Vapaa kuvaus

Kotimaa: --- Koulutus: --- Ammatti: Muu Siviilisääty: --- Lapset: ---

Aloituksia

212

Kommenttia

12428

  1. ei anna syntejä anteeksi, vaan uskon että saan ehtoollista nauttiessani uskoa lapsellisesti, että kun nautin Jeesuksen ruumiin ja veren leivän ja viinin muodossa, ja on totta, että juuri minun syntini ovat anteeksi siinä evankeliumissa, jonka kuulin ja uskoin Jeesuksen nimessä ja veressä. Kuulun Jumalan perheväkeen ja saan kerran viettää suurta ehtoollista taivaassa.
  2. seurakunnassa tähän tapaan opetusta: mutta se on tärkeätä myös kummeille, kirkolle ja vanhemmille etenkin opettaa lasta, että säilyisivät kasteen armoliitossa. Kastehan on myös hyvän omantunnonliitto Jumalan luona.

    Aivan ensimmäiseksi Jumala tunnustaa uskovan ihmisen, myös lapsen omakseen. Sakramentti on siis evankeliumiin perustuva näkyvä armon merkki. Se on Pyhän asian vertauskuva ja tuntomerkki. Kaste on siunattu armoliitto Jumalan kanssa. Lapset kastetaan, että he pysyvät autuaina. Se on hyvän omantunnonliitto Jumalan tykönä (1.Piet.3:21). Jumalan valtakunnan arkki kulkee perille liiton veden varassa. Kristityt kilvoittelevat kasteen armoliitossa uskon kautta. Uskon kautta ymmärrämme Jumalan sanasta, että myös lapset ovat autuaita uskon tähden, jonka Jumala on heille lahjoittanut Jeesuksessa Kristuksessa. Sen vuoksi lapsille kuuluu kaste, kun he uskovat.


    Room.6-Luvun erityinen, voimakas sanoma on opetus pyhityksestä. Valaistaessaan kristityn vaellusta Paavali yhdisti siihen kasteen velvoittavan merkityksen. Kasteen kautta kristitty on haudattu Kristuksen kanssa kuolemaan. Kun olemme osalliset yhdenkaltaiseen kuolemaan, nousemme kuolleista kuten Kristus (Room.6:4-5). Jumala herätti meidät uuteen elämään omistaessamme Kristuksen kuoleman ja elämän uskon kautta (Room.6:4; Kol.2:12). Kaste opettaa ja muistuttaa Jumalan lapsia, että heidät on liitetty Kristuksen kanssa hänen yhtäläiseen kuolemaansa ja elämäänsä, omistaessamme hänen kuolemansa ja elämänsä uskon kautta. Kristuksen sovituskuolema on kertakaikkinen kuolema synnille, mutta hänen elämänsä on elämää Jumalalle (Room.6:10). Näin tulee uskon kautta tietää,, että Jumalan lapset ovat kuolleet synnille, mutta elävät Jumalalle Kristuksessa Jeesuksessa, meidän Herrassamme (Room.6:11).

    Luther kirjoittaa samassa Hengessä katekismuksessa: Mitä merkitsee tällainen kastaminen? Se merkitsee, että vanhaihminen meissä on jokapäiväisessä katumuksessa ja parannuksessa upotettava ja kaikkien syntien ja himojen kanssa kuoletettava ja että sijaan on noustava uusi ihminen, joka elää vanhurskaudessa ja puhtaudessa iankaikkisesti Jumalan edessä.

    Näin kaste kantaa pelastettua, kuten vesi kantoi ihmisiä Noan arkissa ensimmäisen maailman aikana.

    Koska lapset ovat syntyessään Jumalan lapsia, sillä Vapahtajamme syntyi ihmiseksi ja lunasti meidät. Hänen lunastustyönsä perusteella, lapset ovat autuaita (Room.5:18).

    Miksi lapset kastetaan, kun he kerran ovat autuaita? Koska kasteen sakramentti, on hyvän omantunnon liitto (1.Piet.3:21). Lapset kastetaan, että he säilyisivät autuaina ja siten tässä liitossa.

    Hyvää omaatuntoa säilytetään sitten Jumalan valtakunnan hoidossa. Sieltä ihminen löytää myös elämän veden, josta ulkoinen kasteen vesi todistaa. Sen avulla säilyy sydän puhtaana, ja sen voimalla painetaan alas turmeltuneesta ihmisestä eli vanhasta ihmisestä synnin voimat.

    Kun ihminen joutuu sielunvihollisen pettämänä epäuskoon, hän rikkoo puoleltaan kasteen armoliiton Jumalan kanssa. Jumalan puolelta tämä liitto pysyy kuitenkin voimassa, niin että kun epäuskoinen ihminen saa parannuksen armon, hän saa palata jälleen hyvän omantunnon liittoon.Häntä ei tarvitse kastaa uudestaan, sillä parannus on kasteseen palaamista.

    Jumala toivoo, että me säilyisimme kasteen armoliitossa. koko elämämme ajan.
  3. antanut sinulle linkin mistä ne näet:
    http://members.lycos.co.uk/larssi/phpBB2/index.php?sid=443b5c91522442475c92281da2b859f0

    Jos ei kelpaa, et muuta voi;)

    Omaa kunniaani en hae. Seurakunnassa kuultua oppia se on...Mutta suuremmalti on Raamatun tekstiä, niinkuin pitääkin olla.

    Lainaan tässä siis tohtori Martti Lutheria: "Olin minä konna tai pyhimys, tarkaa oppia, se on Jumalan".