suistonvaltaaja

Vapaa kuvaus

Pohdiskelija, sivustatarkkailija Coctail: sisäisesti kristittyä&ulkoisesti maailmasta tartuntaa saanut Habitus: pienehkö (172), mutta sopusuhtanen Ikä: mieli nuorempi kuin numerot Harrastus:luonto, lukeminen, koti-illat, musan kuuntelu Luonne: ujo, kai?, mä ehkä pelkään enemmän sua kuin sä mua Omia teitään vaeltava lepattava sielunriekale, joka etsii elämää, totuutta ja jotain muutakin ja joka haveilee olevansa suuri-pieni soturi. Ihmisen on löydettävä tiensä ja tapansa kuinka sovittaa yhteen usko ja maallinen vaellus, sillä: Emme voi lähteä täältä ennenaikaisesti pois "Mä tunnen mun ystävän tiedän yrittää pysyä hän kolme vuodenaikaa täällä yli kesän. Oli kuumetta syntyessään sai oudon vian sydämeensä neljä tuulta rakensi sinne pesän" Joillekin vaan ystävyys on vaikeempaa kuin yksinäisyys... Ja synkät pilvilautat valuvat etelästä... tännekkö? Jos uskot, on olemassa käsikirjoitus; ajasta, maailmasta, ihmisistä... Ihminen ei tiedä koska hänen sielunsa vaaditaan pois! Etsin itseäni ja paikkaani tällä planeetalla. En ole sitä löytänyt, en tiedä löytänenkö sitä koskaan? Enkä myöskään kaltaisijani vaeltajia ole täällä maailmassa tavannut. Mihin tekin olette kadonneet? Lienenkö siis syntynyt väärään aikakauteen? Tai väärälle planeetalle? En tiiä mut joku sanoo... "Tunnet olevasi yksin keskellä mustaa maailmaa jokainen sun yrityskin olla iloinen vain masentaa. Älä silloin menetä uskoa parempaan huomiseen juuri sinun täytyy kulkea läpi tuskaisten hetkien kukaan muu ei voi sua auttaa, kukaan ei voinut mua: Olen kokenut tuskan masentavan elämänhaluni lannistavan aina voima rakastava on mut vapauttava" Lainaukset: -P- Positiivisuus on syvältä, mutta syvemmältä on nega.hapatus Ei kaikkea tarvii vakavasti ottaa Tsemppiä erityisesti niille vierailijoile, joilla elämä välillä tuntuu olevan enempi ja vähempi "hukassa", ajatuspohjasta riippumatta! Me kaikki olemme matkalla jonnekkin... tulevaisuuteen Ja mitä tulevaisuus tuokaan mukanaan? Kiitos kun tutustuit! Suosikkibändit/artistit: Pöllö, talitintti, hömötintti, kirjosieppo Suosikkileffat: Mad Maxit, Tanssii susien kanssa Lempikirjat: Raamattu, jännitys kuten Jack Higgins, aku Vapaa-aikanani: luontoon, lukemaan, lepäämään.. Suosikkipalstat Suomi24 Keskusteluissa: Profetia, yksinäisyys Katson tv:stä mieluiten: luonto-ohjelmat, elokuvia erityisesti jännitys Kotieläimet: villakoiria on aikas paljon nurkissa ja sängyn alla, mut on ne helppohoitosia En pidä: No ne hyttyset! Parhaat matkakohteet: lande Kotimaa: --- Koulutus: Ammattikoulu Ammatti: Muu Työskentelen: vaki duuni Siviilisääty: Sinkku Lapset: --- Messenger: [email protected] Hakusanat: Usko, yksinäisyys

Aloituksia

37

Kommenttia

428

  1. tuli hyvä kirjoitus!
    Tämäntyyppisiä omakohtaisia todistuksia kaipaisi enemmän. Itsensä likoon laittamien omakohtaisten kokemusten muodossa vaan saattaa johtaa ikäviin vastauksiin, mutta silti olisi kiva lukea enemmän ihmisten omia "outoja" kokemuksia. Minulla niitä ei juuri ole, joten en voi niistä kertoa.

    Ja mitä taas itse rokotteisiin tulee, niin kyllä niiden antamisessa on tarkoitus auttaa ihmisiä. Ei kaikessa tarvitse nähdä salaliitto-teorioita.
  2. luettelostasi taittaa puuttua se kuinka veri saadaan "saastaiseksi" normaalia ruuansulatusteitä (suolistoa) käyttäen. Eli ei tarvii kuin syödä jotakin lääkeaineita, niin ne imeytyvät vereen ja veren mukana eri kudoksiin.
    Kyllä minä ainakin otan särkylääkkeen, jos esim. päätä särkee. En koe että siinä veri saastuu vaikka lääkeaine on veressä ja sen veren mukana kulkeutuu kaikkialle elimistöön.

    Paavalikin kehoittaa Timoteusta juomaan vähän viiniä lääkkeenä (vatsa) vaivohinsa. Kuten tiedettyä sekin viini imeytyy vereen ja veren mukana muuanne elimistöön.
    En usko, että Paavali olisi vastustanut nykyisin tunnettuja lääkkeitä (joita ei tuolloin ollut vielä olemassa).

    Ei ihmisen parantaminen verenvälityksellä kulkeutuvien lääkeaineiden kautta ole automaattisesti paha asia tai synti.
  3. ole turha ihminen tässä yhteiskunnassa.

    Lääkärit, psykologit ym. auttajat tarvitsevat työhönsä asiakkaita (potilaita), muutoin heitäkään ei tarvittaisi ja hekin olisivat turhia taakkoja.

    Sinä käytät yhteiskunnan muitakin palveluita ostaessasi erilaisia tuotteita ja ilman asiakkaita ei talous pyöri.

    Toiset ihmiset tarvitsevat muita ihmisiä ystävikseen, kavereikseen tai jos ei muuhun, niin vertaamaan omaa asemaansa elämässään vaikkapa sinun elämään ja saavat siitä ehkä itsetunnolleen kohennusta mikäli kokevat itsensä muka jotenkin paremmiksi...

    Kieltämättä asiakaspalvelu on ammattina haasteellinen, siinä kun pitäisi esittää sitä iloista, ahkeraa, osaavaa ja asiakkaista huolehtivaa palvelijaa. Uuden alku aina pelottaa tai ainakin jännittää jokaista, mutta kyllä sinun kannattaisi yrittää ottaa uusi haaste vastaan.
    Nykyisin kun kuulee usein lausuttavan, että hankaliinkin asioihin pitää suhtautua positiivisellä asenteella, niin varmaan siinä on perääkin. Asenne ratkaisee jo paljon.

    Mitä taas noihin lääkäreiden tai psykologien diagnooseihin tulee, niin tarviiko niitäkään aina ottaa niin vakavasti. Väitänpä, että suomessakin on valtaisan paljon ihmisiä työelämässä, joille oikeasti voisi kirjoittaa jonkun diagnoosin. He eivät vain koskaa tarvitse tai halua sitä tai tuskin edes itse tiedostavat olevansa sairaita. Lulenpa että itsekin saattaisin saada depressio diagnoosin jo ensimmäiseltä lääkäriltä jolle menisin, jos sellaisen paperin haluaisin.

    Tunnen joitakin jotka käyttävät mieliala lääkkeitä ja siten he jaksavat töissä paremmin. Eli niitäkin voi kokeilla.

    Toivon sinulle jaksamista ja positiivista asennetta, vaikka positiivisuus tuntuu itsestäkin usien aikas syvältä!
  4. pohdiskelemaan ja kyseenalaistamaan asioita. Se on hyvä piirre, kun ei heti alistu "aivopesuun".

    "Keppi ja porkkana" asetelma taitaa olla usean uskonnon toimintaperiaate.
    Jos teet ja elät tiettyjen normien mukaan saat hyvän palkinnon ja jos et tee niin on palkintona jotakin pahaa...
    Tuosta asetelmasta kumpuaa myös ennustukset. Maailma nähdään ja koetaan uskonnon (olipa se nyt mikä vaan) oppien vastaisesti toimivana yhteisönä ja siitä on opittu se, että siitä uskon opin mukaan täytyy seurata rangaistus ja mitä pahempi on maailman meno sitä julmempi on kosto tottelemattomuudesta.

    Joillakin uskovilla on syvä viha tätä maailmaa kohtaan. Ja tuo viha sitten kanavoituu tuhon ennustuksina. Kyse on samasta ilmiöstä kuin jos yksilötasolla sinä tai kuka tahansa muu kokee vihaa jotakuta ihmistä kohtaan. Silloin harvemmin halutaan vilpittömästi toivoa hyvää tuolle ihmiselle jota vihataan. Kyllä ajatukset menee helposti koston haluksi.

    Mitä taas maailman kehitykseen tulee, niin koko ajan kuitenkin kuljetaan yhtenäisempää ja eheämpää kansakuntaa kohden, jossa ihmisistä pyritään huolehtimaan paremmin. Se on hidas prosessi, mutta elää ja kehittyy kuitenkin.
    Tuosta kyseisestä kehityksestä käytetään kai myös nimeä "sivistys". Siinä ihmisen luoma hallintojärjestelmä kontrolloi ihmisen kasvua ja kehitystä yhteisön tasapainoiseksi jäseneksi, sekä pyrkii huolehtimaan yksilöidensä tarpeista (kuten koulutus, työ, terveys jne.). Jos yksilön tasapaino sitten järkkyy tavalla tai toiselle on hallintokoneiston pyrkimyksenä korjata tuo yksilö taas uuteen kuosiin.
    Nykyinen Suomen valtio on tästä hyvä malliesimerkki.
    Koko systeemiä pyörittää viimekädessä raha ja nyt tuon rahan epätasainen jakauma on osaltaan syynä maan epätasa-arvoon. Siis sanonta "rikkaat rikastuvat ja köyhät köyhtyvät" (tai köyhät eivät ainakaan rikastu samassa suhteessa) lienee iso syy maan köyhien kurjuuteen.

    Tuo edelläkuvatunkaltainen systeemi saanee ja on jo saanutkin jalansijan pikkuhiljaa muissakin maissa. Laajemassa mittakaavassa se näkyy synnyttävän myös valtioliittoumia. Maailman sotien aikaan oli jo liittoumia. Nyt rauhan aikana se näkyy synnyttävän maanosia yhdistäviä unioneita, joiden tehtävä on laajemmin kontrolloida ja pitää huolta kansalaisistaan.

    Kehitys jatkuu samaan suuntaan, vaikka varmaan joku eritavoin ajatteleva egoisti valtio tai terroristi ryhmä kylvääkin kapuloita kehityskulun rattaisiin.

    Yritän kai tällä kaikella kirjoittamallani todistaa, että maailma on ja tulee olemaan tieteiden ja hallintorakenteiden yhä kehittyessä entistäkin parempi paikka ihmisyksilölle. Mielestäni riittää kun katsoo aikakausien muuttumista ja kehittymistä entistä auttavampaan suuntaan.

    Mutta kuten jo Elisa R taisi kirjoituksessaan mainita, niin samalla maailma muuttuu entistä itserakkaammaksi. Saako suomessakaan kohta mitään apua lähimmäiseltään ilman, että siitä tarvitsisi maksaa korvausta? Huolehditaanko läheisistä niin kuin ennen huolehdittiin? Raha on hyvä renki mutta huono (moraaliton) Isäntä.

    Uskosta vielä sen verran, että jos en uskoisi mihinkään Jumalan tai muun yliluonnollisen olemassa oloon, niin mitä merkitys millään elämällä silloin olisi? Sama se miten mä silloin eläisin kun kuminkin kuolen ja se siitä sitten. Jos näin olisi, niin eläisin vain itselleni eikä muulla tai muilla ihmisillä olisi merkitystä ja luulen että moni muu nyt uskova ajattelisi samoin. Eli usko/uskonto on myös elämää koossa pitävä voima.

    Mutta profetiapalstahan on yksi hyvä terapianlähde kaikille käyttäjilleen!!!
    Ja pohdiskelu rules ok!
  5. tunne on varmaan juri se yksi iso juttu, joka uskovan pitäisi osata käsitellä sopivalla tavalla.

    Kristinuskossakin törmätään vääjäämättä syyllistämiseen, joko itsen, toisen tai usein molempien taholta. Tunnetaan syyllisyyttä omista tekimisistä ja epäillään ettei olla tarpeeksi hyviä ihmisinä.
    Voisi jopa sanoa, että uskonto on hyvä renki mutta huono isäntä. Kuitenkin juuri Isäntä, jota tulee kunnioittaa, sieltä uskonnosta kuitenkin löytyy ja noidankehän vaara on ilmeinen.
    Luulisin, että niin sinun kuin minun ja monen muunkin kohdalla on kyse sopivan tasapainoisen suhteen löytäminen uskonollisuuden ja arkielämän (tässäpäivässä elämisen) suhteen.

    Ja tuo kun sanot, että "olen paha ja paatunut", niin uskontopalstoilla saisit tuohon varmasti pitkän litanian lainauksia siitä kuinka "pahuuden voi saada anteeksi" ja siinäkin on kyse siitä uskooko niin oikeasti myös tapahtuvan.

    Elämässä näyttää parhaiden selvityvän ne joilla on vahva itse tunto, sopivasti ystäviä tukemassa ja vahva luottamus huommiseen, sitä sen kummemmin murehtimatta.
  6. ainakaan heti, eikä kohta näin ihmisen mittapuulla asiaa mitaten. Olen kokenut elämän ajoittain enempi tai vähempi masentavana ja ahdistavana noin 25:n vuoden ajan Tuona aikana on tullut rukoiltua usein ja on luettu Raamattua, sekä pyritty elämään Raamatun opetusten mukaan.

    Seurakunta yhteyttä ei käytännön tasolla ole, koska en tunne vetoa seurakuntien toimintojen harjoittamiseen. Olisi hyvä, jos ihminen löytäisi oman paikkansa jostakin ryhmittymästä, sillä silloin tuntisi kuuluvansa johonkin ja saisi ehkä jopa sitä vertaistukea. Minä vain en tunne halua liittyä mihinkään lahkoon.
  7. minunkin etsittyä rakasta tai ainakin hyvää ystävää jakamaan niitä elämäntuomia hyviä ja huonoja hetkiä.
    Turhaa "ajanhukkaa" se on ollut.
    En tiedä minkä ikäinen ja kuinka kauan olet tuota kokenut, mutta voin itsestäni paljastaa, että viime elokuussa mulla oli tavallaan yksinäisyyden suhteen 25-v. synttärit (nyt alkaa nelkyt v. olla kasassa.
    Onhan siihen ajan jaksoon toki mahtunut mukaviakin hetkiä, mutta tuon kirjoituksesi kaltaiset tunteet on minullakin.

    Mielestäni olen rukoilun ohella myös yrittänyt oikeasti etsiä ystävyyttä, mutta en kai ole tarpeeksi taitava siinä.

    Terveys sentään vielä on, mutta en tiedä kuinka kauan sekään jaksaa kestää.

    Tuo oli sulta hyvin sanottu, kun toteat kuinka ihmissuhde on kuin yritys ja jos se ei kannata, niin vaihdetaan se uuteen (eli tehdään konkurssi ja uutta tilalle).

    Jos haluat niin mulle voi laittaa viestiä: [email protected]

    Jokatapauksessa voimia sulle!
  8. on varmaan ihan hyvä, mutta joltakin opin, että "etsikää Raamatusta Jeesusta".
    Mun mielestä se on hyvä ohje varsinkin kun tutkitaan Vt:n puolen ilmestyskirjallisuutta, Psalmeja ja tietysti muitakin kirjoituksia.
    Jeesushan on portti sinne Jumalan valtakuntaan.
  9. on sana "jos". Jossitella voi mistä vain ja se on loputonta. Jos nyt siis vielä yritän jaksaa vastata tuohon kysymykseen, niin suhtautuisin Raamattuun paljon skeptisemmin.
    Ehkä eniten siellä vaivaisi luomiskertomus. Ei maailmaa ole luotu seitsemässä päivässä (siis ihmisen tunteman ajanlaskun mukaan). Sen kertoo jo mielestäni luontokin, kuinka kasvu tapahtuu tietyn ajan kuluessa, siis syntymästä kuolemaan.
    C. Darwin tehdessään teoksensa "Lajien synty luonnollisen valinnan kautta" kertoo ja todistaa siitä vielä paremmin.
  10. tulkintoja sinä kyllä ajoittain teet ihmisten kommenteista.
    Minun kai pitäisi tässä kohtaa kertoa kristinuskon arvot, mitä se sisältää ja joka antaa perustan ihmisen toimille. Ei vain taida se mitään hyödyttää. Todennäköisesti sä kuitenkin tiedät ne ja jos sanot ettet tiedä niin löydät ne kyllä.
  11. mielestäni tuossa vastauksessa myös konkreettisia todistajia esiin, siis esim.ne jotka sanoivat nähnee Jeesuksen hänen kuolemansa jälkeen elossa.
    Kaikille se vain ei riitä. Esimerkikisi kuitenkin jossakin rikosasiassa yleensä kahden todistajan lausunto taitaa olla aika vahva näyttö jonkun asian puolesta tai vastaan.

    Nuo kirjoittamasi lauseet: "Onhan se lohdullista, kun "tietää" (uskoo), ettei joudukaan helvettiin noiden toisinuskovien kanssa. Ainoastaan pikkiriikkisen harmittaa se, että lähipiiristäkin löytyy ihmisiä, jotka eivät usko. Lähisuvustakin. Mutta ei anneta moisen pikkuseikan masentaa. Palkinto odottaa, kunhan jaksaa ensin kahlata tämän välivaiheen, elämän, läpi. Mukava ajatushan tuo, varmasti. On kivaa ajatella mukavia ajatuksia." ovat taas sinun värittämiä mielipiteitä (tai tulkintaa) eivät minun.
  12. samansuuntaisia ajatuksia herää tuosta sinun kirjoituksestasi.
    Raamattu on kuitenkin ihmisten kirjoittama ja varsinkin Vanhaa testamenttia on kirjoitettu perimätiedon pohjalta. Tuskinpa silloin on heti jotakin sanomaa kirjoitettu ylös muistiin, niin kuin historiankin tutkinta kertoo. Esim. tuo Danielin kirja on kirjoitettu vasta noin. 165 eKr. vaikka itse henkilö eli jo noin 500 eKr.
    Virheitä siis varmaan on.
    Vielä suurempi virhe on kuitenkin se jos joku uskoo Raamattuun kuin tietosanakirjaan. Jeesuskin ilmaisi asioita vertauskuvin, joten jo sen seikan tiedostamisen pitäisi herättää ihmiset oivaltamaan ettei Raamattua voi ottaa sanatarkasti.

    Se kuinka pitäisi sovittaa yhteen usko johonkin yliluonnolliseen ja taas arkipäivän todellisuus on hankala yhtälö. Jokaisen pitää vaan löytää niiden suhteen se itsekullekin sopiva tapa elää täysipainoisesti.

    Mitä taas tähän palstaan tulee, niin karrikoiden sanottuna tämä kirjoitusfoorumi on oikeastaan vitsi. Sen vajaan vuoden mitä tätä palstaa olen tuntenut, niin ei yhtään toteutunutta ennustusta.
    Toisaalta tällä palstalla on saanut nauraa, mutta toisaalta on surullinen kun ihmiset suoltaa tuollaista potaskaa. Mulla tulee vaan mieleen, että ehkä osa kärsii vainoharhaisuudesta, joka ilmenee sitten harhakuvitelmina (aivan samoin kuin esim. parisuhteessa voi olla mustasukkaisuutta harhakuvitelmana toisella osapuolella). Kyse on siis sairaudesta. Toki nyt kun tuon kirjoitin niin samaa tietysti voidaan ajatella minusta tai kenestä tahansa ihmisestä joka uskoo johonkin joka nyt tunnetaan yliluonnollisena ilmiönä. Mutta samoin voidaan ajatella ihmisistä jotka ei usko, vaikka esim.ihmiset ovat Jeesuksen teoista ja kuolleistaheräämisestä todistaneet.

    Samoin kristinuskon varjolla on tapettu paljon vaikka käsky on selkeä "älä tapa". Mutta onko se enää siloin kristinuskoa? Kristityn suomenkin voima ja olemassaolo perustuu tappamiseen.

    Kirjoitinkohan sinulle joskus, että mulla on oma tapa nähdä milloin loppu (se Jeesuksen takaisin paluu)tulee. Tuo näkemys pohjautuu Raamattuun, mutta on kuitenkin sidottu maailman kehitykseen kohti tuota hetkeä. Sen aika ei ole ehkä pitkään aikaan, riippuen siitä kuinka maailma kehittyy (sananmukaisesti).
    Pari päivää sitten oli uutinen kuinka joku tanskalaistaho arvioi monen nyt syntyvien ihmisten elävän pääsääntöisesti yli satavuotiaiksi. Ehkä joskus tulee vielä uutinen että ihminen on löytänyt kaavan voittaa itselleen elämä, ilman uskontojen hapatusta. Mutta täähän meneekin jo yli hilseen ainaskin vielä.

    Jatka sinä sitä etsintää, niin kuin me kaikki muutkin enempi tai vähempi aktiivisesti tehdään!
  13. ovat mielestäni juuri siinä jutussa jonka kirjoitin. Mutta kyse on siis kokoajan uskosta. Mihin asioihin uskomme. Pitääkö kaikki "tosiasiat" olla tieteellisesti todistettavissa? Mielestäni ei.
    Usko jonkun asian olemassa oloon muuttu jossakin vaiheessa varmuudeksi, että se asia on totta vaikka en pysty sitä millään mittarilla toisille todistamaan.

    Kyse on samasta asiasta toisin päin, eli kukaan ei ole pystynyt osoittamaan ettei Jumalaa ole. Aivan samoin henkilölle joka uskoo vakaasti näin on varma ja luulee tietävänsä totuuden.
    Silloin joko minä ja muut Jumalan olemassa oloon uskovat tai Jumalan olemassa olon kieltävät on väärässä ja valehtelee.
    Moni ihminen on Raamatun mukaan kuitenkin todistanut Jeesuksen heränneen kuolleista, koska ovat nähneet hänet konkreettisesti.
    Samoin Jeesuksen teot todistavat hänestä, sillä kukaan muu ei tiettävästi pysty tekemään samoja tekoja kuin mitä hän pystyi ja näitä tekoja on silminnäkijät olleet todistamassa. Eikö se ole silloin varmaa tietoa!

    Silti lopputulos on etteivät ihmiset usko, että Jumala olisi hänet kuolleista herättänyt.
    Joku uskoo ihmisten kertomaan tietoon Jeesuksen heränneen eloon, joku toinen taas ei.
    Niin on ollut, niin on nyt ja niin tulee aina olemaan.
  14. skeptisemmin muihin uskontoihin olipa sitten islam tai joku muu, mutta en täysin tyrmää sitä etteikö ihminen voisi pelastua vaikka edustaakin muuta uskontoa. Lähes kaikissa uskonnoissa on kuitenkin samankaltaiset arvot kuin kristinuskossakin, eli pyrkimys hyvyyteen ja sen etsimiseen ja erityisesti näiden arvojen toteuttamiseen.

    Ei voi olla että ihminen joka kuuluu muuhun uskontoon joutuisi automaattisesti "kadotukseen" etenkään silloin, jos ei ole kuullut koko kristinuskosta mitään. Ihminen voi valita tiensä vasta sitten kun hänelle on konkreettisesti tarjottu/tarjolla eri vaihtoehdot. Sama Jumalan ja elämäntarkoituksen etsintä on yleensä muidenkin uskontojen pääpointti.
    Mutta en pysty sitä sanomaan missä pelastumisen välinen raja tarkalleen menee, ei sitä voi kukaan ihminen määrittää.
  15. itsessään ole esimerkki ateisteille kun he väittävät, ettei se ole totta.
    Jos Raamattu on jollekin satukirja, niin eikö silloin ole kyse henkilön uskosta johonkin muuhun kuin Raamattuun ja sen väittämiin.

    Olen sanonut ennnenkin, että ateismi on mielestäni uskonto siinä missä muutkin uskonnot. Heillä on omat tapansa uskoa omiin väittämiinsä ja se on ainoastaan uskomista konkreettisesti todistettaviin asioihin.
    Kyse on oikeastaan siitä milloin usko muuttuu tiedoksi.

    Kyllä kirjoituksesi loppuväittämä pitää paikkansa. Sinulla ja kaikilla muillakin on oikeus ja vapaus valita myös niitä sävyjä hyvän ja pahan väliltä. Itseasiassa me kaikki teemme tietoisesti tai tiedostamatta niin. Täydellistä pahaa ja täydellistä hyvää ihmistä ei ole.

    Samoin edelleen jokainen uskokoon mihin parhaaksi näkee, mutta mielipiteitä saanee myös jokainen sanoa.
  16. näin olen itsekin asiat mieltänyt, kuin mitä tässä viimeisessä vastauksessa kirjoitit (jeshualaisista en tiedä keistä kaikista he koostuvatkaan).

    Mitä tulee aloituksessa mainitsemaasi vuosilukuun, niin toki se on mielenkiintoinen juuri mainitsemistasi syistä. Mutta vain mielenkiintoiselta se näyttää.

    Olen itsekseni ajatellut ihmisistä jotka uskovat tempaukseen 7 vuotta ennen Jeesuksen näkyvää paluuta, että jos ihminen on uskonut tuohon teoriaan vaikkapa lapsesta lähtien ja on elänyt siinä uskossa esim. jo 50 vuotta, niin voiko hän todella olla Pyhän Hengen omaava?
    Miksi Jumala ei ilmoita hänelle ettei vielä ole aika uuteen luomukseen?
    Pitäisikö Jumala jatkuvassa "hälyytysvalmiudessa" omiaan niin kuin palomiehet konsanaan?
    Eikö Jumala kertoisi omilleen tarkemmin koska on viimeisten (ihmisen)vuosien aika ennen kuin Jumala ilmaisee suoraan totuuden, voimansa ja vihansa ihmiskunnalle? Kuka onkaan eksyksissä ja eksytetty?

    Tunnette Raamatun ja tiedätte esim. sen mitä Paavali tessalonikalaisille kirjoittaa tulemuksesta ja kokoontumisesta Herran tykö, sekä siitä milloin Herran päivä on käsillä. En ymmärrä miksi se ei olisi juuri noin kuin mitä Paavali kirjoittaa.

    Mutta niin kuin jo aiemmin totesinkin niin Raamatulla (Jumalalla) on tosiaan monet kasvot, jolloin se näyttää itsensä usealle ihmiselle eri muotoisena. Mutta mikä muoto olikaan se aito ja mikä feikki?
  17. on tulkittu ja tullaan jatkossakin tulkisemaan monin eri tavoin, niin kuin tiedätkin.
    En usko Jeesuksen tarkoittaneen tuossa kohtaa "siitä päivästä ja hetkestä ei tiedä kukaan, eivät taivasten enkelit, eikä myöskään Poika vaan Isä yksin" että Jeesuksen toisen tulemisen voisi kuitenkin viikkon tai kuukauden tai ainakin vuoden tarkkuudella tietää. Ei ennen kuin ajankohta on todella jo toteutumassa konkreettisesti.
    Ihmiset jotka uskovat tuohon tulevat jatkossakin tuottamaan valheellisia ennustuksia ihmisille ja näin pettävät ihmisiä.
    Tavallaan samaa mieltä olen tuosta Aamos 3:7 lupauksesta. Jumala ilmoittaa omilleen kyllä esimerkiksi sen onko toinen tulemus kunka ajankohtainen tai esimerkiksi myös tarkemmin, jos ajankohta on jo toteutumaisillaan.

    Useammassa kohtaa en siis usko Raamatun aikamääreisiin tai niiden viittauksiin sanatarkasti. En esim. usko maailman luomiseenkaan seitsemässä päivässä, enkä edes seitsämässä tuhannessa vuodessa (jolloin se yksi päivä on kuin tuhat vuotta).
    Jumalan tapa mitata aikaa on erilainen kuin ihmisen tapa mitata aikaa.

    Vielä lopuksi en edes usko ennenaikaiseen tempaukseen, mutta se taas olisi uuden väittelyn aihe.
  18. voi kyllä tulla, ennemmin tai myöhemmin. Samoin ystävää/ystäviä kannattaa kyllä pyytää elämäänsä mutta ei niitä välttämättä saa. Oma kokemukseni todistaa siitä ja tuo kokemus kantaa kymmenien vuosien ajan jakson!
  19. Jumala jonkun ihmisen levittää jotakin sanomaa, vai puhuuko ihminen omiaan?
    Ihmisen usko johonkin asiaan ei vielä kerro mitään siitä onko joku suurempi voima sen hänelle antanut. Ihmisellä on vapaus valita asteikon hyvä ja paha, valhe ja totuus tai varma tieto ja epävarma tieto väliltä ja levittää johtopäätöksiään muille.
    Eräässä jehovantodistajien, adventistien, helluntalaisten, vapaakirkkolaisten, jeshualaisten ja ties kuinka monen muun eri lahkon siteeraamassa kirjasaa mainitaan, että " siitä päivästä ja hetkestä ei tiedä kukaan, eivät taivasten enkelit, eikä myöskään Poika vaan Isä yksin." Tuo kohta vaan tuppaa jotenkin unohtumaan. Niinpä Jeesuksen paluuta on odotettu jo sieltä Rooman valtakunnan (Jerusalemin viimeisen temppelin hävityksen) olemassa olon ajoista asti ja sitä tullaan yhä odottamaan, sekä ennustamaan, niin kuin tiedätkin.

    Sitten miksi Jumala ei kertonut näille, jotta valhetta levittävät? Viestin kulku ihmisen ja Jumalan välillä ei taida olla samanlaista kuin ihmisen ja ihmisen välillä. Ajan kuluminen kuitenkin todistaa kuka puhuu omiaan ja siis valehtelee.
    Ehkä oleellista uskossa ei ole määrähetkien tietäminen vaan Jumalan ja hänen tahdon etsintä. Ihminen joka Hänet löytää saa sen ohessa sitten myös muuta tietoa mm. siitä koska aika on kypsä synnyttämään jotakin uutta ja erilaista.
  20. ainut jolla on vastaavan kaltaisia tuntemuksia elämästään.
    Ei mullakaan ole ystäviä, enkä koe että niitä olisi koskaan ollutkaan. Nyt kun ajan laskuri näyttää kohdallani kohta neljäkymmentä, niin tiedostaa taas voimakkaammin, että onko tässä elämässäni mitään järkeä.
    Silti jostakin on löytynyt sen verran jaksamista, että on selvinnyt tännekin asti.
    Samoin jos sulla on lapsuudesta muistona kesien ahdistavuus, niin itsellä on ensimmäiset muistikuvani varhaisesta lapsuudesta siitä, kun leikin yksin pikkuautoilla jossakin hiekkakuopassa. Tavallaan tuo muistikuva noin viisi vuotiaasta pojasta leikimmässä yksin on myös tiivistelmä koko tähänastisesta elämästäni.
    Hyvä kun käyt terapeutilla, jos siitä kuitenkin jotakin apua saat. Itse olen mieltänyt terapeutit palkkalaisiksi ja siten ei aidoiksi kuuntelijoiksi. He kun kuuntelevat vain työnsä (rahan) vuoksi, niinpä en ole niistä yhtä poikkeuskertaa lukuunottamatta kokemusta kerryttänyt. Mutta hädässä on sekin apu hyväksi.

    Toivon sinun ja muidenkin yksinäisten jaksavan elää! Ehkä kuitenkin haaveet ja sadut muuttuvat edes sen verran todeksi, että elämä tuo jonakin päivännä tullessaan jotakin mielekkyyttä ja järkeä itsekunkin elämään.
    Mullekin saa kirjoitella, osoite löytyy gallerian (profiilin) kautta. Oliskin oikeastaan kiva tutustua oikeisiin yksinäisiin kolleegoihin. Varoituksena tosin pitänee mainita et mun profiiliin on kirjoitettuna uskonnollistakin hapatusta, mutta sitäkään ei tartte säikkyä, sillä aiheesta joka ei "iske" ei tartte myöskään puhua.
    21. 16 / 22
TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt