Kyynel tuo timantista jaloin kastoi lumotun nuotion loimun pieni ja niin viaton pisara kulki eläen salaa liekeissä huomaamattaan ja ajallaan haalensi kipinät rätisten tuuleen tuiversi puhurit nuotion sammutti kipinät pi…
Kadut täyttyy askelista asfaltti kuivahtaa kiirehtivissä jaloissa tuo öinen hyljätty hiljaisuus puhkeaa auringon valoon ja iloisiin kasvoihin. Vilkkuvat liikenne valot iskevät elämän hymyään käsi näin käteen tarttuu hen…
Hän omisti kauniin niin herkän sisäisen maailman hän joka uskoi kuin luotti ihmisiin hän joka omistaan luovutti hyvyyttään hänen sydämensä hänen sielun pohjaton aitous oli maailmaa syleilevä hän katsoi läpi toisten eläm…
Yö pyysi lupaansa tulla kuivalle vuoteelleni kun päivällä minut märäksi kasteli näin iltaansa jo hämärtyi vesitti tummat hahmot lammensa syliin renkaansa veteen piirsi johon öinen valo ei luo kajoaan polkuaansa minuun l…
Ei se ollut tuuli ei se ollut sade joka minussa kävi jossa jälkensä jätti se olin minä joka itseänsä kosketti, joka myrskynsä sisälleen nosti ja itsensä kyyneliin kastoi ei se ollut nainen ei se ollut hänen rakkautensa …
Hennot jäljet hiekassa jossa vesi kulkee uomissaan tummat liikkuvat varjot taivaalla - pilvet - veden peittämät pilvet vuodattavat padotut voimat alas ilmojen halki peittäen hiekkaan painautuneet hennon jättämät jäljet …
Miten hän puhui rakkaudesta kun satoi ja kastuin puhui suuria sanoja kun hengityskin huurtui kuivana sateenvarjonsa alla lämpimyyttään loi katseillaan kun märkänä palelin koleassa viimassa hymyili sateelleen ilon pisaro…
Lähellä kulkee ja seittiään punoo makuhermoilla kutiaa odottaa ulospääsyään vaipuu ilta yön syliin valo häipyy maisemaan kituu ajatus tietoisuuden taa välkkyy mietteet sammahtaen, rakkausliekki lepattaen sammuu niin vai…
Huutaa pimeään yöhön vesisateen pyhättöön kastelee sisäisen ankkurinsa painosta pyhään aamuun hetken sydämensä viiltoa riistoa sydämen ja mielen trapetsillaan valonkajoa taivaan purppuraa matkallaan tuo kulkija etsii tu…
Elämän virtaa laineilla lipuu hiipien tuuliin taivaltajan mietteet nojaten tukiensa varaan vartensa voimaa uskoen askeleensa eteen tarjoten luonnon maisemissa sielun pohjissa aatoksiensa mailla hengittäen varastonsa vil…
Rakkauden nurkkani vuotavat pehmeän kuiva ja lämmin nurkkauteni kastuu leviää huoneeseeni tunteiden sumupilvet katoaa sydämeni lämpö huurtuu sieluni ikkunat katketen piirtyy valo hämäryyteen eksynyt tähän osoitteeseeni …
Et kesytä minua kyyneleillä en helly aistiesi vietäviksi pieni tuulahdus käy silmissäsi katsoessasi minuun jäätävää tuulta jäätynyttä maata,joissa sadekin heittää kyyneleitään kylmenneillä askelmilla kuljen sisäisiä kar…
Tuulee ja niin se ravistaa huutaa tuuleen itseään omaa kaipuutaan joka velloo arkkuun sisäiseen auetakseen maailmalleen minuus lukittuna kuoreen jota myrsky heittäen alati suuntaansa vaihtaa valonsäde jo pieni kammiooni…
Hector lauloi - lapsi tuo runojaan rustaa onko lapsi päästänsä sekaisin - vuosikymmenien päästä tuo samainen lapsi näpyttää samaiset rakkaus sanaset koneellaan muistaen nuoruutensa sävelet sanoineen jo omassa aikuisuude…
Näinkö Sinä minua muistat että taivaalta asti säteilet ja loistat meidät näin maailman kartalle jotta koko luomakunta tunnistaa Rakkauden määrämme toisiimme - ohjenuoraksi - Maailman rauhalle !
Sataa ja niin vesi noroaa minussa ja koleuden tuike lihassani,joka puhuttelee minua ihoni kipunoi tuikkeillaan tuuli vahvistaen voimaansa lämmön kaipuu ihollani jota vesivirta haihduttaa. Kuljen märkiä katuja kuin peili…
Paljon hyvyyden kosketusta niin runsaasti elämän hedelmiä notkuu pihapuuni oksistot sisäisen syksyisessä puutarhassani, jaksaako sydän kantaa kestääkö mielenmaisemani - olen niin rikki: Sinusta. Ja kantaako runkoni enää…
Hämäryyden varjot lankeavat valojen kupeessa ympärilleni sieluja taivaalla tuikkivina tähtitarhoina syksyisessä kuunkajossa yksinäisiä sydämiä yhdessä ja erikseen huojuvat korkeat puiden latvukset tässä illassa luonnons…
Ei se ollut Aurinko eikä valkea hohtavan koskematon lumi joka synnytti tämän tunteen luoduksi minuun ei se ollut rahan tuoma turvallisuus ei se ollut saatu kunnianosoitus. Tämän tunteen sait Sinä nainen aikaan sillä sul…
Taivaalla lukemattomia sirpaleita kirkkaita jotka tuikkivat valoaan hämäryyteen ja nurmikolla rikottuja laseja,jotka hohtavat iltavaloissa sirpaleina nurmikoilla johon astun tekevät minuun haavojaan ja vuodan verta mutt…
