christina-x
"Two things are infinite: The universe and human stupidity; and I`m not sure about the universe."
Liittynyt sitten
Muokkaa profiilia0 aloitusta · 69 kommenttia
- Kyllä pää kääntyy enemmän niihin parrakkaisiin miehiin päin, kun parrattomiin :)
- Sosiaaliset piirit. Se, että sulla ei ole 200 kaveria, ei tee sinusta mitenkään kummallista. Eikö riitä, että ne tärkeimmät ystävät ovat siinä ympärillä? Mieluummin muutama hyvä ystävä, kuin 200 "hyvänpäiväntuttua"
Työttömyys. Olet TÄLLÄ HETKELLÄ työtön, mutta tuskin koko elämäksesi haluat jäädä kotiin? Tämän ei pitäisi olla este, etteikö kukaan voisi sinusta kiinnostua. Se on sitten asia erikseen, jos et jaksa tai halua olla töissä, mutta epäilen, ettetkö haluaisi.
Seurustelemattomuus. Ei sekään ole rikos, ettei ole aloittanut jo 13-vuotiaana. Ja miksi se olisi jonkun mielestä turn-off, jos ei vielä 31-vuotiaana ole kokemusta 10 eri ihmisen kanssa ja takana jo mahdollinen avioero? Tämäkin taitaa vain olla jokin olettamus, että "kyllähän nyt tuohon ikään mennessä pitäisi jotain olla" No miksi pitäisi, kun kerkeää myöhemminkin.
Ja kyllä meitä naisiakin on ketkä ei halua lapsia. Tässä yksi oiva esimerkki siitä ja en ole todellakaan ainut :)
Tsemppiä :) - Itsellä ainakin näin keväällä se totuus niistä pisamoista naamassa iskee vasten kasvoja, kun tulee ensimmäiset aurinkoiset kelit, niin heti niitä ilmestyy naamaan ja mille ne näyttääkään ihan valkoisessa ihossa talven jälkeen? Mut onneks tän kevätjärkytyksen jälkeen niihin ei sit kiinnitä huomioo, kun silmä tottuu taas aika nopsaan. Onhan ne kulkeneet mukana lapsesta asti, vaikka välillä onkin se tunne, että kun ne sais jollain saippualla pestyä pois :) Vaikka omista pisamoistani en tykkääkään, niin en pidä rumina muiden pisamoita. Tuntuu vaan, että kaikille muille ne käy muttei itselleen. Tämä on kai ihan normaalia.. Ehkä?
- Riippuu varmaan siitä mistä kohti hampaat ovat katkenneet, miten monta ja onko ne katkenneet kokonaan, vai onko jäänyt esim: puolet hampaasta paikoilleen? Pystyykö syömään kunnolla kuitenkin?
Meidän jo enkelinä olevalla kissaherralla katkesi toinen kulmahammas ylhäältä ihan ienrajaa myöten, mutta pärjäsi hampaan kanssa oikein loistavasti loput vanhuudenpäivistään :) Käytettiin eläinlääkärillä ja hän hioi katkenneen hampaan terävät reunat pois ja määräsi antibioottikuurin. Suosittelen käyttämään eläinlääkärillä. - Tottakai sitä aina syyttää ensimmäisenä itseään, kun näin tapahtuu. Parempi olla vain ajattelematta asiaa, mutta helpommin sanottu, kuin tehty. Parempaan suuntaan tässä kuitenkin ollaan menossa ja päivisin osaa ajatella jo muutakin :) Välillä on se olo, että haluan ne vastaukset, mutta toisaaltaa mitä minä niillä oikeastaan teen? Tunteet on jo kuivuneet varmasti jo hänen osalta ja pikkuhiljaa omaltakin kohdalta, joten parasta antaa vaan olla ja jatkaa elämää eteenpäin katsella taas vähän muutenkin ympärilleen :)
Hienoa, että sinä oot päässy jo yli. Minä porskuttelen perässä omaa vauhtia. Tunteita on niin vaikea heittää roskikseen hetkessä, joten kaikki tapahtuu ajallaan. Kiitos voimahaleista! :) - Wau! Täällähän on paljon kohtalotovereita. Itsellä aivan sama juttu. Nähtiin yleensä viikonloppuisin, oli kivaa, juteltiin, yms ja kaikesta olis voinu jo päätellä, että tästähän vois tullakin jotain. Itse olin ainakin todella ihastunut ja kaikesta siitä mitä mies sanoi ja teki, päättelin myös, että hän oli ihastunut, vaikkei sitä ääneen sanonutkaan. Sitten tässä taannoin tuli YKSI sellainen päivä, kun olin kerennyt suunnitella muuta menoa ja mies ehdotti tapaamista. Ei käynyt, kun olin luvannut jo kaverille. Ehdotin, että nähdään seuraavana päivänä. Sain vastauksen: "Katsotaan sitä sitten" Äänensävy oli ehkä jotenkin normaalia omituisempi, kun se sen sanoi ja hyvä, että kerkesin sanoa väliin mitään, kun oli jo lopettamassa puhelua :o Pyysin seuraavana päivänä käymään. Ei tullut. No se oli mulle ok, koska ajattelin, että ehkä sillä on muuta menoa. Tämän jälkeen nähtiin pikaisesti, kun kävi hakemassa lainaan antamansa kirjan minulta. Hassuinta tässä on se, että haki sen aamulla juuri ennen, kuin lähdin töihin. (Ei varmaan halunnut jäädä juttusille tai kahville.) Tämä sai jo mussa aikaan kummallisia tuntemuksia, että nyt ei oo kaikki ihan okei. Arvasin oikein. Laitoin sitten muutama päivä sen jälkeen viestin, että miten menee ja en saanut vastausta, vaikka normaalisti olisi siihen vastannut. Homma olikin sitten sillä selvä. Kerta tapaamista ei voi siirtää päivällä eteenpäin ja sitten, kun pyydän kahville, ei käy ja kysyn kuulumisia, muttei vaivaudu edes vastaamaan, niin mitäs muuta tässä enää pystyy tekemään, kun antaa asian olla. Mutta edelleen mun mieltä kaivaa se, että mitä tein väärin ja miksi yhteydenpito loppui? Vaikea saada vastauksia, kun ei suostu näkemään tai vastaa viestiin. Jos tämä kaikki johtui siitä, etten yhtenä iltana pystynyt näkemään, kun olin jo luvannut muuta, niin huh huh! Mutta elämä jatkuu :) Toivon kyllä, että vielä joskus saan ne vastaukset.
- Ennen kuin leikkuutin oman tyttökissani, kiiman kyllä huomasi tosi helposti. Mouruamista, levottomuutta, normaalia enemmän turkkinsa ja varsinkin takapuolensa pesemistä, kellimistä, kurnahtelua ja kun silitti, nii heti nosti takapuolensa kurinan ja naukumisen kera ilmaan. Sitten kun kiima loppui, niin käyttäityi taas ihan normaalisti. Kuinka vanha kissasi on? Kiima tuli yllättävän usein ja se ei varmastikkaan ole helppoa kissalle, joten älä jää vuosiksi odottelemaan.
- Itse en lähtisi kommentoimaan negatiiviseen sävyyn kenenkään tatuointia, vaikka se olisi millainen hyvänsä. Jollekin se tatuointi ei nimittäin ole pelkkä "tatuointi", vaan sillä voi olla hyvinkin suuri merkitys, kuten muisto jostain tärkeästä ja jos sitä alkaa kommetoimaan sanomalla, että "hyi miten ruma tatuointi" niin luulen, että kyseinen ihminen kenelle sen sanoo suuttuu ja saakin suuttua. Parempi pitää vain ne mölyt mahassa :)
- Noh, jos joku haluaa mut leimata siihen osastoon tietämättä millainen ihminen olen, niin mikäpäs siinä :D
- Tottakai kelpaa ja kun tuohon lisätään ihana luonne, niin täydellinen paketti on kasassa :)
- Tän on pakko olla provo! Kuka äiti haukkuu omaa lastaan rumaksi?! EI KUKAAN!
- Paranemisvaiheessako ei tarvii mitään desinfiointiainetta tai puhdistusainetta? Tottakai pitää desinfioida! Minulle ainakin annettiin erilliset ohjeet, millä aineella suuta desinfioidaan ja kuinka monta kertaa päivässä viikon ajan. Tämmöstä hölynpölyä ei ainakaan kannata uskoo. Tääkin tais olla taas erittäin pieleen mennyt provo.
- Todellakin kannattaa kertoa :) Se voi kaduttaa sitten myöhemmin, jos ei oo kertonu. Ehkä sekin ajattelee samalla tavalla ;)
- Ihan sama mitä mieltä muut ovat mun laseista.. Eiks se oo pääasia, että silmälasien ulkonäkö miellyttää itseään, eikä vastaantulijoita? Näin mä ainakin ajattelin, kun lasini ostin!
- Kun on tunteita toista ihmistä kohtaan, niin ei niistä tunteista eroon pääse muiden antamilla vinkeillä :) Aika on se mikä parantaa parhaiten. Kun aikaa menee, huomaat kyllä, että ajattelet ihmistä kokoajan vähemmän ja vähemmän. Itke jos itkettää ja ikävöi, jos on ikävä, mutta älä väkisin tunge tunteitasi roskikseen. Elämä jatkuu, vaikka se tuntuisikin tällä hetkellä hankalalle :) Tsemppiä!
- Kylläpä se sille näyttää, että se mies on jollakin tavalla sinusta kiinnostunu :) Ehkä kuitenkin sen verran ujo, että ei uskalla tehdä aloitetta tämän kahvittelun suhteen, joten ole vaan rohkea ja pyydä se kahville :) Pidähän kiirettä, ettei mene kukaan muu kerkeä ;) Onnea!
- Mikäs estää puhumasta? :)
- Tarviiko tässä viestiketjussa rueta syypäitäkin jo etsimään, kun puhe on ollut kokoajan siitä, miten päästä yli noista vaikeista asioista? Vaikka aloittajassakin vikaa olisi, niin ei se tarkoita sitä etteikö voisi olla pettynyt ihmisiin.
- Asiakaspalvelutyössä ei ainakaan katsota hyvällä näkyviä lävistyksiä, mutta tääkin varmasti on ihan paikkakohtaista. Elintarvikealallakaan ei saa olla lävistyksiä sellaisissa kohdissa, mitä ei voi peittää vaatteilla, joten häivekorukaan ei tässä tilanteessa auta. Samoin sosiaali- ja terveysalalla lävistykset lisää infektio- ja työturvallisuusriskiä, joten sitä ei suositella ja joissakin sos. ja terveysalan yksiköissä lävistysten pitäminen on ehdottomasti kielletty.
- Olet varmasti vahva ihminen ja pääset vaikean asian yli nopeammin, kuin uskotkaan :)
Kyllä sinä tapaat vielä sen ihanan ihmisen, kenen kanssa olla onnellinen, kun pidät vain silmät auki. Se saattaa olla ihan lähellä, mutta et ole vain huomannut sitä :)
Tuttua omallakin kohdalla tuo, että kun tarpeeksi tulee niskaan ******, niin muuttuu vain kokoajan kyynisemmäksi. Sitä kai jotenkin yrittää suojella itseään siltä, ettei sattuisi enää. Mutta eteenpäin on menty, vaikka välillä on koskenutkin. Nykyään vaan vähän varovaisemmin :)