se_vinee
Vuoden -92 mallia joensuulainen naaraseläjä. Saavuin tänne yleisesti valittamaan omasta elämästäni yleisille keskustelupalstoille ja ehkä löytämään itselleen juttuseuraa.
Kiinnostuksen kohteisiin lukeutuu kirjallisuus, pelit (lähinnä katselupuoli eli playthrought yms.) sekä ajankohtaisohjelmat ja poliittiset satiirit. Kerron myös mielelläni muille ihmisille miksi he ovat väärässä kaikesta. Äitini mielestä olen autisti, mutta se on aivan varmasti vain defenssi havaintoon ettei vapaa kasvatus tuottanut kelpoa kansalaista.
Opiskeleminen on minulle serious business ja pitää minut melko kiireisenä. Tämä yhdessä kotona istumiseen panottuvien harrastusteni kanssa on syy siihen, että sosiaalinen elämäni on vilkas kuin halvaantunut etana.
Suosikkibändit/artistit: Detektivbyrån, Mindless Self Indulgence, Halestorm
Suosikkileffat: Minority Report, Blade Runner, Twelve Monkeys
Linkit: http://wervinkirja.wordpress.com/
Koulutus: Korkeakoulu
Ammatti: Opiskelija
Siviilisääty: Sinkku
Lapset: En halua lapsia
Liittynyt sitten
Muokkaa profiilia9 aloitusta · 467 kommenttia
- Kiinnostavaa kyllä nähdä, menevätkö persut nyt hallitukseen ja jos menevät niin mitä puuhastelevat siellä. Viime vaaleist jäi sellainen maku suuhun että persut asettivat sen luokan kynnyskysymyksiä, ettei niitä tulla näkemään hallituksessa ennen kun tulee sellainen putket tukkiva jytky että ovat enemmistö ihan yksinään. En sittten tiedä onko linja pehmennyt vai ovatko Kreikka, EU maahanmuutto yms. olleet vain vähemmän esillä.
- Voisihan sen syntyperänkin laittaa siihen listaan jos siltä tuntuu.
Luonteenpiirteitten kirjoittaminen olisi kyllä vaikeaa, koska esim. mainittu kiltteys voi tarkoittaa tsiljoonaa eri asiaa eikä sellaisenaan kelpaisi siis laatukriteeriksi. Kiltteyttä pitäsi arvioida jonkun todennettavissa olevan käyttäytymismallin (tai sellaisen puuttumisen) tai vastaavan perusteella. Saattaisi moni taho närkästyä kun kiltteyden kriteeriksi ei enää riitäkään se että ajattelee itsestään mukavasti ja kerran viime vuosikymmenellä piti ovea auki takana tulevalle. Ja siitäkin tietty loukkaantui kun ei se, kiittämätön ihmispaska, tajunnut kiittää moisesta uhrauksesta.
Ehkä luonnekysymykset pitäisi sisällyttää sopimukseen purkuperusteena: jos tietynlaista käyttäytymistä ilmenee niin laitetaan hommalle piste. - Tasa-arvokeskustelussa hämmentävän usein tulee esiin se, että "kaikkia pitäisi kohdella samalla tavalla" eli ihmisiä ei saisi asettaa paremmuusjärjestykseen. Mutta eihän se näin ole, ja sellainen tilanne olisikin aika sietämätön. Kirurgiksi kelpaisi yhtä hyvin kouluttamaton kuin koulutettu jne.
Tarkoituksenmukaisempi nyrkkisääntö on, että "samanlaisia kohdellaan samalla tavalla, erilaisia eri tavalla". Ei ole sallittavaa laittaa kahta, arvioitavan asian kannalta tasaveroista henkilöä erilaiseen asemaan sen perusteella, että he eroavat toisistaan jossain arviointiin kuulumattomassa seikassa (sukupuoli, rotu, seksuaalisuus yms). Toisaalta jos joku on eroava sellaisella tavalla, joka ei liity arvioitavaan asiaan, tulee tilanne saattaa sellaiseksi että tällä asialla ei ole merkitystä. Tähän perustuvat esim. vammaisten tukipalvelut työpaikoilla.
Näin siis työelämässä ja oikeusturvassa. On kyllä hauskaa kuvitella, mitä tapahtuisi jos naiset joutuisivat solmimaan pari- tai seksisuhteita samaan tapaan kuin julkinen taho tekee hankintoja. Ehkä siitä saisi mielenkiintoisen novellin? - Suurimpia elämänohjelistojen yleispätevyyden ongelmia on, että ohjeella on aina vastaanottaja jolla on oma elämäntilanne, luonne ja tapa tulkita asioita. Kukaan ei kehota viinaan ja huumeisiin koko omaisuutensa törsännyttä ottamaan rennosti ja elämään hetkessä taikka herkästi hermostuvaa, ujoa seinäruusua harkitsemaan kunnolla ennen kuin tekee mitään.
Ärsyttää niin maan perkeleesti ihmiset jotka tyytyväisesti myhistelevät että "kyllä ne asiat siitä hoituu, mä vaan tiedän sen", "kyllä sulle joku vielä löytyy, mä tiedän sen" ja henkilökohtainen inhokkini "kyllä niitä lapsia sitten haluaa kun se oikea löytyy, kyllä mä tiedän"
ETTE VITTU TIEDÄ. - Luen, katson elokuvia ja sarjoja, usein myös streamejä ja pelivideoita. Välillä intoudun liikkumaan. Seikkailen internetsissä ja eksyn erilaisille trollien kansoittamille nettifoorumeille.
Perstuntumalta väittäisin, että ihmisillä on vääristynyt käsitys muitten keskimääräisestä sosiaalisuudesta ja kaverimäärästä. Laajan tuttavapiirin omaavat sosiaaliperhoset ovat yliedustettuja ihmisten kokemuspiireissä nimenomaan siksi että heidän tuttavapiirinsä on laaja ja on todennäköisempää että tunnet heidät. - Joihinkin asioin on hirveän vaikea sanoa mitään. Siihen saattaa olla monta syytä: ei tiedä asiasta niin paljon että voisi kommentoida, toinen esittää vahvan tai "kummallisen" mielipiteen eikä tunnut tilanteeseen nähden mielekkäältä alkaa vänkäämään tai keskustelukumppania pitää jostain syystä ihmisenä jonka kanssa on parempi olla asettumatta vastahankaan. Verbaalivenkula antaa itsestään hyvän kuvan toistamalla kuulemansa ja lisäämällä siihen joitain ympäripyöreitä latteuksia tai fraaseja jotka kukin voi tulkita haluamallaan tavalla. Se ei kuitenkaan ole ihan helppoa.
Tai sitten mielessä on juuri silloin jotain muuta, väsyttää tai sosialisointikiintiö on muuten vaan täynnä. - Ehkä teitä ei näe väenpaljouden keskeltä.
Hankkikaa sellainen punainen varren päässä oleva lippu, niin kuin näkyy lasten ostoskärryissä joskus. Jo alkaa flaksi käymään. - Uskoisin että terveellinen ruoka on hinnakkaampaa. Jos välittää vain kaloreiden määrästä ja täydestä vatsasta mahdollisimman halvalla, syö riisiä riisin kera riisillä. Vähän sunnuntai iltojen rattona makaronia palan painikkeeksi.
- 1) Nainen
2) 22-vuotias
3) 3 kumppania - "On vain ajan kysymys, koska ajatukset muuttuvat teoiksi."
Mitäs mitäs, onko Ikis uhannut tekevänsä jotain radikaalia? Olen selvästi missannut uusimmat juorut. - Säännöksen esitöistä: "Polkupyöräilijän suojakypärän käyttö. Pykälän mukainen kypärän
käyttösäännös koskisi ilman ikärajausta kaikkia polkupyörällä ajavia ja
matkustavia henkilöitä. Kypärää olisi käytettävä sekä tiellä että tien
ulkopuolella. Säännöksen suositusluontoisuus ilmaistaisiin "yleensä" -
sanalla." - Jos joku kypäräpakko tulisikin niin mitä luultavammin se jäisi valvonnan vähäisyyden vuoksi melko tyhjäksi pykäläksi. Samantekevää siis.
- "Ja kyllä, jos miehellä on paljon naisia viehättäviä ominaisuuksia niin, joku nainen kaappaa hänet itselleen vaikka kauppareissulla tai bussipysäkillä, ei hänen tarvitse baareissa tai nettideiteissä roikkua jos ei sitten halua kokeilla mahdollisimman montaa naista."
Mukava kuulla että nykynaiset ovat näin aloitteellisia. Feministi minussa piristyi. - Sillähän saadaan mukavasti syntyvyys kasvuun, jos näin on.
- Lupaan sitten kertoa miten kävi.
- Rantakunnossa ne hylkehetkin o.
- Roskat ajattelin viedä.
- Perheyrityksen perustaminen olisi siis tämänkin mallin mukaan niin yksinkertaista että vaikkapa ne isä ja poika perustavat yhdessä yrityksen ja omistavat sen puoliksi tai miten ikinä haluavatkaan voimasuhteensa jakaa. Sen sijaan jos isä perustaa yrityksen, ei hän saisi palkata siihen omaa poikaansa vain siksi että tämä olisi hänen poikansa, jos pojalla ei ole mitään ansioita. Eikä jälkimmäisellä olisi edes mitään tekemistä perheyrityksen kanssa siinä mielessä, että perheyritys on yritys, jossa on saman perheen jäseniä useampi johdossa tai hallinnossa.
"Eli jos sinulla olisi yritys, niin suostuisit siihen että joku ulkopuolinen taho määräisi sen ketä saat palkata töihin ja millä kriteereillä arvioida heidän osaamistaan."
Riippuisi mm. siitä, mitä nämä kriteerit olisivat, kuinka tiukkoja ne olisivat, sanktioidaanko niiden ohittamisesta ja miten, tuottaisiko prosessi minulle ylimääräisiä kustannuksia vai säästäisikö niitä jne. Parhaimmassa tapauksessa saisin osaavaa työvoimaa näkemättä itse juuri vaivaa valitsemisessa. Huonoimmassa tapauksessa saisin ärsyttävän kyrpänaaman joka ei muuta osaa kuin olla tiellä, mutta eipä se ole missään muussakaan systeemissä pois suljettua. Eihän työhönottoprosessin muokkaaminen sulje pois muita työelämän hienouksia kuten koeaikaa tai ihan rehellistä fudujen antamista. - No mutta, jos kaikki pitäisi ansaita ennen kuin sen voi saada niin eihän tämä toimisi ollenkaan. Mitä vastasyntynyt on tehnyt ansaitakseen elää? Sinuunkin on käytetty melko paljon resursseja (koulutus, terveydenhuolto, vanhempien hoiva jne). Oletko lunastanut ne? Minä en ainakaan ole.
Jos taas kuka tahansa saisi vapaasti ottaa elämän hyviä "lainana" sillä oletuksella että ne maksetaan myöhemmin takaisin, niin ensinnäkin kilpailu niistä nousisi hirvittävän kovaksi, ja vaikka tämä ei utopistisessa maailmassa olisi ongema niin velkojen takaisinmaksu olisi. Miten hakataan koulutus pois ihmisestä, jos se olisikin ansaitsematon? - "Miten se pätevyys sitten pitäisi arvioida, jos ei yhteisön omaan arvioon perustuen? Onko ehdotuksia? Jos olisit itse perustanut yrityksen, niin sinulla olisi juurikin omat arviot ja perustelut sille kenet palkkaat töihin. Se olisi sinun oikeus, eikä mielestäni kenekään muun."
Ehdotukseni on pyrkiä muokkaamaan työhönottomenettelyjä sellaisiksi, että niissä ratkaisevaan asemaan nousisivat mahdollisuuksien mukaan kriteerit jotka perustuvat oikeasti olemassa oleviin, työnkuvaan liittyviin tosiasioihin eivätkä kenenkään yksittäisen työanatajatahon edustajien pseudopsykologisiin päätelmiin. Tosin lisäkysymyksinä voidaan esittää millä kaikilla tavoilla ko. asiaan edes voidaan vaikuttaa, ja kun näistä asioista on tehty listaus niin voidaan miettiä onko niitten tavoitteleminen uhrauksien ja sivuvaikutusten arvoista. "Mihin hintaan tahansa" ei kannata tehdä yhtään mitään, ja mainitut sukupuolikiintiöt vaikuttavat ns. perstuntumalta arveluttavilta keinoilta myös omaan korvaan.
Mistä jotuu myös se, ettei kannata antaa omistajien ja johtajien tehdä ihan mitä haluavat. Ison yrityksen johdon tosiasiallinen yhteiskunnallinen valta on niin suurta ja intressit edistää kaikissa asioissa yhteiskunnan asioissa niin pienet, että se olisi katastrofi. Tunnetumpia ja laajemmin vaikuttavia esimerkkejä löytynee pankki- ja ympäristösektorilta, mutta sama logiikka pätee työhön ottoon ja myös pienempiin yrityksiin. Johdon oikeuden palkata kenet haluaa vastapainona on vaikkapa lihavan tai ruman ( = ominaisuuksia, joilla ei läheskään kaikissa tapauksissa ole merkitystä työn suorittamiseen mutta vaikuttavat paljonkin muitten arvioon heistä ihmisinä) oikeus saada työpaikka.