä puhuu siitä, että syömällä ja juomalla julistetaan Herran kuolemaa, siihen asti kun hän tulee (1.Kor.11:26).
  8. PYHÄ EHTOOLLINEN

    Ottaisin hieman kantaa reformoituun ehtoolliskäsitykseen, koska täällä heitä on. On aivan totta, että paavinkirkko opettaa leivän ja viinin syömisestä kapernaumisella tavalla. Hurskaat kristityt voivat muka maistaa Kristuksen veren ja syödä muka konkreettisesti hänen ruumistaan. He opettavat, että leipä ja viini muuttuvat, olemuksensa puolesta Kristuksen ruumiiksi ja vereksi (muuttumis- eli transsubstantiatio-oppi)

    Jumalan lapsi saa sitä vastoin pitää kiinni siitä, että Raamatun mukaan leipä ja viini eivät ehtoollisessa kadota, niille ominaista luonnetta, vaan pysyvät leipänä ja viininä, mutta että ”leivässä, leivän kanssa ja leivän alla” me saamme sananmukaisesti Kristuksen tosi ruumiin. Kysymys on sakramentillinen yhtymys. ”Sana yhtyy aineeseen syntyy sakramentti”.

    Paavinkirkko siis opettaa: ”tämä muuttuu minun ruumiikseni”. Raamatunmukaisesti: ”tämä on minun ruumiini”, ”tämä on minun vereni” (Matt.26:26-27). Kuten myös apostoli Paavali sanoo: ”siunauksen malja, jonka me siunaamme, eikö se ole osallisuus Kristuksen vereen? Se leipä jonka murramme, eikö se ole osallisuus Kristuksen ruumiiseen” (1.Kor.10:16). Paavali sanoo siis leivän ja viinin olevan myöskin Kristuksen ruumis ja veri (1.Kor.11:28-29).

    Reformoitu oppi: Leipä ja viini kuvaavat symbolisesti Kristuksen ruumista ja verta. Se on siis heille muisto ateria. ”Tämä merkitsee minun ruumistani” (Kuten Jehovien raamatun käännös). Kysymyksenä voisin esittää, sanooko ja tarkoittaako Jeesus siis : ”tämä ei ole minun ruumiini”?.

    Jumalan lapsi, sitä vastoin pitää siis kiinni sanoista: ”tämä on minun ruumiini”. Jatko edelleen vahvistaa tätä: ”joka monien edestä vuodatetaan syntien anteeksiantamiseksi” (Matt.26:28): Jo opetuslapset tulivat osalliseksi tästä tulevasta lupauksesta, ja jonka me kuulemme ehtoollisen evankeliumissa, jonka kuulin ja uskoin Jeesuksen nimessä ja veressä syntien anteeksisaamiseksi. Asia on niin kuin Kristuksen suu sanoo, eikä hän saata valehdella, eikä pettää. Pyhä Paavali vielä puhuu siitä, että syömällä ja juomalla julistetaan Herran kuolemaa, siihen asti kun hän tulee (1.Kor.11:26)
  9. Lutherin opetus Pyhästä Hengestä Joh.20

    Saat uskoa Isän, Pojan ja Pyhän Hengen nimessä kaikki syntisi anteeksi. Onko pätevä?

    Luther sanoo Joh.20:22, johdosta:

    "...jos en saa saa syntejäni anteeksi, ellei rippi-isällä ole Pyhää Henkeä- eikä kukaan saata olla varma toisesta, onko hänellä Henki- milloin voisin olla varma synninpäästöstä ja saada levollisen omantunnon? Silloin laitani olisi niinkuin ennenkin. Vastaus: otin tämän esille, niin että tällä asialla olisi oikea perustus. Ei ole mitään epäilystä, ettei syntiä, eikä anna anteeksi kukaan muu kun vain se, jolla on Pyhä henki, niin varmasti sinä ja minä sen tiedämme, kuten nämä Kristuksen sanat vakuuttavasti todistavat. Mutta se ei ole kukaan muu kuin kristillinen kirkko, so. kaikkien Kristukseen uskovien yhteisö; yksin sillä on nämä avaimet, sitä sinun ei pidä epäillä. Ja joka sen ohella omii avaimet itselleen, on oikea paatunut kirkonryöstäjä, olipa hän paavi tai kuka hyvänsä. Juuri kirkosta on jokainen varma, että sillä on Pyhä Henki- Siitä seuraa, että paavin tulee olla virassaan kaikkien palvelioiden palvelija, kuten hän kehuukin olevansa, vaikka ei toimikkaan siten, ja että kehtolapsellakin niinkuin kaikilla, joilla on Pyhä Henki, on suurempi oikeus avaimiin kuin hänellä".

    St.Loisin laitos.
    weha: Siis Kristillisen kirkon varassa voi uskoa hyvin mielin synnit anteeksi, kuten Luther opettaa. On nähny, että sydämestään jumalattomia pappeja ja kaitsijoitakin on olemassa, vaikka ei aina päällepäin näy. Yksilön, yhden henkilön varassa, voi olla uskominen epäilyttävää.
  10. Nostan ylös, jos joku vastaa. Television takia on erotettu rauhanyhdistyksestä, eikä sanota Jumalan tervettä.
  11. Kastetilaisuudestamme sisaren muistelma:
    Ensimmäinen kevätpäivä! Siksi kevätkukkakuvia! Merivesi jo 2,5 asteista, eli lämmintä ;)
    Eilen en jaksanut kirjoittaa ja tänäänkin on niin ja näin. Päivä on ollut monitouhuinen ja ihana joka tapauksessa. Naapurin kissa näyttää istuvan ikkunalla - se lienee samaa mieltä!

    Kastejuhla eilen Luther-säätiön messussa oli koskettava. Kyyneleet valuivat muidenkin kuin minun silmistäni, vaikka en henkilökohtaisesti tuntenut kastettavien perhettä. Hetki oli pyhä. Jumalan Henki oli voimallisesti läsnä sanassa ja sakramentissa.

    Perheen tyttövauva kastettiin, sekä hänen äitinsä, joka kävi kastekoulua tätä ennen Markus Pöyryn opastuksella perheen kodissa. Heidät liitettiin Luukas-yhteisöön, joka on rekisteröity yhteisö Seinäjoella. Markus Pöyry toimittaa messut Vaasassa joka toinen sunnuntai klo 17. Jossain vaiheessa Vaasaan perustettaneen oma yhteisö, kunhan toiminta on vakiintunut.

    Jos Luther-säätiössä kastettava haluaa/halutaan liittää kansankirkkomme jäseneksi, kastetodistus pitää viedä kirkkoherranvirastoon. Suuri osa Luther-säätiön jäsenistä kuuluu ev.lut. kirkkoon.

    Itse miellän itseni syvällisesti luterilaiseksi. Tunnen olevani juurillani Luther-säätiön messussa. Opetus perustuu Raamattuun, sitä selitetään ja avataan tavalla, joka on opettanut minulle paljon uutta Jumalan armosta. Messuissa Jumalan pyhyys on läsnä kouriintuntuvasti.

    Olen väsynyt suorittajan elämääni. Kaipaan armoa. Itse olen itseäni kohtaan armoton ja vaativa. Tuntuu kuin päälleni valeltaisiin raikasta vettä, kun Pöyry avaa Sanaa niin, etten voi muuta kuin ottaa vastaan. Ei jää sitä vaihtoehtoa, että voisin itse pinnistellä ja yrittää enemmän. Minun ei tarvitse: riitän tällaisena. Se on hyvin lohdullinen syvä tuntemus.

    Thaimaalaiset sukulaiset olivat järjestäneet hienot tarjoilut kahvihetkelle messun jälkeen. Annoimme lahjoja kastettaville. Se oli tärkeä hetki heille ja koko läsnäolevalle seurakunnalle...
  12. Vauvojen ja vaarien pelastustie on tällöin sama, uskon kautta.

    Mukavaa se on keskustella ja väitelläkin uskonkysymyksistäkin ja ihmetellä, miksi joku voi ymmärtää ja uskoa kovin eritavalla, vaikka samaa kirjaa luetaan. Vaimokin on sanonut, että kaikki (suku) käy eri kirkoissa, ettei ole mitään mieltä. Tuli vielä puhetta, että kuinka se Buddhalaisuus on niin yksimielistä. Se on ilonen uskonto, ainakin pinnallisesti. Olen kuullut mukavia tarinoita tuosta uskonnosta. Matti Väisänen opetti aika hienosti, kun hän tarkensi näin: "Kaste ei ole uskon varassa, vaan usko Jumalan sanan ja kasteen varassa." Entinen synergistihän Matti Väisänen oli. Asenne on nykyisin nöyrempi ja hänhän tekikin pesäeron. viidesläiseen ratkaisukristillisyyteen. Ihan vain asiatietona. On kyllä kummallista opetusta, kun ei kasteta lapsia. Väitetään (ateistien tavoin), että nämä ei osaa uskoa, tehdä ratkaisua, eikä ymmärrä mitään (näin opettaa myös muromalaisuus). Nähdäkseni tuollaiset opit ja suoritukset eivät kuuluu armonevankeliumiin. On siis ero vanhurskauttamisopissa. tulee ymmärtää se, että uudestikaste on sitä laki uskoa jossa on ihmisen omat teot ja kyvyt mukana. Vaikka asia on näin, että yksin armosta ja yksin uskon kautta: "Niin me siis sen siksi pidämme, että ihminen tulee vanhurskaaksi uskon kautta, ilman lain töitä" (Room.3:28). Hengenluomaan yhteyteen kuuluu Raamatun mukaan yksi kaste:
    Ef.4:3 "Ahkeroitkaat myös pitämään hengen yhteyttä rauhan siteen kautta:
    4 Yksi ruumis ja yksi henki, niinkuin tekin olette teidän kutsumisessanne yhdenkaltaiseen toivoon kutsutut,
    5 Yksi Herra, yksi usko, yksi kaste,
    6 Yksi Jumala ja kaikkein Isä, joka kaikkein päällä on, ja kaikkein kautta, ja teissä kaikissa."
    Erään kuolevan mummon Raamatun välissä luki näin: "Jos väärin ois turvata kasteeseen, niin kiusaajakin jättäis jo rauhaan, jos Jumala teki mun lapsekseen ja lahjaksi antoi taivaan. Nyt sitä kiusaaja kadehtii, etten taivasta perisi"
  13. Minä olen kyllä sitä mieltä että harhojen ja kapinoiden lietsojat ovat perkeleen riivaamia ja uskoakseni tämä on ihan vanhakirkollinen tapa sanoa asia.

    1. Joh. 3:8

    Joka syntiä tekee, se on perkeleestä, sillä perkele on tehnyt syntiä alusta asti.
  14. Augustinuksen todistus uudestisyntymisestään on mielenkiintoinen. Selvästikin Augustinus ajatteli ettei ollut tilassa uudestisyntynyt ennen kastamistaan, siis tilassa vedestä ja Hengestä syntynyt ennen kastamistaan, vaikka Augustinus näyttää kertovan itsestään, että uskoi evankeliumin olevan totta jo silloin ennen kastamistaan.

    "Niin pian kuin sitten tuli aika, jolloin minun piti ilmoittautua kasteelle, jätimme maatilamme ja palasimme Milanoon. Minun kanssani päätti myös Alypius hakea uudestisyntymistä Sinussa, sitten kun hän oli päässyt siihen nöyryyteen, joka sopii Sinun armosi pyhiin salaisuuksiin, ... " (Augustinus: Tunnustukset, s. 301).

    "Ei viipynyt kauan meidän kääntymisemme ja kasteessa tapahtuneen uudestisyntymisemme jälkeen, ennen kuin Sinä vapautit hänetkin lihallisuuden kahleista, ja hänestäkin tuli uskova kristitty ... " (s. 292).

    "Mutta etköhän Sinä, armorikas Herra, ole kasteen pyhässä pesussa unohtanut ja antanut anteeksi tätäkin syntiä samalla kuin muutkin kauhistavat ja kuolemanraskaat syntini." (s. 290).
  15. Kyllä Vl-kasteoppi on epäraamatullinen ja merkitykseltään sama kuin helluntailaisten kaste, eli uskovien kaste. Raamatun ja luterilaisen opin mukaisesti kaste on merkitykseltään pikemminkin uskoon tulevien kaste.

    Svebiliuksen katekismus opettaa: Minkätähden kastetta kutsutaan uudestisyntymisen pesoksi? Vastaus: Koska kaikki ihmiset sikiävät ja syntyvät synnissä, ovat luonnostansa vihan lapset Ef.2:3; ps.51:7, mutta kasteen kautta vastauudesti syntyvät ja tulevat Jumalan lapsiksi, puhdistetuiksi ja pestyiksi synnistä ianakaikkiseen elämään.

    Minkätähden kastetta kutsutaan Pyhän Hengen uudistukseksi? Vastaus:
    Sen tähden, että Pyhä Henki kasteen kautta uudistaa meitä, sekä ymmärryksen ja tahdon puolesta ja antaa meille voimaa uuteen elämään, niin että enemmän ja enemmän vastustamme syntiä, ja tulemme soveliaiksi hyviin töihin, joita kutsutaan Hengen ja uskon hedelmiksi (Gal.4:6; kol.3:10).

    Lähetyskäsky kuuluu sanantarkasti näin: "Menkää siis ja opetuslapseuttakaa kaikki kansat kastamalla heitä Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen ja opettamalla heitä pitämään kaikki, mitä olen teille säätänyt". Sana "heitä", ei viittaa opetuslapsiin, vaan kaikkiin kansoihin. Sana "niitä"viittaisi opetuslapsiin.

    Uudestikastajat ovat pyrkineet selittämään, ettei matheetevein tarkoita opetuslapseksi tekemistä, vaan opettamista ja tämän tueksi he vetoavat vanhaan Raamatun käännökseen. Verbi matheetevein johtuu substantiivista matheetees= opetuslapsi, ei koskaan opetus. Vanhemmassa suomalaisessa käännöksessä verbi on käännetty opettamiseksi Lutherin mukaan. Luther oli seurannut latinalaista Vulgata käännöstä. Hän ei kuitenkaan tehnyt uudestikastajien johtopäätöksiä, vaan opettaa niinkuin mekin.
    Tämän osoittaa todeksi hänen sanansa lähetyskäskystä:
    "Mutta koska hän määrää, eli käskee kastamaan kaikkia kansoja, eli pakanoita, hän ei sulje pois lapsia kasteelta. Sillä hän ei mainitse mitään ikiä, olivat he sitten nuoria tai vanhoja, vaan hän käskee muitta mutkitta kastamaan kaikkia kansoja.
    Lähde: (Lapsikaste on Raamatullinen)
  16. Kaste on uudestisyntymisen paikka. Kasteen sakramenttia ja sanaa ei tule laittaa vastakkain. Saulus sai synnit anteeksi: apt.22:16 "Ja mitäs nyt viivyttelet? Nouse ja anna sinus kastettaa ja pestä pois sinun syntis, ja huuda avuksi Herran nimeä." Kun uskot Kristukseen uskot oman kasteesi sisällön (Room.6:3). Mielen ja tahdon uudistus ei ole sama kuin kaste.

    Nikean uskontunnustus sanoo näin: "Uskomme yhden kasteen syntien anteeksisaamiseksi". Usein tämän kieltää ns.uskoa tunnustavatkin. Aivan samoin sanoo Raamattu tästä: Apt.22:16. "Ja mitäs nyt viivyttelet? Nouse ja anna sinus kastettaa ja pestä pois sinun syntis, ja huuda avuksi Herran nimeä." …Muistelkaa kuinka elävästi tulee mieleen se Raamatusta ns. lasten evankeliumista, kuinka Jeesus kutsui tuomaan pieniä lapsia luokseen. Kohta tarkoittaa myös äsken syntynyttä vauvaa (Luuk.18:15). Koska Jeesus ei elä enää täällä maanpäällä, kuten silloin, haluamme viedä lapsemme kasteessa Vapahtajan luokse. Kuten täällä eläessään, Jeesus otti lapsia syliinsä ja antoi heille omakseen Jumalan valtakunnan. Tämä sama tapahtuu nyt myös kasteessa, hän ottaa lapsen syliinsä ja antaa hänelle omakseen Jumalan valtakunnan. Mitäpä muuta se voisi merkitä, kuin mitä Jeesuksen luokse vieminen merkitsee, kuin pelastusta.

    Juuri tästä samasta kasteesta puhuu Jeesus, kun hän sanoo: ”Ellei joku ihminen synny vedestä ja Hengestä, hän ei voi päästä sisälle Jumalan valtakuntaan” (Joh.3:5). Juuri tätä kohtaa kasteesta opettaa myös Raamatun lisäksi kirkon perimätieto. Uskonpuhdistaja opettaa kasteesta isossa katekismuksessa näin:

    Sanomme silloin näin: "Olen kuitenkin kastettu, ja jos minut kerran on kastettu, minulle on myös luvattu, että minä pelastun, että sieluni ja ruumiini saavat iankaikkisen elämän." Juuri sen vuoksi kasteessa tehdään nämä kaksi: ruumis valellaan, koska se ei voi ottaa vastaan muuta kuin veden, ja samalla lausutaan sana, jotta myös sielu saisi, mihin tarttua. Mutta koska vesi ja sana yhdessä ovat yksi kaste, niin täytyy myös ruumiin ja sielun yhdessä pelastua ja elää iankaikkisesti. Sielu pelastuu sanan tähden, johon se uskoo, ruumis taas siksi, että se on yhdistynyt sieluun ja ottaa kasteen vastaan sillä tavoin kuin ruumille on mahdollista. Ruumiimme ja sielumme eivät sen vuoksi voi omistaa tätä suurempaa aarretta. Sen vaikutuksesta me näet tulemme kokonaan pyhiksi ja autuaiksi. Tällaista ei muutoin ikinä voitaisi saavuttaa, ei minkäänlaisella elämänvaelluksella eikä millään teoilla.”
  17. Tunnustan ruumiin ylösnousemisen, yhden apostolisen kirkon ja yhden kasteen syntien anteeksisaamiseksi, niinkuin ihan apostolinen uskontunnustus osoittaa. Tosiasia on, että tämän uudestikastajat kieltävät-

    Uudestikastajat jättävät tunnetusti kasteen loppuosan pois, eivätkä voi tosissaan tunnustaa tätä uskontunnustusta":

    "Ja nyt, mitä viivyttelet? Nouse, huuda avuksi hänen nimeänsä ja anna kastaa itsesi ja pestä pois syntisi."(apt.22:16).

    weha: "Paavalille sanottiin, ettei tule viivytellä, vaan ottaa kaste, että synnit pestään pois. Tämä on siis sanan lupaus"
  18. Usko ei ole järjen asia tai järjellä selitettävä, se on Jumalan voima. tätä eivät lapsikasteen vastustajat näytä tunnustavan, vaikka se on peitteen silmillä pitämistä.

    Luther sanoo:"Kristuksen veri on väkevästi sekoittuneena kasteveteen, joten sitä ei saa pitää vain tavallisena vetenä. Se on rakkaan Vapahtajamme kalliin veren punaama ja kaunistama.Kastetta ei siis sanota tavalliseksi, jonka Mooses tai kylvettäjä antaa, vaan se on pelastava verikaste ja verellä peseminen, jonka vain Kristus on valmistanut kuolemallaan". Kastetta sanotaan uuden syntymisen pesuksi (tiit3) siinä meidät puetaan Jeesukseen Kristukseen.(gal 3:27). Kaste ja usko ovat edellytys yhteydelle Kristukseen, jossa on pelastus mark16:16

    kastetta ei tarvitse uusia "se joka on kylpenyt ei tarvitse pesua" joh. 13:10

    Oikea ja tarkoituksenmukainen kaste on mahdollisimman paljon lapsikasteen kanssa sopusoinnussa. Kasteen pelastava vaikutus toteutuu vain silloin kun kastettavalla on sama mielenlaatu kuin lapsella. "joka ei ota Jumalan valtakuntaa vastaan niinkuin lapsi, se ei pääse sinne sisälle"mark10:15

    Luther: "jos mikään kaste, niin ennen kaikkea lasten kaste on varma juuri sen Kristuksen sanan tähden, jolla hän käskee tuoda lapset tykönsä. Aikuisissa saattaa piillä petos kehittyneen ymmärryksen ansiosta, mutta lapsissa ei voi olla petosta vielä uinuvan ymmärryksen tähden, ja heissä Kristus toteuttaa siunauksensa, niin kuin hän myös on käskenyt heidät tykönsä tuomaan nuhdellen estäjiä. Emme kai ole estäjiä?
  19. Lutherin opetusta Gal 3.27 jakeeseen:

    "Tämä opinkohta on tarkoin otettava huomioon kiihkohenkien vastustamiseksi, noiden, jotka halventavat ihanaa kastetta ja puhuvat siitä häijysti ja jumalattomasti. Paavali sitä vastoin kaunistaa kasteen ihanin mainesanoin nimittämällä sitä- Tiituksen kirjeen kolmannessa luvussa- uudestisyntymisen pesuksi ja Pyhän Hengen uudistukseksi. Tässä hän sanoo kaikkien kastettujen pukeneen päällensä Kristuksen. Mutta Paavali ei, niinkuin sanoin, puhu seuraamiseen, vaan syntymään viittaavasta pukeutumisesta. Hän ei sano: Te olette kastettaessanne saaneet merkin, jonka johdosta olette joutuneet kristittyjen joukkoon, - niinhän luulottelevat nykyajan lahkolaiset, jotka tekevät kasteesta vain ulkonaisen tunnuksen, toisin sanoen, eräänlaisen mitättömän ja arvottoman merkin - vaan hän sanoo: "Sillä kaikki te, jotka olette Kristukseen kastetut, olette Kristuksen päällenne pukeneet", toisin sanoen, teidät on temmattu lainulkopuolelle, kasteessa tapahtuneeseen uudestisyntymiseen; ette siis enää ole lain alla, vaan olette pukeneet päällenne uuden puvun, nimittäin Kristuksen vanhurskauden. Paavali siis opettaa, että kaste ei ole merkki, vaan se on Kristuksen päällensä pukemista, jopa Kristus itse on pukunamme. Kaste on siis erittäin voimakas ja tehoisa."
  20. Tuhlaajapoika vertaus on mielestäni kasteopetusta. Tuhlaajapoika oli osallinen vanhanliiton sakramenteista. Ajatus siitä, että hän oli isän lapsi epäuskoisenakin sopii hyvin kasteen liittoon. Jumalan puolelta hänen nimelleen otettu kasteessa konkreettisesti, johon on uskon kautta voi palata. Kastamaton ei palaa mihinkään.
    Helluntaiopin ymmärrän vääränä kokonaisuutena. Kastekysymyksessä Raamattu ja luterilaisuus puhuu lahjasta ja Pyhän Hengen lupauksesta, Jumalan sanasta ja asetuksesta, Jumalan teosta, kun taas uudestikastajat puhuvat kuuliaisuudesta ja ihmisen teosta, vertauskuvallisesta näytelmästä.

    siskostani sen verran, että hän oli vuosikymmeniä kansanlähetyksessä, mutta huonon omavanhurskaan kasteopetuksen vuoksi meni uudelleenkasteelle. Tunnen muitakin viidesläisiä, jotka ovat menneet uudelleenkastajien ojaan. Nykyisin hän(siskoni) käy helluntailaisten tilaisuuksissa. Hänhän otti niin raskaasti hernettä nenään perheeni kastetilaisuudessa (saisi hävetä), ja meni papin puheille tilaisuuden jälkeen ja syytti tuosta ky. kasteopista. Tähän pappimme vastasi jotenkin näin, ettei "tässä ole väärin toimittu, vaan kehoitettu ottamaan vastaan kasteessa tapahtuva syntienanteeksiantamus ja Pyhän Hengen lahja". Pappi (Markus Pöyry)Vetosi tähän kohtaan Raamatusta, jolloin siskoni meni ikään kuin lukkoon: "
    38 Niin Pietari sanoi heille: "Tehkää parannus ja ottakoon kukin teistä kasteen Jeesuksen Kristuksen nimeen syntienne anteeksisaamiseksi, niin te saatte Pyhän Hengen lahjan.
    39 Sillä teille ja teidän lapsillenne tämä lupaus on annettu ja kaikille, jotka kaukana ovat, ketkä ikinä Herra, meidän Jumalamme, kutsuu."
    21. 59 / 622
TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt