Valikko
Aloita keskustelu
Hae sivustolta
Kirjaudu sisään
Keskustelu
Viihde
Alennuskoodit
Black Friday 2024
Lainaa
Treffit
Säännöt
Chat
Keskustelu24
profiilit
tulisilla
profiilit
tulisilla
tulisilla
Vapaa kuvaus
Aloituksia
30
Kommenttia
3657
Uusimmat aloitukset
Suosituimmat aloitukset
Uusimmat kommentit
Ai mitkä silmät oli pojalla tänäänkin juuri kun kaupasta kotia kävelin.
Niin ilkikuriset ja hymyilevät.
Kyllä mietin mielessäni miksi en ole puuma, mutta kun en voisi kuvitella seukkaavani systerin tytön pojan ikäistä.
Kysyi tietä tämä hurmuri.
Päältä kahdenkymmenen.
No vanha täti vaan neuvoi ja hymyili takaisin.
Ehkä sieltä löytyisikin jos olisi haku päällä :))
07.08.2012 16:27
Oman kodin seinillä ei juuri mitään ole.
Tykkään puhtaista seinistä.
Naimisissa ollessa oli seinät kun kirpputorilla.
Exä tykkäs laittaa joka kohtaan mikä vaan paljaana sattui olemaan jotain.
Nyt kun ei ole muita niin seinätkin on vapaat, kahta kelloa lukuunottamatta.
06.08.2012 04:18
Minttupuu, eipäs nyt ajatella kaikenlaista :DDDDDD
Sitäpaitsi silloin asuin yksiössä jossa ei ollut kun makuuhuonetta erikseen.
06.08.2012 04:03
Puuttuu se "elämäni mies".
Eivät kai tule kotoa etsimään.
06.08.2012 03:59
Leipäressua en ole varmaan koskaan syönyt.
Mutta vanukasta äiti aina teki.
Pullaa tai leipää ja hilloa vuoronperään, päälle munamaito ja uuniin.
Syötiin sokerin ja maidon kanssa.
Ja oli hyvää.
Sie oot hyvä emäntä kun miehelles herkkua teet :)
05.08.2012 15:22
Meillä oli jo lapsena kotona kissoja, ja koko perhe oltiin ihan kissaihmisiä.
05.08.2012 11:16
Mun ulko-ovi on kyllä ollut aina sellainen että jos sen kissa tajuais ja pystyis avaamaan niin sitten jo menisin jonnekin ihmekilpailuun sen kanssa.
Mutta ulkoa sen olis voinut löytää siksi että asunto oli toisessa kerroksessa ja siinä oli parveke.
Mutta ei se koskaan hypännyt vaikka oli siinä kaiteella.
Viidennestä kerroksesta yks kissa joko hyppäs tai tippui samassa talossa muutaman kerran eikä sillekään käynyt mitenkään. Se oli mun mielestä jo ihme.
05.08.2012 11:15
Kyllä ne suunnittelee jotain.
Jotain jännää on sulle vielä tulossa, odota vaan :)))
05.08.2012 11:04
Mä rakastan kissoja.
Koirasta en niin välitä, tai en ole koskaan itselleni halunnut.
Kissoja on ollut useampia.
Kaks kissaa kulki mun mukana mustikassakin kun talon vieressä oli upeat mustikkamaat.
Ne oli veljekset mutta niin erilaiset kun päivä ja yö.
Nyt ei ole mitään eläintä, riittää toistaiseksi nuo luonnon eläimet.
05.08.2012 11:03
Ne kyllä näkee miten ihminen oven avaa ja ottaa mallia.
Kissa ei ole ollenkaan tyhmä.
Ja kiusaa ne ihmistä kiusallaan ja kurillaan.
Mutta toiset taas on ihan erilaisia, niin kun ihmisetkin.
05.08.2012 11:00
Nyt olet hakoteillä:
Jos vielä kannat päälläsi 1700 luvunkin sotia niin kyllä on paha olla varmasti.
Kautta historian on sodittu siellä ja täällä.
Itse mietin tuota ajatusta kolmanteen ja neljänteen polveen mitä oma äitini siteerasi joskus.
Olen kuulemma hyvin saman tyylinen kun mummoni oli mutta en muista hänestä mitään. Kuoli kun olin neljän vanha enkä ollut paljon häntä silloinkaan nähnyt.
Hän eli rankkaa saarelaisten elämää, jota äitinikin lapsuutensa.
Ja joskus kun tulee sellaisia outoja suruja ja jotain sellaisia tunnetiloja joita en itse ymmärrä niin silloin ajattelen että mummoko se minussa tai mahdollisesti oma äiti, tuo omiaan.
Ja jos mennään vielä neljänteenkin polveen taakse päin niin kyllä varmasti monet selittämättömät tunnetilat voi sieltä lähteä.
Silloin vaan rauhoittelen että kaikki on hyvin nyt, olet sitten mummo tai kuka vaan sieltä jostain.
05.08.2012 10:54
Mun tuli mieleen oma kissani aikoinaan.
Oli sellainen vaatekaapin ovi joka kolisi eikä sitä saanut kiinni.
Kissa keksi että toi on kiva ja kolisteli sitä milloin sattuu, varsinkin yöllä.
No kielsin ja kielsin, se tiesi ettei sitä saa tehdä katsoi mua ja meni kolistamaan.
Sitten laitoin sen vessaan jaa oven kiinni aina ja olin vihainen. Joka kerta kun kielsin niin vessaan ja ovi kiinni.
Se mokoma teki yks yö sen että kolisteli vaan ja kun sai mut ylös niin juoksi vessaan ja katsoi sieltä ihan selvästi nauraen, "mitäs nyt teet".
No sain loppujen lopuksi sen oven sellaiseksi ettei enää kolissut vaikka katti kuinka yritti. Silloin nauroin minä.
05.08.2012 10:40
Aivan juurikin demeter, Linkola fani olen niin kuin meriläinenkin aikanaan.
Hänen ajatuksensa monessa suhteessa on aina vaan todempia mitä pitemmälle maailmaa seuraa.
Itse etsin eilen taas kirjahyllystäni käsiini kirjan "Näin olen kuullut" Kirj: Axel Fredenholm.
Pieni kirja mutta täynnä asiaa.
seitsemän päivän aikana käydyistä keskusteluista vaelluksella.
Kirjailija ja intialainen mestari Acharyan.
Enkä meinaa valaistua vieläkään :)
Auttavathan vaan tälläistä maailman pohtijaa nuo kirjat.
Itse olen kirjoittanut ihan lapsesta lähtien ajatuksiani. En niinkään päiväkirjoja mutta muuten. Eilenkin illallla tuli taas tekstiä kun jäin pohtimaan ja sen pois päästäni kirjoittelin. Tänään varmaan taas jotain erilaista.
Ehkä johtuu siitä että kuitenkin suurimman osaa elämääni olen elänyt yksin niin vihko on se kaveri joka parillisilla on elävänä.
Vihko ottaa kaiken vastaan ei vähättele tai sano että turhaan tuollaisia mietit, mutta joskus kuitenkin kun ylös kirjoittaa niin huomaa että tuotakin voisi toisella lailla ajatella.
05.08.2012 10:32
;)
Viime yönäkään ei olisi omalla valaistuksellaan pärjännyt.
05.08.2012 10:15
Heh kaukana valaistuneesta demeter :))
Enkä sinne edes haluakaan.
Sitä paitsi mitä se muuttaisi.
Niinhän joku valaistuntu oli kertonut:
"Ennen valaistumista pilkoin puita ja kannoin vettä, ja valaistumisen jälkeen pilkoin puita ja kannoin vettä."
En muista mistä kirjasta niitä olen lukenut niin monta.
04.08.2012 15:20
Ja nyt kyllä alkoi sapettaa :(
Unohdin tallenaa Rekkakuskit jäällä ja tais olla tällä viikolla viimeinen jakso.
Enkä löytänyt sitä uusintaa kun äsken kattelin ja selailin tota telkkaa.
Paha juttu kun olen kaikki jaksot kattonut niin kauan kun sitä on näiltä maksuttomilta kanavilta näytetty.
Matti Esko, Rekkamies.
http://www.youtube.com/watch?v=ZVixtPYUG0E
04.08.2012 15:16
Sanon vaan että halvalla pääsitte.
Ei sentään tullut televisiota ja turhaa pölynimuria.
Jonka jälkeen pieniä laskuja kuukausittain.
Ole onnellinen.
04.08.2012 14:06
Mulle tulee kiitollisuus kaikesta hyvästä mitä tänään on mun elämässä.
Äsken soittelin systerille, ja systerin tytön tytölle. Puhuttiin meidän pikkuprinssistä.
Kun sanoin systerin tytön tytölle etä haluaisin asua lähempänä nyt että voisin olla auttamassa pikkuprinssin suhteen, hän sanoi että jo se auttaa että joku ajattelee ja on ihmisiä joille voi vaikka soittaa jos tulee sellainen tilanne.
Minulla on kiitollinen olo kun omilla on hyvä olo.
Olen kiitollinen tällä hetkellä monesta asiasta, ja se on yksi voimavara.
Kirjoittelen sellaista päiväkirjaa johon aina toisinaan listaan kiitollisuuden aiheita.
Muutenkin olen taas alkanut jostain syystä kirjoittelemaan ajatuksiani vihkoon.
Jäsentämään tämän hetkistä elämääni.
Mutta tuota vellallisuutta en koe mitenkään. Ja minun uskoni tuo vapauden. Vapauden elää niinkuin tunnen. Katsoa maailmaa juuri omien silmien läpi.
Koska kuitenkin se miten haluan elää ei tee pahaa muille, en halua vahingoittaa ihmisiä enkä eläimiä mitään luontoa tai muutakaan.
Ehkä elämätapaani ja ajatuksia eivät aina kaikki ymmärrä mutta ei varmasti tarvitsekaan.
Pahasta vielä sen verran että olen samaa mieltä että sitä ei voi paeta.
Jos pakenee niin silloinhan se juuri pitää kiinni, vaikka ei lähimailla olisikaan.
Eli kaikki kokemukset täytyy jotenkin läpi käydä ja sitten taakseen jättää
Tai ainakin minun on täytynyt käydä, siksi olen niinkin tasapainoinen kun olen.
04.08.2012 13:57
Tänään mie syön perunoita ja sinappisilliä.
Jotain väriä vähän mukana.
Ja kyllä on hyvvvväää.
Joku täällä aina saa herneitä nenäänsä ja yrittää päättää mikä on laki.
Usein vaan menee metsään sellainen, vai sanoisinko että aina.
04.08.2012 12:07
Heh, jatketaan vähän samalla linjalla.
Mutta laulajana Tuomari Nurmio, Kurjuuden kuningas.
Mennään sitten syvälle :)
http://www.youtube.com/watch?v=QMNMChLDhLo
04.08.2012 12:01
38 / 183