Vapaa kuvaus

Vanha jääräpää, lyhyesti sanoen. Kotimaa: --- Koulutus: --- Ammatti: Muu Siviilisääty: --- Lapset: ---

Aloituksia

11

Kommenttia

1100

  1. Akun varaustilaa voi parhaiten seurata ominaispainomittarilla mikäli akku ei ole täysin suljettu. Jännite antaa hieman epämääräisen kuvan koska se todella laskee.

    Lepotilassahan täysi akku on jossain 12,5 - 12,7 voltin paikkeilla vaikka se täyteen ladattaessa saattaa olla luokkaa 14,4V ja kestolatauksessakin yli 13V. Kun lataus loppuu alkaa jännite pudota tuota 12V kohti mutta ilman purkausta tuskin hyvällä akulla alle tuon 12.5V.

    Nykyisin on yleensä kytketty paljon pientä piilokuormaa 12V piiriin, niitä ovat vaikka radio tai/ja TV valmiiustilassaan, 12V -> 230Vac konvertteri jos se on kytketty, hälytin jos sellainen on ynnä monta muutakin mahdollisuutta. Normaalissa käytössä ne eivät häiritse mutta kun auto/vaunu on käyttämättä niin sinne se energia hiljalleen hupenee.

    Kannattaa ottaa akun + kaapeli irti kun jä'ttää sen huilimaan, siihen voi tietysti laittaa kytkimen kunhan sillä on riitävä virrankesto, ainakin 50A mieluummin ehkä 100.

    Tuo kertomasi vie vuorokaudessa noin 2 Ah ja viikossa reilut 10. Suosittelen aurinkopaneeleita jos muuta et keksi!
  2. Olen tosin ollut karavaanari vasta hieman vajaat 20 vuotta mutta vierailtuani varsin useilla SFC-leirintäalueilla niin en niitä miksikään muuksi kuin leirintäalueeksi osaa sanoa. Tosin ne eivät ole yleisiä leirintäalueita vaan pääosin jäsenten käyttöön tarkoitettuja.

    Onhan meitäkin montaa sorttia kuten puutarhakaravaanarit jotka asuvat vakipaikoillaan suurimman osan vuotta jos eivät koko vuotta ja sellaisia kuin minä joka harvoin on kahta yötä samassa paikassa. Siihen väliin mahtuu tosin monta lisätyyppiäkin jokaisen maun mukaan.

    Olen myös pannut merkille monien tuppautuvan ihan perheineen noille alueille kuten myös näihin mustalaisrientoihin joita itse harrastan eli kyseessä on leireilevän ja retkeilevän perheen ja yksinäisenkin harrastus enkä näe mitään outoa jos sitä sanotaan leirintämatkailuksi sillä sitähän se on!

    Leirintämatkailua voi tietysti harrastaa monella tavalla vaikka jalkapatikassa, pyöräillen, soutuveneellä jne. vain mielikuvitus on rajana noille tavoille. Voithan sinä alkaa kerätä harrastajajoukkoa joka ajattelee laillasi ja perustaa vastaavan järjestön sen porukan ympärille. Saman ovat tehneet veneilijät ja heilläkin on vastaavia paikkoja joskin laituritilat ovat yleensä rajallisemmat kuin leirintätilat.

    En oikein ymmärrä tuon vuodatuksesi lähtökohtia, olisikohan kateudella mitään tekemistä asian kanssa? Osa meistä karavaanareista kun kiertää muutaman tonnin vehkeillä ja jotkut muutaman sadan tonnin mutta en ole koskaan huomannut käytännössä jakoa noilla alueilla sen mukaan monenko euron vehkeillä liikutaan. Tervetuloa mukaan!
  3. Kyllä nyt setä on sinunkin hieman alettava miettiä asioita uudelleen.

    Suomessa ei ollut 1939 mitään sotapoliitikkoja vaan poliitikkoja jotka luottivat hyökkäämättömyyssopimukseen jossa ei edes ollut irtisanomismahdollisuutta (joskaan se ei kommunistia rajoittanut!). Olimme lisäksi havahtuneet sodan mahdollisuuteen Euroopassa vuotta aiemmin mikä oli aivan liian myöhään emmekä siksi olleet edes varustautuneita puolustus saatikka hyökkäys sotaan. T%ässäkin kohden olet kaukana metsässä.

    Me neuvottelimme mutta emme kyenneet antamaan periksi koska NL vaati osin alueita joita tarvittiin puolustukseen kuten linnoituslinjaa kannaksella. Hyökkäykseenhän se ei sopinut kuten näimme Ranskan Maginot linjasta jonka sakut kiersivät Belgian kautta ja koko investointi meni Kankkulan kaivoon heiltä.

    Jos olisimme antaneet puolustuslinjan ilmaiseksi ja päästäneet joukkoja divisioonittain Helsingin länsipuolelle niin olisi käynyt kuten Viron ja muidenkin Baltian maiden kävi mitä suurimmalla todennäköisyydellä.

    Suomi toivoi lännen apua mutta ei voinut luottaa siihen koska mitään sopimuksia ei ollut. Lännen suurin kiinnostus olivat Ruotsin kaivosalueet joista Saksa sai malmiaan sotateollisuudelle ja pääosa joukoista olisikin jäänyt niitä suojaamaan sakuilta. Sillä määrällä sotilaita joita tänne kaavailtiin olisi ollut vain symbolinen merkitys joskin NL:n kannalta katastrofaalinen sen joutuessa sotaan länsiliittoutuneiden kanssa joiden apuun se laski pitkällä tähtäimellä. Sen vuoksi saimme rauhan aikaan maaliskuussa 1940.

    Mikään Kansainliiton peruskirja ei oikeuttanut NL:a hyökkäämään Suomen kimppuun ja siksihän Kansainliitto erottikin NL:n jäsenyydestään Suomen vedottua siihen. Suomi ei myöskään rikkonut Suomen ja NL:n välistä hyökkäämättömyyssopimusta vastaan pennin vertaa ja Talvisodan alun syyksi väitetyt Mainilatkin NL ampui itse syyttäen Molotovin nootissa meitä moisesta rikkeestä. Tässä kohden ei kannata väittää vastaan koska neukut eli nyky venäläiset ovat itse asian myöntäneet.

    Ei noudattanut NL sopimuksen viidettä artiklaa koska se vaatii rauhanomaista ratkaisua asioihin enkä ainakaan minä pysty puna-armeijan hyökkäystä pitämään rauhanomaisena ratkaisuna.

    Kerro vielä mitkä ne Suomen ”sopimusrikkomukset” olivat? Niitä tuskin löytyy aikuisten oikeasti. Komuselitykset voit jättää omaan arvoonsa, siis lähteiden pitää löytyä muualta kuin komupiireistä!