mr-groove
"Lähes kaikki ongelmamme johtuvat siitä, kun omat harhakuvelmamme ja todellisuus kohtaavat toisensa." -- Anthony de Mello
Liittynyt sitten
Muokkaa profiilia28 aloitusta · 607 kommenttia
- Miehelle hyvän fuckbuddyn löytäminen on paljon vaikeampaa, kuin parisuhteeseen päätyminen. Omalla kohdallani useimmat fuckbuddyt ovat löytyneet aivan normaalin kanssakäymsen ja seksuaalisen kiinnostuksen kautta. Sanottuani, että en halua seurustella 90% on kadonnut, mutta helmet ovat jääneet.
En vaan voi mitään sille, että mullakin on muita tunteita kuin panetus :/ Lankesin erääseen fuckbuddyyni muutaman kuukauden jälkeen. Eihän siinä mitään pahaa ole ja olen onnellinen, mutta .... hmmm .... olkoon :/ - Kaikki naiset ovat ihania, kun tekevät itseään tykö. En ole koskaan parisuhteessa saanut aamukahvia vuoteeseen suihinoton kera, mutta sinkkuna kyllä. Jälleen kerran antauduin ja aloin parisuhteeseen. Joetenkin pelottaa se, että mielenkiinto häviää ja seksuaalinen jännite latistuu, kun meistä tulee toisillemme itsestään selviä tapauksia :p
- Minusta kannatta puhua enemmän ja olettaa vähemmän. Elämäntilanteet ja tuntemukset eivät oli niin yksinkertaisia. Voithan laittaa miehelle viestin, "että haluaisit kuulla hänen äänensä." Joillekin ihmisille soittaminen on vaikeaa. Itsekin seurustelen nyt naisen kanssa, joka ei osannut omien sanojensa mukaan puhua puhelimessa. Hän hoiti kaikki asiat viestein jopa läheistensä kanssa. Puhelinpelko karisi heti eka soitosta ja nykyisin häntä ei tahdo saada lopettamaan puhelua ;) Itse en taas jaksa viestitellä, koska käytettyyn aikaan nähden kommunikaatio jää aika ohueksi.
- Ehkäpä sitä iän karttuessa tulee nirsommaksi. Nuorena riitti, että tyttö oli nätti ja tykkäs musta, mutta iän karttuessa alkaa arvostaa seksiäkin aivan eri tavalla. Jos toinen on kovin estoinen ja passiivinen sängyssä, niin en enää jaksa jäädä odottamaan tilanteen muuttumista, koska se on niin epätodennäköistä. Meissä kaikissa on tietynlainen perusvire ja jos vireet ei kohtaa, niin suhteesta toinen ahdistuu ja toinen turhautuu.
Kieltämättä moni nainen käyttää seksiä välineenä päästäkseen nopeasti lähempään tuttavuuteen kiinnostavan miehen kanssa, mutta sellainen tulee esille aika pian tuttavuuden edetessä, kun seksi latistuu tai menee yksipuoliseksi.
Erään psygologisen teorian mukaan parilla pitää kohdata kaniaivot (=tekeminen), tunneaivot (=henkinen kemia) ja liskoaivot (=seksuaalisuus). Ennen tuon kaniaivoteorian lukemista puhuin kunnioituksesta (=teot), tahdosta (=henkinen yhteenkuuluvuus) ja intohimosta (=seksuaalisuus).
Mitä ihmettä siinä menettää, jos on valmis uteliaana kokeilemaan fyysistenkin nautintojen yhteensopivuutta suhteen alkuvaiheessa? - Jokainen ihminen tarvitsee aikaa eron käsittelyyn. Vasta eronneet oavat nin hankalia, ellet et se jaa samoa kokemuksia.
- Miksi naisille pitäis olla jotain sanottavaa? Eikö niiden kanssa voi vaan keskustella, siis jutella ihan normaalisti. Naisetkin ovat ihmisisiä, luulen niin :)
- Kiitos Neuvoton! Hyvä Joulun odotusta ja Joulun aikaa myös sulle tai siis teille. Ottakaa rennosti, nauttikaa toisistanne, mutta olkaa rehellisien avoimia itsellenne ja toisillenne! Aika näyttää mihin se johtaa.
- Jotenkin hirveen ulkonäkö-/rahakeskeiseltä vaikuttaa tämä ikäkeskustelu. Itse matkustellen jonkin verran ja tykkään mm. sukeltaa, lasketella, eräillä, vaellellella, mutta tykkään myös kaupungin sykkeestä. Jos elämää ajatellaan kaniaivojen kautta, niin mulla olisi ystäväpiirissä kolme täydellistä sinkkunaista mulle, sen kun valitsen vaan :p Mut ei se niin mee :o Vaikka hiton hauskaa noiden täydellisten naisten kanssa on ollut, niin kaksi asiaa puuttu: intohimo ja keskustelu. Siis pikkukivaa on, mutta vaan pikkukivaa.
Sitten vaan jostain syytä intohimo syttyy kun on tekemisissä täysin erilaisen ihmisen kanssa, vaikka ei oltais kohderyhmää toisillemme :p Keskusteluja ei malta lopettaa ja kaikki edelliset vaatimukset tuntuvat typeriltä. Ehkä kuitenkin tärkeintä on se tunne ja uskallus rakastaa, ei tekemiset tai omistamiset. - Neuvoton: Olet hienosti oivaltanut asian, joka on niin monelle vaikea hyväksyä. Juuri tästä syystä ihmiset hakkaavat päätään seinään ja pettyvät vastakkaiseen sukupuoleen heti alkumetreillä ja aivan suotta. Elämässä on aika vähän mustaa ja valkoista, mutta harmaasävyjen kirjo on laaja.
Monille on vaikea ymmärtää, että kaikki sinkut eivät todellakaan nyhjää neljän seinän sisällä eivätkä elä selibaatissa prinssiään tai prinsessaansa odottaen. Miksi edes pitäisi? Itse olen ainakin nauttinut sinkkuelämästäni, enkä olisi siitä luopnut ilman tällaista etsikkoaikaa naiseni kanssa. Nyt olin siihen valmis, koska olen vakuuttunut siitä, että viehättävyytensä lisäksi hän on sellainen nainen, jonka kanssa minulla on oikeasti mahdollisuus tulla toimeen.
Toivotan sulle sydämellisesti hyvää jatkoa. Jos tämä kortti ei tuo sinulle parisuhdetta, niin ehkä jotain hyvää ainakin. Lisäksi jokainen ihmissuhde kasvattaa meitä ihmisenä, jos sen oikein oivaltaa. - En jaksa ottaa kantaa palsta terminologiaan, se ei oo koskaan mulle auennut.
Eihän nainen ole esine vaan ihiminen. Joskus aikoinaan palstaa lukiessani, kommennteista paistoi pelko tutustua naiseen ihmisenä ei kohteena.
Mikä ihme naisissa on niin pelottavaa, että heitä pitää mollata tai dissata? Rakastaminen tai edes rakastuminen ei voi syttyä, elleivät ihmiset uskalla kohdata ihmisinä. Onhan parisuhteita luotu aivan perinteisesti tarvepohjaltakin, varsinkin agraariyhteiskunnassa. Silloin molemmilla sukupuolilla oli selvä rooli tai enemminkin muotti. Nykyisin se on mennyttä. Et voi odottaa muottiin vlettua vastakappaletta, vaan pitää uskaltaa ulos kuorestaan. - Jos en osaisi päättää, otisin molemmat ;) Jos eivät suostu, niin sitten etsisin kolmannen.
Jus tunteet tulee mukaan, niin ei sun tervi miettiä. Jos niin ei ole käynyt, vaan jahkailet vielä, niin pidä ovet auki ja nauti elämästäsi. - Sorry, ois pitänyt oikolukee ennen postausta, mutta jäi tekemättä. Ehkä asia tulee ymmärretyksi :)
- Tällaisiin asioihin voi suhtautua hyvin monella tavalla, eikä mitään kannata pitää itsestään selvälnä. Eihän toisen tunteita voi lukea, joten mistä voi kukaaan voi titää olevansa se erityinen vai vaan hauskanpitoseuraa, ellei asioista sovita. Minusta on jotenkin absurdia, että aikuiset ihmiset olettavat toisen ajattelevan samalla tavalla. Mikä siinä avoimuudessa ja suunsa avaamisessa on niin vaikeaa?
Itse tapasin loppukesästä erään ihanan naisen eräissä bileissä. Eka kohtaamisemme päättyi suudelmiin ja yhteystietojen vaihtoon. Hänellä oli ns. vakihoito ja minulla useita eroottisia ystävyyssuhteita. Kumpikaan emme halunneet parisuhdetta. Olimme molemmat avoimia alusta saakka ja suhteemme lähti kehittymään kivasta hauskanpitosuhteesta kohti syvempää tunnesuhdetta. Minusta on ihnaa, kun hän ei oleta, vaan kysyy, jos jokin askarruttaa mieltä. Samoin toimin itse.
Alussa minulla oli jo aikaisemmin sovittuja menoja muiden naisten kanssa ja hänelläkin hoitonsa kanssa. Yhteydenpitomme tiivistyi päivä päivältä, mutta pidimme suhteemme avoimena, emme toki sitä keltään salailleet. Totesimme viihtyvämme yhdessä paremmin kuin kenenkään muun kanssa. Käytännössä muut jäivät, mutta pidimme silti suhteeme avoimena. Meille oli rakentunut syvä luottamus toisiimme ja todella avoin keskustelukulttuuri. Pari kertaa härnäsimme toisiamme kilpaa flirttailemalla muiden kanssa toistemme nähden, mutta avoimuudesta johtuen, siinä ei ollut mitään ongelmaa.
Pari viikkoa sitten päätimme pistää luukut kiinni ja sitoutua toisiimme. Olimme jo valmiiksi aivan rakastuneita toisiimme, ei siihen mitä oletimme vaan siihen, minkä tiedämme ja tunnemme toisistamme. Se oli puolin ja toisin sellainen tunneilotulitus, että emme ole sellaista kumpikaan ennen kokeneet.
Nyt ollaan sitten ihan lovena. Toivottavasti kyetään pitää sama avoimuus jatkossakin. En usko, että tällainen suhde voisi koskaan kaatua johonkin typerään syrjähyppyyn. Haastavinta on pitää suljettu parisuhde niin avoimena kuin ns. avoin suhde. Mutta meillä keskustelut jatkuu ja tiedän, että pelisäännöistä keskustellaan aina tilanteen mukaan. Me ei haluata pakottaa suhdettamme mihinkään muottiin emmekä rakenna pilvilinnoja oletuksen pilarereille.
Vielä haluan sanoa sen, että tämän merkillisen parisuhteen syntymässä tavalla tai toisella mukana olleet osapuolet tiesivät missä mennään. Ketään ei kusetettu missään vaiheessa. Mitään draamaa ei syntynyt. Siis avoimenti puhuminen kannattaa M.O. T. - En häpeile seksikumppaneitani, joten kaverien tapaaminen ei haittaa. Olisihan se aika kummallista, jos seksisuhdetta pitäisi jotenkin salailla tai pitää piilossa.
- Itse olen sinkku ja elän avoimessa suhteessa tai suhdekokoelmassa muutaman naisen kanssa, kaikki tosin sinkkuja, mutta tavallaan koen kiihottavana, että nainen nauttii myös muiden kanssa. Joskus ois kiva kokeilla kimppaa tällaisessa jutussa.
- Kiitos rohkeasta avauksesta Eweliina82. Minäkin uskallan sitten avata oman suuni.
Itse olen jo vähän vanhempi mies, joka on jo kotileikkinsä leikkinyt. Elän sinkkuna ja osin lapseni kanssa, mutta en enää halua sitoutua parisuhteeseen. Naiset, jotka haluavat parisuhteen, kierrän kaukaa, mutta onneksi kaikki eivät sitä halua, ainakaan aluksi. Kuitenkin ihanien, yhdessä vietettyjen hetkien jälkeen, monille naisille tulee sellainen fiilis, että käännän tuon miehen pään. Valitettavasti omaani ei ole enää käännettävissä. En halua jakaa koko elämääni kenenkään kanssa, mutta hetkiä, viikonloppuja ja lomareissuja kylläkin.
Riskinä tällaisessa elämäntyylissä on, että em. syystä kumppanien vaihtuvuus pakkaa olemaan vähän liian suuri. Siinä on omat riskinsä jo seksiterveydenkin kannalta ja lisäksi yhdessäolo on paljon rennompaa ja seksi nautittavampaa, kun tunnetaan paremmin ja toisesta välittäminen on mennyt alkuhuuman edelle.
Todella harvassa sellaiset ihmiset kuitenkin ovat, jotka oikeasti ovat valmiita avoimeen suhteeseen tai avoimeen suhdekokoelmaan. Minä en koe mustasukkaisuutta siitä, että omalla tavalla rakastamillani naisilla on muitakin suhteita. Yhdessä hetkessä yksi tuntuu läheisemältä toisessa toinen. Olen ehkä vähän uushippi, mutta minun mielestäni en voi olettaa yhden ihmisen kykenevän/haluavan täyttämään kaikkia tarpeitani eikä minun tarvitse vastaavasti kyetä tyydyttämään kaikkia hänen tarpeitaan. Mutta siitä huolimatta ja juuri siitä syystä yhteiset hetket ovat ihania ja todella vapautuneita.
Yleensä nämä jutut ovat sellaisia, jotka on aika vaikeaa tunnistaa ihmisestä. Monet antavat itsestään hyvin normivaikutelman ja jopa viileen kuvan. Ainakin omalla kohdalla avoimen suhteen kumppanit ovat löytyneen vain avoimen juttelun kautta livetapaamisen yhteydessä, ei koskaan netistä. - Vaikea sanoa mikä sinun tapauksissasi aiheutti perääntymisen. Omalla kohdallani perääntymisiä on tullut lähinnä siksi, että kiinnostavalta vaikuttava nainen ei kuitenkaan ole jostain syystä sopivanoloinen kumppanikseni. Toinen syy on ollut se, etten ole ollut siinä elämäntilanteessa valmis tai halukas parisuhteeseen.
- En ymmärrä, miksi pitäisi odottaa. Jos seksi on hyvää niin lisäähän sekin kiinnostusta aika paljon.
- Mulla oli viime kesänä vähän samanlainen suhde. Nainen oli rakastunut ja odotti tunteideni heräävän, vaikka moneen otteeseen sanoin, etten ole rakastunut häneen. Tajusin, että nainen jäisi roikkumaan epätasapainoiseen tunnesuhteeseen, joten koin epämiellyttäväksi velvollisuudekseni pistää suhde poikki ja vapauttaa hänet etsimään rakkauttaan. Se oli ainut ja oikea ratkaisu.
- Tottakai!
Kaikista pahin painajainen on kahden naisen seurue. Vaikka kohde olisikin kiinnostunut, niin yksin jäämistä pelkäävä ystävätär blokkaa miehen pois :( Kolmen naisen ryhmä on jo helpompi tutustumiskohde.