Kiukku ja viha on osa itsemurhan käsittelyprosessia. Ja tiedän varsin hyvin ettei mikään tuo häntä takaisin. Niin paljon hyvää ja paljon rakkautta hän ahdistuksessa hukkasi, se tuntuu epäreilulta. jossittelu ei todellakaan auta, niitä entä jos juttuja löytyy loputtomasti. Nyt on vaan vaihe jossa olen väsynyt prosessiin. Pitää päästellä höyryjä ulos. Kohta jaksaa taas taaplata eteenpäin.
Helsingissä
Jos avioliitto ei toimi on parempi erota ennen kuin päätyy järjettömästi vihaamaan sitä puolisoaan tai tulee niitä kolmansia osapuolia kuvioon. Ei avioliitosta voi kynsin hampain pitää kiinni jos toinen haluaa lähteä. Lasten paras on kuitenkin onnelliset vanhemmat vaikka eri osoitteissa. Kun vanhemmat vielä kykenevät sovussa lasten asioita hoitamaan ja käyttäytymään asiallisesti toisiaan kohtaan, niin se on lasten etu.

Mä erosin kohta viisi vuotta sitten. Harvinaisesti se oli yhteinen päätös ja sovussa erosimme. Lapsemme asui vuorotellen molempien luona ja pystyimme yhteiset pelisäännöt sopimaan. Kyllähän se pahalta tuntui kun exä pian löysi uuden puolison josta lapsikin tykkäsi. Mutta pidin mölyt mahassani kun hänellä oli oikeus uuteen onneen ja lapsella oikeus uudesta tykätä. Aikamme uuteen malliin totuteltuamme huomasimme että avioliitostamme oli jäänyt jäljelle ystävyys ja toistemme kunnioitus. Osasimme tukea toisiamme ystävinä elämän karikoissa kun uudet suhteet kariutuivat. Ja lapsemme sai rakastaa molempia vanhempiaan ja hänellä oli molempien luona hyvä olla. Olin siis onnekas erossani ja yhteishuoltajuudessani. Viime talvena exäni löysi toisen uuden puolison jonka tapasin sitten kesällä. Upea nainen joka tuntui ystävältä minullekin. Osasin olla onnellinen heidän uudesta onnestaan kun tiesin ettei se ollut minulta pois. Ja lapseni oli onnellinen heidän kanssaan.

Ei meidän tarina silti Strömsöstä ole. Exäni kuoli tänä syksynä ja nyt olen lapseni kanssa kahden. Mutta silti olen edelleen onnekas. Exäni uusi naisystävä rakastaa lastani ja lapseni rakastaa häntä. Niinpä hänellä on nyt kaksi äitiä. Ei heidän suhteensa ole minulta pois vaan suuri tuki minulle ja lapselleni. Lapseni ei menettänyt toista tärkeää aikuista elämästään vaikka isänsä kuoli, eikä velipuoliaan. Niinpä me päätimme viettää joulua yhdessä kaksi äitiä molempien lasten kanssa. Koska se on minun lapseni etu. Me olemme nyt todella erilainen perhe mutta meistä se tuntuu hyvältä.
aika hienosti vastattu.