Vapaa kuvaus

Kotimaa: --- Koulutus: --- Ammatti: Muu Siviilisääty: --- Lapset: ---

Aloituksia

32

Kommenttia

353

  1. Lohdutonta?+Päin+vastoin.+Puhumalla+tai+kirjoittamalla+voi+päästää+irti+entisistä+möröistä+sekä+tikuista+ja+hirsistä+silmässään.Ja+jos+vanhoja+ei+saa+mielestäsi+muistella,+niin+miksi+muistelisi+ilahduttaviakaan.
  2. Tässäpä tuli niin tiivistä provoa, etten tiedä mihin tarttuisi.

    Jospa aloittaisin alusta eli ”miksi pitää toisia aina haukkua ja toisia aina kehua”. Kysymys on kliseiden klise. ”Aina” on suuresti liioiteltua. Ei ketään aina haukuta tai kehuta vaan jokaista joskus haukutaan ja joskus kehutaan jopa vielä eri ihmisten toimesta. Jokaisella palstalla on muutama kirjoittaja, jotka ottavat kehutkin kettuiluna ja vastaavasti haukut kehuina.

    ”Miks ei voitais vaan vaihtaa mielipiteitä” on toinen klise. Mieleen tulee pikkulapsi, joka polkee jalkaansa ja karjuu että ”miksette te voi kun mää tahdon."

    Seuraava lause menee yli hilseen: minkä takia tästä kehumisesta ja haukkumiseta pitää aina tehdä niin iso asia kelle se tuo hyvän mielen tuskin kellekkään muulle kun kirjoittajalle oot sää niin huippu tyyppi jonkun mielestä voi olla mutta toisen mielestä taas ei mää en ainakaan kovin paljoo arvosta sellaisia kirjoittajia jotka on aina samaa mieltä toisten kanssa sehän ei voi olla mahdollista ettei koskaan ole eri mieltä.”

    Mutta jos oikein ymmärsin, aloittaja on sitä mieltä, että kehuista ja haukuista ei pidä tehdä numeroo mutta häntä harmittaa sen verransekä kehut että hakut että hän tekee numeron numeron tekemistä. Samaan hengenvetoon hän kertoo, ettei arvosta kirjoittajia jotka ovat samaa mieltä jonkun kanssa. Tai kenties hän tarkoittaa, että ollaan samaa mieltä hänen kanssaan kun kuitenkin toivoo että ei oltaisiin.
  3. Pupujussi on luultavasti toimestani päässyt hengestään. Kutakuinkin samoin kuin sinulla eräänä synkkänä myrsky-yönä hyppäsi jänis auton eteen ryhtyen juoksemaan auton valoissa ja niinhän siinä kävi että kun auto kulki kuuttakymppiä ja pupu kolmeakymppiä niin osuma tuli. Aikaa kilpajuoksuun meni muutama sekunti eli ehdin nähdä mutta en reagoida.

    Ei näkynyt kopahduksen jälkeen jälkeäkään sysipimeällä metsätiellä pupusta eikä jälkeä autossa joten vain päättelen, että henki lähti. Metsä vilisee kettuja niillä main, että arvailen ketun hoitaneen loput jos jäljiltäni henkiin jäi.

    Vaikka suretti niin ilkeänä ajattelin, että onpahan yksi vähemmän syömässä mun vuorenkilpien lehdet talvisin.