tuoksuvattu

Vapaa kuvaus


Täysin purjein kohti siintäviä saaria, luodoilla leväten,
elämän nautinnot jokaisella solullasi kokien.
Kiire on kaikonnut
eilisten kokemukset kasassa, uutta kohti kokka,
uutta kohti elämä.
Herää tänään rakastamaan,
herää jakamaan rakkautesi.
Vaikka et humaltuisi viinistä,
anna elämän viinin virrata suonissasi.

Siviilisääty: Leski
Email: [email protected]

Motto:
Omalla naamalla naamioitta!

Aloituksia

61

Kommenttia

657

  • Uusimmat aloitukset
  • Suosituimmat aloitukset
  • Uusimmat kommentit
  1. Roomalaisten numeroiden järjestelmä
    Erikoistilanteissa käytetään myös roomalaisia numeroita I = 1, V = 5, X = 10, L = 50, C = 100, D = 500 ja M = 1000. Numeroina käytetään siis tiettyjä kirjaimia, jotka yleensä kirjoitetaan versaalilla. Luku kirjoitetaan tällaisin numeroin siten, että luku on numeroiden arvojen summa. Numerot kirjoitetaan järjestyksessä suurimmasta pienimpään, esi­mer­kik­si MMCCCVII = 1000 + 1000 + 100 + 100 + 100 + 5 + 1 + 1 = 2307.

    Lisäksi noudatetaan nykyisin lähes aina sopimusta, jonka mukaan eräät roomalaisten numeroiden yhdistelmät kirjoitetaan lyhennettyinä niin, että isomman numeron edessä on pienempi, jonka arvo on vähennettävä isommasta. Nämä yhdistelmät ovat: IV = 4 (ei IIII, kuten joskus vanhoissa kellotauluissa), IX = 9 (ei VIIII), XL = 40, XC = 90, CD = 400 ja CM = 900.
  2. Iltapuremista. Nesteenpoistoa.

    Minun herkkuani on jäävuorisalaatti ja varsiselleri, niitä vain lautaselle ja uutisia katsoessa, tai lukiessa siitä vain sormilla suuhun kuin lapset karkkia, ilman kastikkeita ja lisiä. Joskus menee iltapalana kokonainen parikakin, paremman puutteessa.

    Mikähän siinä onkin kun jokin vihannes alkaa maistumaan hyvälle, vaikka maku on voimakaskin.
  3. Kun on monta rautaa lämpiämässä, ei jouda paljon istumaan paikoillaan.
    Eipä uskoisi eläkeläisiksi meitäkään kun kiirettä riittää keskelle viikkoakin.

    Täällä ei sada tänään, mutta harmaata tämä maisema ja kuraista. Ihan ulkoilupuvun housut pyykkiin joutuivat, kuraa lahkeissa kuin pikku pojalla joka hyppii vesilammikossa.

    Harakka teki tuossa pihalla kovaa tarkastelua muovikassin sisällöstä, kun kiireinen pullonpalauttaja unohtanut pullokassinsa tuohon pihalle. Kyllä siinä harakka teki monta ihme liikettä ja pään kääntöä kun halusi tietää mitä kassi sisältää. Lopulta repi kyljen auki totesi kovaksi sisällön ja pettyneenä käveli pitkin pihaa kuin kiukkuaan purkaen.

    Muistuupa pihaltani viime keväinen mustarastaan ravinnon etsintä. Tuuli oli tuonut pensasaidan juurelle palan vaahtomuovia. Se oli joistain paikoista vielä jäätyneenä kiinni maahan, mutta rastas ei antanut periksi. Se oli aikonut katsoa onko alla matoja, repi sen palasiksi jotka heitteli pitkin pihaa. Heittelipä kaikki sinne pensaiden juurille syksyllä haravoimani lehdetkin muutaman päivän aikana pois tieltänsä, kyllä siinä jalatkin kävivät.

    Työtä sitä on tehtävä ruokansa eteen, lintujenkin.

    Vihreää teetä kupissani kun tässä lepuutan hetken jalkojani, sitten ompeluksien ääreen.
  4. Linkit ovat mainostamista, joten laita googleen hakusanaksi keskustelu / keskusteluopalstat ja löydät kyllä uusia sivustoja.

    Kaikilla kehdillä on omat keskustelusivunsa netissä, niitä on internet palvelua tarjoavilla yrityksillä, ja blogisivustoilla.

    Kokeile.
  5. Pihalla lätäköitä, autot ajaneet syvät vaot siihen kohtaan pihassa joka oli nurmikkoa vielä syksyllä ennen routaa, ja muutama ruman ruskea lumikasa talven jätteenä tuossa pihan reunamalla.

    Agricolan päivä ja lippu liehuu tangossa suomen kielen kunniaksi.

    Keskustelu on hyvää aina kun siitä saa virikkeen uuteen ajatukseen, panee miettimään mitä mieltä minä nyt oikeasti olenkaan tästä tai tuosta asiasta, voinko sanoa sen, vai pitääkö kierrellen ja karrellen puhua seipäästä kun toinen puhuu aidasta.

    Lippu korkealla, vaikka tanko nurin, kuulin aamulla erään miehen sanovan.
    Se osoittaa mielestäni sinnikkyyttä siinä mitä on aloittanut, ja minkä aikoo saattaa loppuun.

    Toinen toistanne ymmärtäkää,
    ei silloin kaadu sopimus tää,
    voit olla kova ja tulinen
    saat olla välillä vihainen,
    jos ymmärrät ettei kaikilla
    ole aina joustoa tallella.
    Tämäkin on kuin kuminauhaa
    jos kiristyy liikaa, katkeaa,
    vaan periksi antain vuorotellen
    se supistuu, venyy taas uudelleen.
  6. Mikäli ei ole mitään salaamista, voi omalla nikillä kirjoittaa täälläkin.

    Mieleistelemään en ole koskaan oppinut, en täällä netissä, enkä todellisessa elämässäni, mutta en myöskään ole jäänyt koskaan yksin jos olen tukea kaivannut, koska rehellisesti mielipiteensä ilmaisemalla ei tarvitse miettiä mitä tulin eilen sanoneeksi.

    En kuulu entisen seriffin ihailijoihin, enkä kaipaa uuttakaan, koska riitelyyn ei ole pakko vastata, eikä niin ollen palstakaan muutu riitelyksi. Riita kun kaipaa yleensä ainakin kaksi eriäävää mielipidettä, ja sanottuna toista loukaten, ei asiasta keskustellen.
  7. sitä, kun viestissä on haara jossa on paljon viestejä. Kun viestin otsikko ei enää mahdu palstatilaan, se on liian "syvällä" eli johonkiun ylempään viestiin vastaamalla pääsee liittämään kirjoituksensa vaikka samaan haaraan.

    Ja suoraan aloitukseen vastaamalla hierarkia alkaa ihan alusta, sen viestin perään alkaa taas laskeva ketju... jne. kunnes ketju on ns. liian pitkä.
  8. Jouduin tilanteeseen, että oli saatava kauppakirjan allekirjoitukseen kaupanvahvistaja.

    Kauppakirjan olin kirjoittanut valmiiksi.
    Pankin palveluksessa oleva kaupanvahvistaja kirjoitti nimensä alle valmiisiin kauppakirjoihin (3 kappaletta lain mukaan), ostajan ja myyjän nimien alle asianmukaisine fraaseineen ja hinta oli 70 euroa.
    Aikaa koko tapahtumaan meni sivupuheineen noin 10 minuuttia, koska ko. henkilö oli jopa tuttavani ja juttelimme niitä näitä allekirjoituksien ohessa. Tuttavuudesta ei saa alennusta!

    Ps. Jäihän hänelle kyllä postitettavaksi kauppakirjan yksi osa omistajaa vaihtaneen kiinteistön kotikuntaan, mutta postimaksu on vain pieni osa tuosta palkkion määrästä.
  9. Luulenpa käpyjen sulaneen kun sataa ja paistaa.

    Heräsin viikolla erääseen lauseeseen josta en meinaa päästä irti.

    " Tulva ei ole tullut, jokien suut ovat vielä jäässä. "

    Tuo lause soi päässäni koko aamun, edes unta en ollut nähnyt, joten uneen se ei liittynyt.
    Keitin aamukahvit ja mietin merkitseekö se jotain, onko se merkki että jotain pitäisi tehdä, tai suunnitella sellaista uutta joka murtaisi patoja suistoista.

    Tiedä häntä, täällähän sitä on hyvä miettiä muiden tapahtumien joukossa.
    Kesä kävytkin sulattaa, onneksi ei ole muuta jäässä.
  10. On totta että joillekin laskujen maksusta aiheutuu kuluja, me kun kaikki emme ole samalla tasolla, emme kokomme, kykyjemme, emmekä ajatusmaailmammekaan osalta.

    Moni mummo ja pappa ei ole luopunut pankkikirjasta, vaan asioi pankin tiskillä, nostaa rahaa ja maksaa laskut. Se on heidän periaatteensa.

    Tulee joskus eteen tilanteita jolloin on pakko asioida pankin tiskillä ja tuo 6 euron palvelumaksu on nykypäivää jota ei järkikään saa ymmärtämään miksi se on niin korkea.
    Tarkemmin ajatellen, pankin haluaisivat saada meidät kaikki asioimaan vain netin kautta, sillä sehän antaisi pankille tilaisuuden säästää henkilökuluissa kun asiakkaat ovat koneiden käyttäjiä.

    Kuinkahan varmaa tämä nettipankkien käyttäminen lopultakin on tulevaisuudessa, sitä ei kai kukaan voi edes ennustaa.
    Pankkikortit ovat jo nuortenkin saatavilla, mutta kaikki ikäihmiset eivät edes aio sellaista hankkia. Tuttavapiirissäni muutamia iäkkäitä joille pankkikirja ja sen merkinnät ainoa totuus tilitapahtumista. Onneksi paikallinen pankki heille kirjapalvelunkin tarjoaa, joskin laskuttaakin palveluista.

    Tuo 6 euroa tuntuu vain liian suurelta, maksaapa sen kuka tahansa. Vielä kalliimpaa on jos tarvitset pankista jonkin todistuksen, esim. pitkään käyttämättönä olleen tilin päivittäminen ja tiliotteen saaminen pankista maksoi 35 euroa.
    Aikaa virkailijalta kului kokonaista 7 minuuttia.
  11. Samalla tavalla juttelen normaalissakin elämässä ihmisten kanssa, omilla ajatuksillani ja rehellisyydellä siinä mitä sanon.
    Tunnustan, joskus tekis mieli sanoa kärkevästikin, mutta silloin käännän sivua ja kiukkukin unohtuu.

    Moni tunnistaa minut siviilielämässäkin, eikä kukaan ole vielä sanonut häpeävänsä puolestani.
    Miksi siis itse katuisin sanomisiani?
    Minkä kirjootin, sen kirjootin ja seison sanojeni takana,
  12. Sukututkimus äidin puolelta on poikinut kirjoinakin tietoa menneistä polvista.

    En tiedä mitä hyötyä minulle on tietää suvun juurista, kun tahtovat suhteet sukulaisiin muutenkin nykyisessä ajassa olevan harvoin tapahtuvaa, useimmiten sukulaisten hautajaisissa samaan pöytään istumista, hyvää päivää ja näkemiin..

    Lapsuudessani sentään vielä kävimme kylässä serkuilla ja pikkuserkuilla, vanhempien kuoleman jälkeen yhteydet kyllä hyvin vähäisiä.

    Joillekin on itsetuntoa kohottavaa jos sukuun sattuu kuulumaan kuuluisuuksia !
    Ei se minusta herraa tee jos isä on pappi, sanoi isäni.
  13. Soittaa jo tuuli tuivertain
    puiden latvoja taivuttain.
    Tiainen pesässä hautoo taas,
    vaikka talven jäljeltä lunta maas.
    Tikkakin viestiä nokalla hakkaa
    illalla poikamies etsii akkaa.
    Kevättä rinnassa, mielessä kesä.
    Pian on valimiina kyyhkynkin pesä.
  14. Muurari on kunnon mies, ei syö laastia, eikä varasta kiviä.

    Huono pappi saarnaa vaikka kirkon tyhjäksi, kun saa itse olla äänessä.
  15. Ystävyyttä ei voi ostaa, se ansaitaan.

    Rakkauttakaan ei rahalla ja rikkaudella hankita, senkin saa kuin lahjan, jos itse osoittaa rakkautta vastapuolelle.

    Aika kuluu ja varjo venyy, eli aurinko laskee alemmaksi joka päivä, eikä kellon pysäyttämällä saa yhtään lisää aikaa.

    Mitä siis ostamalla saamme, vain hyödykkeitä ja tarvikkeita kuluttaaksemme kaikkea yhä enemmän.
  16. Me kaikki kun pidämme huolen ettemme käyttäydy sopimattomasti muita kirjoittajia kohtaan, olemme oman tekstimme valvojia, ja muita valvojia ei tarvitakaan.

    Toivottavasti hiiriä ei ilmesty pöydälle kun kissa on poissa!

    Leppoisia keskusteluhetkiä.
  17. Olen ollut mukana tapaamisissa, jopa järjestänyt ns. miitin mökillä ja laivalla.
    Niissä aina esiinnytään sillä nimimerkillä mitä osallistuja haluaa käyttää. Omaa nimeä ei tarvitse ilmoittaa, paitsi, jos henkilötietoja tarvitaan lippu-, hytti-, tai muihin vaadittuihin tietoihin. Ne tiedot jäävät vain asiaa hoitavan tietoon.

    Mikäli täällä esiintyy rehellisesti, ei kai ole mitään syytä salata naamansa ja nikkinsä yhteyttä. Uskallan kertoa oman nimeni täällä todellisessakin elämässä kohtaamilleni ihmisille, miksi en sitten virtuaalimaailman kautta ystävystyneille uusille tuttavilleni.

    Kuten täällä jo joku sanoikin; "kun luurankoja ei ole kaapissa..." uskaltaa olla oma itsensä.

    En toki ensimmäiseksi anna nimeäni tai puhelin numeroani, enkä soita numeronsa antavalle, mutta mikä estää senkin kun tutustuu paremmin.
    Poiketaan vaikka kahvilla kun satutaan samalle paikkakunnalle!

    Hyvää Pääsiäistä lukija Sinullekin.
  18. Ryppyineni ja vuosirenkaineni olen juuri se ihminen jollaiseksi elämä on minut muokannut geenieni ja perimäni perustella.

    Kauneutta ihannoidaan, ikuista nuoruutta ei ole, vaikka sitä tavoitellaan.
    Ihailen monia julkisuuden henkilöitä, mutta miksi minunkin pitäisi olla rypytön ja sorja, jos muut sitä ovat.

    Ellen kelpaa omana itsenäni johonkin seuraan, olen menemättä. Kansikuvatytöksi en koskaan ole kelvannut, mutta ystävyyttä ja kumppanuutta ei luodakaan kuvien perusteella, onneksi, joten olen paikkani omassa yhteisössäni saanut lunastaa muilla avuilla kuin kauneudella. Kauneustuotteetkin rajoittuvat hammastahnaan ja shampooseen, mitä nyt rasvaa joskus naamaan kun iho kuivuu tuulessa.

    Juuri eilen juttelimme ystävän kanssa ulkonäöstä ja sen vaikutuksesta valinnoissamme. Minulle henkinen kypsyys merkitsee enemmän kuin komea naama tai hyvä kroppa, paksun kukkaronkin tavoittelusta olen luopunut.
  19. ja samanarvoisuus, arvoja joita oppii kunnioittamaan kanssaeläjissä, erilaisista mielipiteistämme huolimatta, koska emme ole samanlaisia.

    Kritiikkiä on hyvä saada, ja se on opiksi jos se on sanottu rakentavassa hengessä. Mitä suurempi areena, sen verisemmät taistelut. Eihän keskustelun kuitenkaan pitäisi olla kilpailu, vaan mielipiteiden vaihtoa. Sitäkin täällä on, onneksi enemmän kuin tyhjiä sanoja.

    Tuo narina, se on tuttua, sitä kuulee kun sataa, sitä kuulee kun paistaa, mutta valitettavasti aina on joukossa hän jolle mikään ei riitä. Kasvatuksenko tulosta, joku osaa hillitä kielensä vaikka; se tulostin ei toimi vieläkään, puhelinlaskussa on virhe, digissä ei toimi tekstitys, maidon hinta nousee ja aina tuota kaveria pitää odottaa.

    Minä suutuin tänään viimeksi ja toin sen julki sanomalla etten sentään alistu mihin kohteluun tahansa, vaikka aina en vastaan sanokaan. Uskallan sanoa eriävänkin mielipiteen, ja uskallan muuttaa mielipiteeni, jos huomaan olevani väärässä. Kriittisyys ei tarkoita samaa kuin kielteisyys, mutta välinpitämättömyys kaikesta tekee meistä tunneköyhiä. Parempi sanoa mitä ajattelee, ajatella mitä sanoo ja antaa aivosoluille työtä.

    Järkähtämätön oma mielipide on kuin auto jota ei voi peruutta, esteen kohdattuaan ei voi muuttaa suuntaa.

    Uskon että meillä kaikilla on halu ja oikeus sanoa mielipiteemme, kunhan emme jää laulamaan samaa virttä koko päiväksi. Monet hyvätkin ajatukset ja sanomiset jäävät huomioimatta ainaiselta valittajalta jota lopulta ei kukaan edes kuuntele.
  20. Muutamat syksyt menneisyydessäni olivat kuin toivon heittämistä ja elämän unohtamista. Johtui kai ikävistä tapahtumista juuri kesän loppuessa.
    Menin kansalaisopistoon innokkaana, mutta joinain iltona ei vain saanut jalkoja liikkeelle lähteäkseen oppitunneille. Sitä tuijotti vain sateen ropinaa ikkunaan ja sääli itseään.

    Onneksi, ne syksyt ovat takana. Nyt muutin juuri syksyllä, innostuin ja sytyin syksyyn kuin nuorena. Katselin kuinka puut heittivät lehtensä kuin loisteliaan pukunsa, vesi tummui koska taivaskaan ei ollut sininen, vaan sateisen synkkä.
    Kaikki uusi antaa potkua, se on totta.

    Syksy tarjoaa kyllä luonnossakin katsottavaa, vaikka lintujen äänet hiljenevät kun muuttolinnut ovat lähteneet. Ne kokooontumiset ja lähtölennot parvissa, ne ovat luonnonnäytelmää syksyisellä taivaalla. Linnut kaartelevat asuinsijojensa yllä kuin painaakseen mieleensä miltä täällä näyttää... heittäkseen hyvästit ja kiitokset taas kerran.
    Aina ei innosta loksutella kumisaappaissa, mutta kostea ilmahan tekee hyvää iholle, joten senkin sietää.
    21. 26 / 33
TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt