Kristiina23
Lisää vapaa kuvaus.https://api.suomi24.fi/uploads/34/82/19/original_20220430091714222.jpg?width=512&height=512
Liittynyt sitten
Muokkaa profiilia36 aloitusta · 2900 kommenttia
- Aloitushan on tietenkin mielenkiintoinen sikäli, mikäli kukin on leskeksi jäänyt ja millaista elämää on siihen saakka elänyt, siis oliko se puoliso valinta onnistunut jollain "ikuisella rakkaudella", johon minä en usko.
Omalta kohdaltani nämä kaikki rakkauden haaveet, tai uudet puolisot peräti ovat utopiaa ja varppina voin todeta, että ei koskaan.
Siskoni sitävastoin oli eri maata, kolmesti hän vaihtoi puolisoa, siis yhdessä asumista, mutta vain kahdesti aviossa ja näihin viimeisiin vihkisiäisii ei kutsunut minua, josta ikuinen härmänkähtämä.
Mieheni kuoli 28.1.2019, mutta en ole viellä rohjennut mennä sinne meidän kotiin, koska niin surullisin mielin sieltä ( 2016) lähdin tyttäreni luokse, joka todellain tarvitsi siloin apuani oman lapsensa hoitoon ja ainakin niihin pyykin silityksiin, joista olen usein kirjoittanut Kahvipirtiinkin, koska nuo nuo roskat on edelleen tuolla auton takakontissa viemättä!DD
Mites olisi Skillan, jos avaisitkin uuden Kotipirtin tänne? Se entinenhän oli aivan livenä sielä Porintien varresa, josta olen kai usein kertoillut mutta Kotipirtti on kotikyläni entinen Maamies-seuran talo.
Siellä on upea tanssilattia ja pieni keittiökin, koska siellä asui aina sellainen talonmies.
Pianhan se muttoauto tuo ainakin keinun ja kissat sinne ja sinulla on varmasti ne tekstiilit tallella, millä katat pöydän koreaksi meille - Ainakin juuri tämä, joka todisti, että 80 ikä ei ole mukamas mitään, koska ilmeisesti hänkin on viellä elossa.
Mutta kuinkas se meni se juttu siellä Tuntematon sotilas kirjassa, kun yksi suomalainen mukamas päihittää kymmenen ryssää, mutta sitten tulikin se yhdestoista? Näin voi hänenkin kohdalla käydä joskus kuoleman kanssa, äläkä vain lisää "jos minä kuolen" sanaa.
Edelleen en voi unohtaa naapurin rouvaa, joka eli 103-v, mutta ahkerasi käveli aina tiluksiaan, josta oli lohkottu useita tontteja, kuten meidänkin. Kerran oli mieheni kysynyt häneltä, kuinka hän jaksaa (jotain 99-v) viellä kävellä täällä, niin hän (tämä nainen) oli naureskellut, että ei hän jouda kuolemaan, koska täytyy vahtia näitä puitaan, ettete uudet naapurit kaada niitä ja monta taistoa olikin siellä, kun uutta tietä täytyi leventää ja kunnostaa. - Vai että bessie halusi Moskovaan, tai johonkin kansallistorile. Sini-sirkku sentään tyytyy nyt kotona olemiseen, koska on jo ennen Joulua ja Joulunaikaankin tavannut kaikkia ystäviään, joten taidetaan olla sitten vain kotona, siis ainakin minä.
Ruokaakin on riittämiin, jopa sitä siika kraavina mutta nakkeja ei, kuten ei perunasalaatiakaan, joita en nyt todellaka kaipaakaan. Sitävastoin siskonmakkarat on joskus aivan himoittavia, kuten ihmekyllä se mustamakkara puolukkahillon kanssa.
Joulun olen viettänyt yksin jo kauan, koska en halua edes mennä lapseni perheen luokse, sillä jotenkin se tuntuisi niin erilaiselta, sanoisinko teennäiseltä, mitä meillä oli silloin, kun lapseni oli mukana lapsuudessaan.
Mitään sukulaisiani ei ole edes lähitienoilla, koska veljeni on idässä ja siskoni lännessä ja minä täällä Hämeessä, josta ei kyllä saa juttukaveria, vaikka olisi kuinka puhelias ja en toisaalta ole halunutkaan.
Juorut ne kyläläisillä täälläkin on se puheen aihe ja minä kun en tunne ketään, niin ulkona olen, kuin se kuuluisa lumiukko.
Hieman nyt hetken harmitti, kun lapseni meni sinne Espooseen (minun ja mieheni kotiin) tyttärensä kanssa ja olisnkin halunut mukaan, mukamas. No, enhän olisi kuitenkaan lähtenyt, koska mieheni kuoleman jälkeen en ole rohjennut mennä sinne ja tuskin tulenkaan menemään.
Jaa, nyt tulee jo ensimmäiset paukut, joihin alan varautumaan, että ei mene pissahousuu pelosta, että sota on syttynyt!DD - Ainakin hieman nuorempi, kuin Skillan ja en kuuluisi tänne palstalle edes, mutta voinhan minä pitää äitihahmonani häntä silti.
Minua oli sodanjälkeen hoitamassa eräs Anni mummi, joka asui meillä evakkona ja aloin pitämän häntä myös äitinäni, mutta silloin ei ollut ikä kysymys, vaan se hellä huolenpito, koska äidilläni oli kaikki talon työt navetahommineen.
Itse oli hoitamassa lapseni lasta, poikaa, kun hänen äitinsä oli todella kipeä ja tämä poika sanoi minuakin äidiksi ensin, kunnes hän huomasi, että onhan hänellä äitikin, joka ei vain pystynyt selkävaivojensa vuoksi hoitamaan häntä niin paljon.j - Oli ihanaa huomata kirjoituksesi täällä, Skillan, minun vara äitini. D
Vaikka harvoin kirjoittelin Pirttiin huoliani, niin sinulta sai aina lohduttavaa vastakaikua, aivan kuin olisi äidille kirjoittanut, joka sitten hellästi lohduttaa, tai toisia "lapsiaan" hieman nuhdellenkin opastaa, mutta ei koskaan ilkeästi.
Pakko tunnustaa, kuten sini-sirkku jopa kyyneleen pirautti, että kyllä minullekin tuli pala kurkkuun, mutta minähän en itke, enkä naura, joten yritin vain sulatella tietoa, että lopetat Kahvipirtin pidon, mutta ei sitä kukaan saa toimimaan entisellä tavalla.
Sitäkin olen nyt miettinyt, että voisit tänne avata vaikka Leelian lepotuoli aloituksen, josta tietäisi aina aamuisin saavan pienen lohdutuksen sanan näihin pikku kremppojen valituksiin ja etenkin minun laiskuuteen. Tosin siihen ei kukaan saa minua innostumaan, että veisin ainakin roskat päivittäin, kun taas ne on tuolla auton takakontissa odottelemassa viejäänsä ja pian on jo uusi satsi valmina.
Kamalin homma onkin aina odottamassa, noiden turhien tavaroiden (vaatteiden) lajittelu roskiin, tai kierrätykseen, mutta kun on ilmeisesti piintynyt tapa sieltä lapsuudesta, että tuota ja tuotakin voi viellä tarvita.
Nyt vain odottelemaan ekoja pommeja, joita jo kuulinkin heti pommimyynti päivänä ja pianhan se alkaa paukkumaan taas.
Näin toivottelen Hyvää Uutta Vuotta sinullekin, rakkahin Skillan, minun vara äitini. - Väistämättä tulee murhemieli noista ylläolevista kirjoituksista, joissa on taas ohjeita, mitä täällä sopii kirjoitella ja mitä ei, mutta kun listoilla on kaikki, mistä itse voisin kirjoitella, niin ajattelin laittaa kysymyksen kehiin.
Tekeekö teistä veillä kukaan niitä Uudenvuoden lupauksia, jonka uskoo jopa toteutuvan? Itse toivon useinkin jotain, jotka taas saan toivoa uudestaan seuraavana vuonna, koska ei niillä pitkälle pötki jos sisu ei riitä ja eihän se näköjään enää.
Onko Pirtissä joku, joka ei sovi tänne, vaan haastaa tahtomattaan riitaa ja epäsopua, vaikka tuntuu niitä olevan useitakin viesteistä pätellen.
Toivoisin, että hän, joka ei tunne oloaan Pirtissä kotoisaksi ja toisten hyväksymäksi, menisi sinne naapuri kuppilaan vaikka viiniä lipittelemään , sillä täällä yleensä juodaan kahvia, teetä tai kaakaota, sillä Laten lähdön jälkeen ilmeisesti kukaan ei ole edes sinne nurkakaapiin kurkistanutkaan ?D - Rauhallista Joulua Kahvipirtin lukijoille ja antoisaa Uutta Vuotta, toivottelee uskollinen lukija.
- Oletko sini-sirkku saamassa näitä spaketti kurpitsoja, joita minä sain joskus Espoossa työ kavereilta ja jopa itse (yritin) kasvattaa niitä. Mielestäni ne oli erinomaisia, mutta reseptejä en halua edes ehdottaa, joka jokaisella lienee omansa.
Harmi, että täällä ei ole kesäisin torilla myynnissä mosia, jos toki, en ole kovin usein torilla käynnytkään. Samoin kuin en ole näillä Joulutoreilla käynyt ja kovasti vältän jopa musiikin kuuntelun, ettei vain tulisi jotain hempeää ja itku muistojen kanssa saisi vallan.
Lapseni pyysi Jouluaaton ruokailuun, mutta en halua mennä edes sinne, koska olen tottunut ns. "närppäilyyn", siis pieniä annoksia tietsikan ärellä, eikä missään ruokapöydässä toisten kanssa.
Hieman olisi ostoksia viellä käytävä kaupassa, mutta ei mitään tuiki tärkeää, koska pelkään, että joku kinkku sieltä mukaan tarttuu, kuitenkin lanttulaatikoiden, sillien ja rosollien kera, joita en todellakaan ehdi sitten syömään itse, enkä biojäteastia halua ruokkia noilla.
Sateinen on täälläkin päivä, joten täytyisikö sitä "ruuvi" soppaa keitellä, vaan "toinperään" irvailut sikseen, koska minulle on kirjoja lukiessa pistänyt aina silmään, kun usein siellä "huokaistaan" ja minä taas huokasen, että on se niin vaikea tämä meidän oma kielikin ja varsinkin, jos siihen sekoittuu lapsuuden murresanoja,
Nyt vain huokasen ja painun tuonne kirjojeli maailmaan. - "Skillanin nostama tai ylläpitämä jatkoketju jne."
Mielestäni uudet tulokkaat voivat aivan hyvin tutustua ketjun kirjoituksiin jo vuosia sitten ja saatikka viimeaikaisiin. Kyllä siitä hyvin pääsee perille, että täällä ei useinkaan suvaita näitä "persu, rasisti, suvakki, kukkahattutäti" ja näitä vastaavia herjakirjoituksia, vaan juttelemme omista asioistamme/tekemisistämme, jopa matkoistakin, koska niistäkin on tuolla toisaalla ollut erimielisyyttä, että saako matkoistaan kirjoittaa?
Jos sinua anonyymi häiritsee tämä tunnettu ketju, joka on selvästi näkyvissä ja meistä jokainen tietää, että täällä ei käydä ainakaan riitelemään, niin helppoahan sinun on siirtyä toisille aloituksille , eikä tulla tänne ohjeitasi antamaan, kuinka muka toimia? - "Skillanin jatkoketju nro xxx henkilökohtaisia asioita varten."
"Olisiko tuo osuvampi otsikkoteemaksi?"
....kyseleepi taas joku anonyymi, joka ei osaa ohittaa Kahvipirttiä pahoittamatta mieltään.
Mihin sekasotkuun me toiset sitten kirjoittaisimme omat puuhastelumme, ilomme ja murheemme, kysympähän vain?
Tämä on kuitenkin minulta, siis ei Skillanin jatkoketju, vaan kaikille pirtin kävijöille.
Toiset iloitsee nyt lumesta, mutta täällä sataa vettä. Eilen oli käynti terkkarin labrassa ja oli tosi liukasta ja minulla "kitkat" autossa, siis alla! Hyvin selvisin, mutta pidemmälle en uskaltanutkaan lähteä, vaikka olisi ollut joku asiantynkäkn ja tänäänhän ei liukkaus haittaisi.
Juuri kun sain nilkkani jotenkuten terveeksi, nii nyt on oikea sivu niin kipeä, että Ibusalilla sitä hoitelen ja tietenkin pelko pyllyssä, että mitä tämä on? Vaan kuntoilemaan (saati terkkariin) en lähde, kun en ole terveenäkään siihen toennut, joten jos ei aika paranna, niin olkoon sitten kuolemaksi, vaikka näin kitumalla. - Onneksi, ei suinkaan murheeksi, olen vältellyt Joulua jo,...hetkinen..14-vuotta, kun muutin lapseni lähelle ja heille en koskaan mennyt, siis Jouluksi. Lahjat oli minulta raha-lahjoja ja kenelekkään toisille ei mitään, edes korttia, josta siskoni hieman urputti.
Lopetin korttien lähettelyn, mutta sinnikäästi jokunen kortti tulee minulle, mutta tuskin tulee enää.
Ruokiakaan en mitenkään Jouluun painota, koska voin syödä kaikkea mielitekoni mukaan, koska vain ja milloin haluan, kunhan vain jaksaisin taapertaa tuohon lähikauppaan, joka on 200-m päässä.D
Toista se oli ennen meilläkin, koska olimme aina minun vanhempien luonna, kunnes äitinikin sitten kuoli ja siihen se ilo loppui. Voi sitä lahjojen käärimistä, koska sekin oli oikeastaa kivaa ja kerran unohdimme yhden ison kassin Espooseen, kun olimme jo Kiteellä.
Se on kyllä muistoissa "pahana pahkana", koska äidin kuoleman jäleen emme menneet enää sinne ja edesmenyt veljeni soitti itkukurkussa, että miksi ette tulleet? Olihan hän kaikenlaista huvitusta järjestämässä minukin lapsille, kuten muistorikas moottorikelkka ajelu, jossa oli reki perässä, siis oikea vanha satulapäinen reki, mutta taisimme me aikuisetkin olla siellä illemmällä, hieman lämmikettä mukana.?
Joulukuusen hakukin oli yksi niistä upeimmista muistoista, ainakin lapsilleni, jotka saivat olla mukana, koska olihan meillä "emännillä" muutakin puuhaa. - "Tekstin olennaisen sisällön selostaminen, referointi, on jokaiselle kirjoittajalle tarpeellinen taito. Sen pohjana on aina kunnollinen asiateksti"
Kirjoitusvirhe. Anteeksi. - "kristiina oletko näin pihalla muistakin asioista peukuttaessasi peruukkia"
Tähän kirjoitukseesi tökkäsi vastaukseni, koska sentäytistäkö se sinulle kuuluu, ketä peukutan?
Toki tunnen mainitsemasi aineet, jotka nyt on myrkyiksi todettu ja oli aika, jolloin lapsuuteni kylälläkin kiersi tällainen radiumin mittaaja, että sänky ei saanut olla sinä paikalla, josta tällaista maasäteilyä ilmeni, mutta niinpä vain kuoli isäni, äitini ja veljeni. Tätä nykyistä villitystä Hopeavedestä tuskin kokeilivat.
Vaan palatakseni tuohon radiumiin, niin sattuipa käteeni kirjaston kirja; Risto Isomäki, Haudattu uhka, jossa kuoleekin kaikki Linnanjuhlissa olleet, siis fictiivinen kuvitelma tulevaisuudesta. Radioaktiivisesta tuhosta sekin alkoi. Jätin sen odottamaan tuohon parempia aikoja, koska on liian hyvässä muistissa tämä Remeksen kirja; Jäätävä polte.
Kerro lisää, mistä asioista olen taaaaaaaas, niin pihalla, koska tunnut tuntevan minut hyvinkin ja tiedät ketä peukutan. Itseäni en koskaan.y. - Minä kyllä pahoitin mieleni tuosta kirjoituksesta että olen tällä huutaja ja kiroilija, viitaten taas tuohon viestiin, jossa minä mukamas olin pahin?
Jos on asia noin, että häiritsen "Pirtin" harmoniaa huutamalla ja kiroilemalla, niin tuokaa se reilusiti esille.
Mitä sitä salailemaan, jos viestini on mukamas huutamista ja kiroilua, jota koskaan en ole kokenut tekeväni, niin "asiat pöytään" ja neuvotellaan , kuten Postilakosta, tai minun kirjoituksistani. - "Kahvipirtissä voi puhua aiheesta kuin aiheesta, aivan sivistyneesti, ei huutamalla, eikä kiroilemalla, niinkuin Kristiina."
Minäkö muka huudan ja kiroilen?
Minun on nyt syytä miettiä, että teenkä minä todellakin noin? - Hämäränhyssykää täältä Hämeestäkin. Ei taida aurinko tänään pilkistää, mutta mikäs tässä sisällä lämpimässä on istuskella ja hyviä kirjoja on luettavaksi, samoin mieleistä ruokaa.
On tännekin ilmestynyt uusavuttomia, jotka ei yhtä Kahvipirttiä saa ohitetuksi, vaan pakko on oikein raivostua sille, että jotkut pystyvät sovinnollisesti keskustelemaan muustakin, kuin "natsi, persu, rasisti, suvakki ja jotenkin se vakio; ota lääkeesi tyyliin.
Muistelen, että joskus aikojen alussa olikin kehoitus, että istu kahvipöytään ja keskustele. Kuka menisi vaikka naapuriin kahfeelle ja alkaisi heti ladella noita yllämainitsemiani asioita.
Onhan paljon ohjeita siihenkin, mitä täällä saa kirjoitella ja ennenkaikkea mitä ei saa, joten olen usein turhautunut kirjoitteluun, että ei minun touhuni ketään kiinnosta ja ainakaan vointini.
Hyvin voin, vaikka tuo nilkka ei ole vielläkään parantunut, joten ideaalisiteellä yritän tukea sitä. Onneksi pääsen liikkumaan hyvin ja autonikin sain kuntoon katsastettuna, mutte menihän siihen yli 500,-€ (laturi sökönä), joten en sillä viellä olisi mitään toista autoa saanut, en edes laadukasta polkupyörää, jolla en pystyisi edes ajamaan huimauksen vuoksi.
Olisihan tässä tuota possakkaa, esim. pyykit käydä tuolla pesutuvassa pesemässä ja mankeloimassa ja ne roskatkin täytyisi piakkoin jaotella tuonne auton takakonttiin ja käydä sellainen jakelukierros, mutta olkoon odottamassa. - Uskomatonta tuo jalkapallo ja että Suomellakin on siihen mahdollisuuksia, koska hieman olin pettyt, kun lapsenlapseni vaihtoi jääkiekon jalkapalloiluun, tosin vasta 13v.
En tiedä, olenko nyt liiankin utelias, koska tuo ynnämuu kertoi jostain evakkovaunuista ja kuitenkin olemme asuneet melkein samoilla seuduilla, joten tulitteko te jostain sieltä, joka jäi sinne rajan takse ja annettinko teille joku tila sieltä korvesta, josta oli se sama matka, kuin minullakn kouluun!
Olen jälkeenpäin kullut, että meillekin olisi tullut evakointi käsky, että kaikki tavarat oli pakattava ja valmistautuva evakkoon. Olisihan se ollut aikamoinen kokemus äidilleni, koska hänellä oli silloin jo kaksi tytärtä ja minä rääpäle, juuri syntynyt., - Koskas te lähdette sinne "kaukomatkoille", oliko peräti vasta Jouluksi? Palomahan tuolla jo suri ystäviensä matkoista, kuten minäkin entisen naapurin pojan ja perheensä kohtalosta siellä Sydneyssä.
Mieheni kävi siellä parikin kertaa näiden naapureiden (vanhempien) seurana mukamas kielitaitoisempana!?! - "Lasku lähetetään sinulle !!!’"
En usko, että suurta laskua tulee, koska nuo syömättömät lohenpalat ei ollut minun paskakikkareita suuremmat, joten maksan laskuni itse. Ole huoletta, sinulle ei laskua tule, kuten ei minullekkaan.
sini-sirkulle kirjoittamastani viestistä jäi alku pois, koska tuli taas tämä ilmoitus, että en ole reki....j.n.e. ja sitten kopsasin, mutta huolimattomasti.
Tähän halusin kommentoida;
"Mitäs tuo merkitsee, vaikkei kaikkea muistaiskaan, kutsuit kahviloita missä joskus käyn leivoskahviloiksi, ehkä se ei sinulle merkkaa muuta kuin sanaa,..😄 ei se minua haitannut, ilmoitin etten makeita niinkään suosi."
Kiellän ehdottomasti kirjoittaneeni tuollaista, joten sekoitat nyt varmasti minut tähän toiseen, joka arvostelee muutoinkin ruokiasi rikkaiden ruoaksi, jota ei köyhä pysty syömään, tai jotainsinnepäin.
Olenhan asunut suurimman osan elämästäni samoilla seuduilla kanssasi sen Sipoon jälkeen, siis Espoossa.
Nyt on talomme siellä autiona mieheni kuoleman jälkeen ja minulla ei ole rohkeutta mennä sinne, koska tulisi liikaa muistoja, vaikka tyttäreni käy siellä hieman tarkastuskäynneillään, että edes ikkunat on ehjänä, koska varkaista ei ole väiä, sillä voisivat tyhjentää koko kämpän, niin olisi sekin huoli pois! - Jotenkin tuo lohi on alkanut ällöttämään, joten viimeisen palankin heitin viemäriin, koska turha sitä oli viedä boijätteisiin moista palaa. Onneksi meidän lähikauppaan on tullut kiitettävästi silakkaa, muikkua, kuhaa ja taitaa olla särkeäkin säilykkeenä. Tänään oli pikku muikkuja, jotka vain kiehautin sipulin kera ja tietenkin suolaa, mutta ei pippuria.
Harmittavan ostoksen tein tänään, kun ostin Annas pipareita ja jotenkin käsitin vain, että ananas, mutta niissä olikin piparminttua! Hyi hiivatti, että piparminttu sopii kyllä suklaaseen, mutta ei Joulupipareihin.
Kyllä ne viellä oikeatkin piparit löytyvät, tai sitten paistan itse ja maistelen niitä sen homejuuston kanssa, josta toiset hehkuttavat.