anukatariina

Nainen moneen lähtöön.
Suvaitsematon suvaitsemattomuutta ja toisten Luojan luomien vahingoittamista kohtaan.
Kotieläimet: Langaton kotihiiri
En pidä: Tiukka pipo
Ruoka & juoma: Parhaat palat omasta päästä
Koulutus: Yliopisto/korkeakoulu
Ammatti: Muu
Siviilisääty: Varattu
Lapset: Olen ylpeä vanhempi ja isovanhempi
Muuta: En kaipaa herraseuran yksityisviestejä enkä muuta vonkausta
Liittynyt sitten
Muokkaa profiilia4 aloitusta · 210 kommenttia
- Länsimaissa silmä on tottunut pikkuhousun saumojen näkymiseen jo iät ajat, esimerkiksi 70-luvulla farkuista ne kyllä näkyivät, vaikka farkutkin olivat nykyistä paksumpaa ja jäykempää materiaalia. Ja jos on todella suuri ahdistus näkyvyydestä, stringien sijaan on todella pilvin pimein saumattomia vaihtoehtoja. Pikkarien pilkoitus värin perusteella on mielestäni aikalailla osoittelevampi tai ajattelemattomampi valinta. Tyylitajua en myöskään löydä parin vuoden takaisesta muodista, jossa farkut paljastivat ahterin yläosan ja asian korostamiseksi stringien takaosa nyhdettiin varta vasten näytille.
- Miksiköhän täällä ei enää voi antaa miinuksia normaalisti..... :(
Tässä niitä kuitenkin tulee: - - - - - - - - - - - - Komppaan: Parin-kolmen millin karva on otollisin pituus jolloin epilaattori nappaa sen pystysuunnasta eikä revi sivulle. Tällöin tulos on paras ja kipukin vähäisin :)
- Tsot tsot, asia ei ole noin yksinkertainen: Toisilla erityisesti polyamidisukkahousut tosiaan kutisevat helposti, toisilla taas ei koskaan. Myös elastaani voi olla joillekin se kutinaa aiheuttava aine. Se on toisaalta totta, että rasvaus auttaa useimmiten. Totta on myös, että viimeistely- ja väriaineet voivat aiheuttaa kutinaa herkkänahkaisille kuitulaadusta riippumatta. Jos näin on, kannattaa siis pestä sukkahousut ennen jalkaan vetämistä.
- Meikkausvideoita on netti väärällään, joskin useimmat niiden drag-painotteisista lopputuloksista saattaisivat olla järkytys alakerran Siwassa käydessä. Tässä yksi, josta siitäkin voisi ottaa melkoisen osan pois arkimeikkiä ajatellen.
https://www.youtube.com/watch?v=2wYnKbIRZXs
Lisää löydät esimerkiksi hakusanalla "mtf makeover" tai "boy to girl makeover" tai "mtf transformation" tai "boy to girl transformation". - Meressä on tämä ranta, vastaranta ja siinä välissä ulappa. Transvestiitti voi kokea toisen binäärin sukupuolen itselleen syntymässä määritettyyn nähden "vastakkaiseksi" tai kellua siinä jossain määrittämättömällä alueella.
Itse hahmotan naissukupuoli- ja miessukupuoli-identiteetit toisistaa irrallisina ulottuvuuksina, jotka voivat olla joillakin lähes nollassa ja toisilla taas lähes maksimissa samaan aikaan. En tunnista sisäisesti muita sukupuoli-identiteettejä, mutta suon sellaisen kokemisen kaikin mokomin niille, joilla tällainen kokemus on.
Ja kuten siis sanoin, ei kannata yrittää määrittää toisten identiteettejä. - Termit ovat aika hienovarainen asia: On hyvä tietää, mitä ne tarkoittavat, ettei tule niitä vääriin ihmisiin julkisesti liittäneeksi. Toisaalta termi voi tarkoittaa eri ihmisille henkilökohtaisesti eri asiaa. Jos siis joku esimerkiksi sanoo olevansa transvestiitti, transgender tai transsukupuolinen, ei kannata tehdä liian pitkälle meneviä oletuksia siitä, minkälainen ihminen hän on.
Tästä esimerkkinä on usein virheellinen olettama, että transvestiitti on pelkästään mekoista pitävä mies tai että hänen suhteensa vastakkaisen sukupuolen asioihin on puhtaasti seksuaalinen.
Toisaalta ei pitäisi mennä luettelemaan ehtoja, joita toisen on täytettävä ollakseen se, mitä ilmoitti olevansa.
Tästä klassisia esimerkkejä ovat lausumat, joissa joku ei voi olla transnainen, koska hän pukeutuu liian naisellisesti ja toisaalta vastakkainen väittämä, että hän ei pukeudu tarpeeksi naisellisesti. Ensimmäistä kuulee joskus toisilta transnaisilta ja toista "suuren yleisön" edustajilta.
Ainoa järkevä tapa suhtautua asiaan sosiaalisessa kanssakäymisessä on antaa ihmisen kertoa itsestään sen verran kuin hän on siihen halukas. Tätä kutsutaan oikeudeksi itsemäärittelyyn. Samalla voi ehkä varoa omassa puheessaan lausumia, joista paljastuu oma, hyvin mahdollisesti pieleen mennyt määritys. Jos tilanne on jostain syystä pakottava (tämä on todellisuudessa äärimmäisen harvinaista!), voi häntä toki kohteliaasti pyytää kertomaan, miten hän itse hahmottaa oman identiteettinsä. - Minulla ei ole ihan vertaiskokemusta piirun tarkasti, mutta jotain omista kokemuksistani voin ammentaa ajattelun aiheeksi ja ehkä elämän rakennusaiheiksikin.
"...mutta päättyi siihen että tämä heteroksi tai ehkä biseksuaaliksi määrittelemäni kaveri lähetti minulle kuvan itsestään sanoisinko naisellisesti pukeutuneena ja alkoi vältellä minua."
Kysyisin pari kysymystä tähän liittyen:
1) Mikä oli hänelle ilmaisemasi ensireaktiosi tuohon kuvaan?
2) Miksi et itse kerro vastavuoroisesti omista tuntemuksistasi, kuten ainakin kertomuksesi ymmärsin?
Voisin helposti kuvitella, että hän pelkäsi kuvan aiheuttavan torjuntareaktion ja toisaalta toivoi sen innostavan sinua. Itse olin aivan pakokauhussa vaimolleni kertoessani. Jos reaktiosi on ollut laimea, hän on voinut tulkita sen torjunnaksi. Hän on varmaan ollut melko peloissaan kuvaa lähettäessään ja reaktiosi ylitulkinta on tuolloin ollut hyvinkin mahdollista.
Toisaalta se, että hän on asiassa avautunut, pitäisi tehdä myös Sinulle tilaa kertoa omasta ominaisuudestasi. Hän on todennäköisesti siitä innoissaan, koska se antaa myös hänelle tilaa olla kokonainen persoonansa suhteessanne. Jos nämä persoonallisuuden piirteenne eivät aiheuta kummassakaan varsinaista turn off-efektiä, ne voivat rikastuttaa elämäänne suuresti.
Tässä asiassa hyvä puoli on myös se, että julkinen asema tms. ei ole este vaan ainoastaan pieni haaste: Laittautuminen toisen sukupuolen moodiin tekee ihmisestä melko tunnistamattoman ja toisaalta sitä voi harrastaa paikoissa, joissa tuttuja ei varmuudella tule vastaan. Olen itse edelleen kaapissa, mutta se ei ole estänyt kulkemista vaimoni kanssa ympäri Eurooppaa ja myös Suomessa niissä kaupungeissä, joissa tähän asiaan vihkiytymättömiä tuttaviamme ei ole odotettavissa vastaantulijoina. - Lapsen saamisella on tautiluokitus
O00–O99 Raskaus, synnytys ja lapsivuoteus
... ja se edellyttää usein lääketieteellistä toimenpidettä. Se lienee mielestäsi sairaus...?
Molemmat ovat siis (tilanteen mukaan tarpeellisia) lääketieteellistä toimenpidettä vaativia tiloja, eivät sairauksia. - Yleensä pidän juhlamatkassa vaihtokengät, talvisäähän tarkoitetut saapikkaat kun tuppaavat hiostamaan ajan oloon. Vaiva ei ole hirmuinen, mahtuvat keskikokoiseen käsilaukkuun.
- Karvankasvun väheneminen on kovin yksilöllistä. Joillekin jatkuva epilointi, vahaus tai sokerointi vähentää karvankasvua merkittävästi ainakin säärien ja reisien alueella, joillakin se ei näytä vaikuttavan mitenkään. Parran epiloinnin vaikutuksista en ole kuullut, mutta todennäköisesti vaikutus ei ole kovinkaan suuri, Parran epiloinnissa on aika iso riski sille, että uudet karvat kasvavat sisään.
Laserhoito vähentää karvankasvua ja saattaa parhaassa tapauksessa jopa pysäytttää sen. Karvan väri on olennainen asia tuloksissa: Laserin on imeydyttävä karvan juuren alueen pigmenttiin eikä se siis pure blondiin, harmaaseen tai punaiseen karvaan. Totaaliseen karvankasvun loppumiseen tarvitaan jopa kymmenen laserointia, koska osa ihokarvoista on koko ajan lepotilassa, jolloin hoito ei pääse niitä tuhoamaan. Koko parta-alueen laserointi maksaa 150 euron tietämillä per kerta.
Neulaepilointi hävittää karvat varmimmin ja riippumatta karvan väristä. Menetelmä on hidas (max n. 400 karvaa/h) ja siten myös kallis, esim. 65 euroa/tunti.Jos poltettavia karvoja on vaikkapa 30 000, voit hahmottaa työmaan laajuuden ja keston. Lisäongelmana on myös ihon epätasaisuus hoitojakson aikana. Sen sanotaan kyllä tasaantuvan ajan myötä ja toisaalta ihoa voi tasoitella lisää laserhoidolla.
Karvojen kasvua hidastavia aineita on markkinoitu aina välillä. Niitä laitetaan yleensä epiloidulle ihoalueelle, jolloin aine pääsee karvahuokosen pohjalle. Minulla ei ole niiden todellisesta tehosta tietoa. Linkissä yksi tällaisena mainostettu tuote.
http://www.skindividual.fi/ammattisivut/vartalonhoito/ff-tuotteet.html - Kymmenen kuvan keskiarvo: 25% maskuliininen, 75% feminiininen, ikää 10 vuotta elettyä elämää vähemmän.
Ohjelma ei kyllä osaa erottaa laittautumisen tuottamaa huijausta: Mieslookissa tulos oli 99% maskuliininen ja 1% feminiininen ja ikääkin kosolti enemmän. - Mielenterveyspalveluissa ei tämän alan osaaminen ole kovin tasalaatuista. Luulen, että transtukipisteeltä saisit parhaat vinkit, kuinka edetä tuon vyyhden selvittelyssä.
http://transtukipiste.fi/ - Jospa kääntäisit asian toisin päin: On monia naisia, jotka pitävät ominaisuuttasi ihan piristävänä lisänä parisuhteessa. Jospa siis lähestytkin avoimin kortein - ja jos pelottaa, niin aluksi ilman oikeaa miesnimeäsi :)
- Joten....?
On totta, että transvestiittien elämäntilanne ei aina mahdollista julkista esiintymistä molemmilla identiteeteillä. Ja samasta syystä monet todella ovat arkoja olemaan julkisuudessa pelkän transpuolensakin kanssa. Se, että transsukupuoliset ovat samassa identiteetissä 24/7, ei kai tee heistä sen parempia ihmisiä. Heistäkin osa karttaa transjulkisuutta, ettei heidän transidentiteettinsä paljastuisi. OIenko sokea, kun en näe eroa....?
Mutta tähän tilaisuuden julkisuusaiheeseen: Nämä tilaisuudet on tarkoituksellisesti suunnattu julkisiksi ja niiden sanomaa on tarkoitus myös levittää transyhteisön ulkopuolelle. Esimerkiksi on tärkeää levittää ymmärrystä siitä, mitä transihmisen oleminen työpaikalla voi tarkoittaa ja mitä tilanteessa kultakin on syytä edellyttää. Tällaiseen tilaisuuteen paikalle tulevat ne, joita julkisuusasia ei liikaa häiritse. Niille, jotka eivät halua julkisuutta, on olemassa lukuisa määrä vertaistapaamisia ja vastaavia. - Tarkoittaa sukupuolten ulkoisten piirteiden sekoittamista vaatetuksella, kampauksella ja ehostuksella. Genderbender olisi taas sukupuolisen ilmaisun taivuttamista jonnekin päin - mikä toki saattaisi johtaa likipitäen samaan lopputulemaan ;-)
- http://www.youtube.com/watch?v=aDiYeJ_bsQo
- Ehkä olisi paras olla viisastelematta täällä asioista, joista ei ole ilmeisestikään perillä. Tuon termiasian lisäksi sotket monien mielestä loukkaavan "transu"-sanan sisällön totaalisesti. Transvestiitti (sitä kai tarkoitit....?) on väljä käsite heistä, joille pelkkä pukeutuminen tai eläytyminen vastakkaisen sukupuolen mukaisesti riittää. Drag queen on kuitenkin yleisimmin naista yliampuvasti esittävä homo, ja suurin osa tiiteistä ei tunne tätä skeneä omakseen.
- "Miten tiitteilystä on yleensä tapana nauttia yhdessä puolison kanssa? Jos puoliso siis EI syty meikeistä tai naisvaateista erityisesti itse? "
Tuolloin varmaankin aika huonosti mitenkään. Toisaalta ei tittipuolison kanssa naisellisten asioiden jakaminen vaadi mitään supernaisellista orientaatiota, ihan normaali asenne mahdollistaa monenlaista. Oman kokemuksen mukaan se voi tapahtua esimerkiksi molempia koskevana vaatetuksen pohtimisena ja suunnitteluna, shoppailuna, kauneus- ja hemmotteluhoitoina, kulttuuriharrastuksina, matkailuna ja monenlaisena sosiaalisena elämänä. Itselleni tämä kaikki on ollut hurja avaus maailmaan, mutta kyllä puolisokin siitä silminnähden nauttii. Se toki vaatii minulta myös sitä, että puolison muistakin tarpeista huolehditaan suhteessa. Kokonaisuus voi olla tällöin ihan tasavertainen. - Tiitteilyyn ei ryhdytä: Se ei ole elämänvalinta sen enempää kuin vaikkapa se, alatko itse elää naisen elämää vai et. Toki ihminen joutuu päättämään, missä määrin hän taipumustaan toteuttaa esimerkiksi julkisuudessa.
Naisellisuus on tärkeää tiittimiehelle, niinkuin se on naisellekin. Jos miehen vähäinenkin naisellisuus on puolisolle ehdoton uhka tai turn off, ei suhteen jatkamisessa ole yksinkertaisesti järkeä. Toisaalta tunnen monta puolisoa, jotka eivät koe sitä millään tavoin uhatuksi ja päin vastoin ovat iloisia siitä, että voivat jakaa naisellisia asioita tiittipuolisonsa kanssa.
Jos tiitti joutuu paljastamaan salaisuutensa jo alkaneessa suhteessa, hyvät ihmissuhdetaidot ovat todella tarpeen. Jos tiitti on viisas, hän lähestyy potentiaalista puolisoaan jo lähtökohtaisesti avoimin kortein. Vaikka se karsii monta nirppanokkaa ihastuksen kohdetta ja voi tuntua aluksi epätoivoiselta, tiitteilyn hyväksyvä ja siitä jopa nauttiva puoliso on lottovoittoa paljon todennäköisempi onnenpotku.