elisakettu

" Kettu istuu kukkulan laella auringon laskun viimeisinä minuutteina. Tuulen puhaltaessa sitä hieman paleltaa; turkkiin on ilmestynyt talven aikana useita paljastuneita laikkuja. Kettu huokaisee hiljaa suunnaten katseen kohti kaukana häämöttäviä kaupungin valoja. Se tietää, että viime päivien suojaisa pesä on jätettävä ja lähdettävä välillä saalistamaan.
Ketun luolasta on tullut viimeaikoina sen turvallinen suojapaikka, jonka läheisyydestä se on löytänyt itsensä kaltaisia lajiyksilöitä. Osa noista laumaeläimiin kuulumattomista on kiiltäväkarvaisia ja osa takkuisempiturkkisia. Yhteistä heille kaikille on se, että talviturkki on katoamassa ja ihoa kutittaa kovasti.
Mutta kettu tietää, että voi halutessaan palata suojaisaan luolaansa ja tavata uusia tovereitaan. Joskus se saattaa hiipiä kallion kupeeseen hämärän tuntumassa tai öisin, ja toisinaan näin kevään aikana livahtaa paikalle keskellä kirkasta päivääkin.
Auringon viimeisissä säteissä alkaa ketun vierelle hangelle ilmestyä lyhyempiä punaisia ja pidempiä vaaleita karvoja. Kettu kääntyy, laskeutuu kallion kupeessa olevaan luolaansa ja tyynesti riisuu kalttaantuneen turkkinsa rippeet. Se pukee ylleen haalarin, nostaa vanhan tuohirinkkansa selkäänsä ja kaapaisee tervatut suksensa kallionseinämästä. Ulos astuessaan se näkee osin lumen peittämällä mättäällä pienen ketun jälkiä, joiden viereen hankeen alkaa ilmestyä isompia ihmisen jalanjälkiä.
Sen kauniin ja suuren ihmisen, jonka se sisimmässään tietää olevansa. " (Ketun iltasatu)
Tästä sadusta alkoi erään aloittelevan kirjoittelijan tarina. Mitä siitä seurasikaan, olisi jo monta uutta tarinaa kerrottavana. Mihin se tulee päättymään; sen näkee sitten aikanaan. Tärkeintä ei aina ole se, mitä kirjoitetaan, vaan mikä merkitys sillä on itselle. Ja muistuttaa välillä itseään, ettei jokaisen sanan tarvitse olla niin vakava asia :)
Elisakettu lasipallossa: suomi, nainen, varattu, perhe, työ, ystävät, metsä, vapaus, kaupunki ja maaseutu, rauha ja kiire.
Ja kuvan on maalannut eräs arvostamani kirjoittaja ja taiteilija.
- Mielestäni sulla on tyylikäs nimi. Ja olet tehnyt kunniaa nimellesi palastakirjoittajana. Aina kohtelias ja luotettava.
Ehkä juuri se joitakuita sieppaakin. - Kamuseni, senkin kiusanhenki :-D
Toivottavasti et mulle niitä rukkasia anna kuitenkaan. Olet yksi mun ihastukseni kohteistä täällä. Palstakirjoittajana :)
Identiteetti, persoona, kokonaisuus.... - Mä olen aina ihaillut sun kykyä tunnistaa ongelma sieltä heinäsuovasta ja rohkeutta kiskasta se esille ja keskustella siitä.
Ehkä siksi saat niin paljon ruoskaa selkääsi. Mun on myönnettävä, että se tuntuu hyvin pahalta. Mutta se että uskaltaa nostaa epäkohdat esille on ollut myös monenkin mestatun kohtalo. Jos et pidä turpaasi kiinni, niin kyllä se tukitaan... Mitäpä pitäisi ajatella sellaisesta henkilöstä? Uhkaiu, kiristys jne......
Mulla oli tuota samaa enempi sillon kun olin aktiivisempi. - Jeps Lutkis. Mutta sie nyt olet tuntenut miut nyt aika kauan.
- Niin, minä olen minä. Pirun söpö ja joskus korvatkin lupallaan.
Mutta ajattelepa jos kyseessä on vaikka herkkä nuori ihminen, joka oikeasti ottaa tosissaan ettei hän kelpaa itsenään? Miltä se itsestäsi tuntuisi? - Kiitos hani :)
Eiku ajatus tuli oikeasti. Se sama ajatus voi tulla ihan kenen tahansa mieleen, siksi aloitus.
13 v elisakettuna. Niin nytkö pitäisi kuopata se? Aika anteeksiantamaton ajatus. - No joo, niin mullekin kelpaa. Mutta toki on aina mukavempaa, kun tiedän että nyt juttelen Harmiksen kanssa tai tuossa juuri aion kysyä Liisan mielipidettä johonkin asiaan.
Siksi toisekseen, mie tiedän että tykkäät musta tälläisenään. Et tietenkään kehtaa sitä myöntää.
xLinerille juuri mainitsin äsken, että hän, sinä ja Palstakamu saitte mut hymyillemään ja jopa nauramaan tänään. Melkoinen saavutus, kun kyseessä on minunlaiseni mörökölli. Mutta on kivempi sanoa ääneen nämäkin nimet, kun kaikki tietävät keistä nyt keskustellaan. - Hmm, tästä tulikin mieleeni se seikka, että ilman identitettiä ei ole myöskään persoonaa.
- Linukka se osaa aina piristää :) Ihan kuin Harmis ja Palstakamu tuolla toisaalla. Mua on aika vituksen vaikea saada hymyilemään saati nauramaan. Nyt saitte :-D
Mutta sitähän mie tulin sulta kysymään, mikä minussa ärsyttää? Et ole ainakaan omalla nimimerkilläsi sitä sanonut mutta olen ollut aistavinani jonkun... en tiedä mikä.... ehkä rivien välistä tai jotain... jokin piirre minussa on sellaista, mistä et pidä? - Wuh! :-D
- trollikka, en mielelläni ota kantaa poliittisiin keskusteluihin, mutta...
Opetusministerin tai minkä tahansa ministerin pesti on aika vaativa. Vaatii paneutumista asioihin myös sellaisiin joista ei ole koulutusta tai aiempaa kokemusta. Pätee jokaikiseen ministeriin ja henkilöön. Ja jokaisen politiikkaan lähtevän se tie on kuljettava. Ja vanhempien väistyttävä nuorempien tieltä.
Presidenttiys on taas sitä, että se on kokoaikainen virka. Ei ole työaikoja, lomia eikä edes saikkuja (no vakavemmissa tapauksisssa). Itse en viitsisi tuollaisesta kokoaikaisesta orjan työstä palkkaa nauttia. Onnea heillle jotka siihen virkaan pyrkivät.
Li on taas hakija muiden joukossa. Ei huonompi, ei parempi. Kuka tietää kenestä oikeasti olisi hyväksi presidentiksi? En minä ainakaan. Liillä on silti potentiaalia muiden joukossa, eikä ole mikään pystyynkuoleva mulkku. - Vai ihan sinkkumesta??? :-D
- Takiaiset (Arctium) on kasvisuku asterikasvien heimossa. Siihen kuuluu 44 lajia risteymälajeja lukuun ottamatta. Suvun tieteellinen nimi Arctium tulee kreikan kielen karhua tarkoittavasta sanasta arktos.
Elikkä tämän tiedon valossa takiainen ei ole henkilö, eikä voi kenenkään perässä juoksennella.
Ranttu taas on henkilö, jonka perään aloittaja on hyvinkin suuntautunut. Takertuvalla tavalla, sanoisin. Karmivaa. - Kiitos! Hyvää Luontopäivää myös Sinulle Xena!
Juhlistan sitä haravoimalla ruohomakkaroita :) Väliin terassilla istuksimista ja äimistelen kesän siirtymistä syksyn puolelle.
Yleensä luonto mulle merkistee eniten metsissä kulkemista. On noissa tullut kuljettuakin. Marjastusta, sienestystä, vaelluksilla, retkillä, laavuilla, telttailemassa, mökkeilyä yms. Luonto tarkoittaa mulle myös vesilläliikkumista, Viime vuodet hiipuneet, johtuen erinäisistä tekijöistä. - Ai :-D Et sie uso minnuu?
- Ai :-D Et sie uso minnuu?
- Wau! Olipa teillä kiva kokoonpano, Kyllä harmittaa etten päässyt mukaan. Ihan yllätyin itsekin.
Lupaan tulla joskus. Olisi niin paljon ihmisiä joita olisi kiva tavata. Vaikka se alkuun jännittääkin, mutta kyllä se jää sulaa siinä lopulta. Sitten ei ole kuin älyvapaata hirnumista kaikelle mahdollisille ja mahdottomille. Jopa tälläiseltä höpsähteeltä mummolta :)
Kiva kuulla että oli onnistunut miitti :) - En halua suukotella tuntemattomia, enkä halua parisuhdettakaan. Se on mun kohdaltani ohi. Ei koskaan enää, eikä mitään pikajuttujakaan.
Kuten sivusta totejakin sanoi, se on mullekin kovempaa valuttaa, jota minulla ei yksinkertaisesti ole. - Tuo oli vaikuttava kommentti. Siis kaikki kommentit olleet hyviä, mutta tuo meni mun nahan alle syvästi.
Vahvuuteen sairastuminen, kyllä. Mutta se voi olla valheellistakin . Olen ollut näennäisiriippumaton tai halunnut olla, joskus jopa parisuhteen konfliktien riskilläkin. Mutta on myös riippuvaisuutta sille, mitä haluan itselleni, tai luulen tarvitsevani. Tajusin läheisriippuvaisuuteni ja siiihen liittyvän itsekkyyden vasta erään hankalan jutun myötä.
Opettelu mitä haluaa olla, miten saavuttaa se ja miten "käyttää" ihmisä ympärillä onko aikamoista opettelua. Sitä en tiedä, miten tulen yksinäisyyteen tottumaan. Riippumattomuus on helpompi saavuttaa, mutta yksinäisyys, läheisimmän tuki... - Mutta kun kyse ei ole avun pyytämisestä, vaan neuvoista, miten tehdä kun ei osaa ja miten se vielä tehdään hyvin.
Ei kaikessa kyse ole muista tarkoitusperistä. Itse ainakin olen liemessä vähän väliä. Jos niitä neuvoja ei tulisi, olisin enempi kusessa toimimattomien ja kalliden systeemien keskellä, jotka tulevat vielä kalliimmiksi, jos ne tehdään väärin.
Hyvä esimerkki nyt Oras Bidettasuihku. Saamarin pidikkeen patterin hätäisen irroittamisella tulin hajottaneeksi seinäpidikkeen, eikä tuota mallia edes valmisteta enää. Uusi kokonaisuus olisi maksanut jotain 400 euroa. Tai siis silloin maksoi.
Joka tapauksessa, ulkopuolista apua en huoli, koska mun mielestä pitää maksaa kunnon palkka, eikä mulla niitä rahoja ole. Miksi neuvojen pyyntö olisi hyväksikäyttöä, koska koko netti on täynnä neuvojen antaja ja pyytäjiä, eikä niitä muitakaan ole hinnoiteltu?