- Väärä tekniikka sen kantoliinan kanssa yhdessä mahdollisesti eripituisten kantajien kanssa. Jos liina on väärin ja/tai sitä yrittää kantaa väärin, niin se vaikuttaa huomattavasti miten raskaalta arkku tuntuu.
- Totta. Kirkon tuollainen toiminta on ihan luonnollista ja luontevaa. Osallistuminen täysin vapaaehtoita kaikille niille, joita se oikeasti kiinnostaa. Enemmän tällaista ja vähemmän väkisin ja pakolla kouluissa ja muualla julkisen sektorin toiminnassa.
- Mikäpä siinä, jos tuntee kirkon vanhakantaiset opetukset, arvot ja moraalin omakseen ja haluaa tukea kirkon toimintaa.
Itse en usko kirkon oppeihin enkä kirkon arvoihin tai moraaliin joten en halua kuulua ko. yhteisöä enkä tukea sen toimintaa. Se hyvä mitä kirkon opetuksissa ja arvoissa on, on täysin uskonnosta riippumatonta, yleismaailmallista humanismia.
Olen sen verran tutustunut kirkon toimintaan, että kyse valinnassani ei ole ennakkoluuloista eikä yksittäisestä kokemuksesta. Muutamat kasteet ja hautajaiset ovat olleet hyvin järjstettyjä, kauniita tilaisuuksia, mutta ne olisivat olleet aivan yhtä kauniita ja merkityksellisiä ilman papin loitsintaakin, ainoastaan vähemmän vaivaannuttavia. - Kirkon virallinen kanta vastustaa tasa-arvoista avioliittolakia. Mitä yksittäiset papit ajattelevat ei auta, kun virallinen kanta on tuo.
Miksi kirkolla edes sananvaltaa siviililainsäädäntöön? Eroamisella on merkitystä, koska silloin kirkon näennäenenkin, jäsenmäärän tuoma, sananvalta vähenee. - "Vastaava uskonnottomuusideologia on aiheuttanut ja aiheuttaa jatkuvia ihmisoikeusrikoksia maailmalla."
Esimerkkejä? Missä vakaumusten tasa-arvoinen kohtelu ja uskonnonvapaus on aiheuttanut ihmisoikeusrikoksia, ja millaisia? - Kirkko maksaa teknisestä toteutuksesta, mikä ei ollut kommenttini pointti ollenkaan. Mitä tapahtuisi kirkon jäsenenmäärälle ja jäsenmaksuille, jos se lasku konkreettisesti pitäisi itse maksaa erikseen eikä se olisi valmiiksi ennakonpidätyksissä ja verotuksessa muiden erien mukana?
En tiedä muista, mutta en ole kateellinen kirkon rahoista tai muustakaan.
"Turha rutista jossain Suomi24-palstalla,.."
Niinpä. Sinullakin on noin kaksi mielipidettä tai kuvitelmaa, joita tunget täällä kaikkiin mahdollisiin keskusteluihin, mitäpä jos hengittäisit syvään ja etsisit jonkin muun harrastuksen välillä. - Miten va-liitto on valtion osa?
Miten se, että yhteiskunta, esim. kouluissa, ei suosi yhtä uskontoa muiden kustannuksella tekee asiasta yksiarvoista? Eikö se ole pikemminkin tasa-arvoista.
Onko jotenkin huono asia, että kaikki uskonnot ja uskomukset olisivat yhdenvertaisessa asemassa?
Miksi kouluissa muuten edes pitäisi järjestää uskonnollista ohjelmaa? Kuka määrittää mitä uskontoa kouluissa pitäisi harjoittaa?
Miten se, että jokainen saa harjoittaa omaa uskontoaan vapaa-ajallaan on uskonnottomuuteen pakottamista? - "Tämä olisi vakaumusten tasa-arvon mukainen ratkaisu. "
Muutettaisiinko siis samalla kirkon jäsenmaksujen periminen erilliselle laskulle niin, että kirkko itse hoitaisi jäsenmaksujen perimisen ja seurannan sekä maksun suuruuden perusteiden seurannan ihan itse ja omissa järjestelmissään? Ja poistettaisiin lainsäädännöstäkin kaikki kirkkoa suosivat pykälät? Noin aluksi. - Mikä aloittajaa pelottaa siinä, että kaikilla olisi vapaus uskoa tai olla uskomattta? Mikä siinä on kamalaa, että yhtä uskontoa ei enää pakkosyötettäisi julkisissa laitoksissa ja viranomaiset eivät enää suosisi yhtä uskontoa/uskonnollista yhteisöä?
Olisiko kamaa, että jokainen saisi harjoittaa ihan sitä omakseen kokemaansa uskontoa vapaa-ajallaan niin paljon tai vähän kuin haluaa?
Laittaisitko vaikkapa linkin aloitteisiin, joissa uskontoa/kirkkoa/pappeja/uskonnonharjoittamista/uskonnollisia symboleja yms halutaan kieltää Suomessa? - Epäsuorat tuet ne vasta kalliita onkin, ja järjestelmään sisäänrakennettuna hankalia purkaa. Kirkon suorat ja epäsuorat tuet on rakennettu monelle tasolle verotuksesta ja valtion hoitamista tehtävistä paikallisiin tukiin ja etuihin sekäkirkon järjestöjen saamiin tukiin. Pelkkä etujen ja tukien rahallisen arvon määrittely on vaikeaa.
Yhdistysten tuet kai päätetään vuosi kerrallaan, joten ne on nopeita muuttaa. Lisäksi nämä tuet on saatavilla yksiselitteisesti euroina. - Lompakossa kortti, jossa toivon uskonnottomia siviilihautajaisia kuoltuani
( http://www.siviilihautajaiset.fi/ohjeet ). Lisäksi olen ajatellut kirjata muutaman ohjeen/toivomuksen hautajaisten mahdollisesta sisällöstä, ehkä lähinnä muutama teksti jotka kuvaavat myös omia ajatuksiani kuolemasta ja elämän ihmelliisyydestä (Esim. Carl Sagania ja Richard Dawkinsia).
Muuten omaiset ja ystävät saavat järjestää juuri sellaista ohjelmaa ja menoja kuin itse haluavat ja mikä heille parhaalta tuntuu.
Ehkä pitäisi myös lisätä toivomus uskonnottomalle hautausmaalle hautaamisesta tai tuhkaamisesta.
Hautajaiset kuitenkin ovat ovat omaisia, ystäviä ja muita varten, minulle kuoltuani asialla ei ole merkitystä. Kuitenkin toivon, että mikään pappi tai muu taikauskon edutaja ei tule hautajaisiini pölisemään tyhjänpäiväisyyksiä, joihin en itse ole eläessäni uskonut. - Laura sai jo jumalallisen ilmoituksenkin siitä, minkä herran herra nostaa uudeksi pj:ksi. Ilmeisesti linjoilla oli kuitenkin ollut sen verran kohinaa, ettei Laura ollutkaan lopulta ihan varma mitä jumala sanoi, joten joutui vetämään lausuntojaan takaisin - ja lehdistö vielä lähti mukaan poistamaan näitä uutisistaan.
- "Kukahan täällä pakottaa ja mitä. "
Kirkko ja uskovaiset uskontoaan ja loitsujaan kaikille muillekin.
Biologian yo-koeheittosi Repe jo lyttäsikin, ei lisättävää.
Mitähäb tuo sinun "faktatieteesi" mahtaa olla? Pronssikautisten paimentolaistarinoiden tulkitsemista?
Kaksi tyhmää noin lyhyessä kirjoituksessa. Voisit laajentaa sanavarastoasi. - Lehdistön, etenkin naisten lehtien, pitäisi ottaa näyttävämmin esille jokakeväisissä ja kesäisissä hääjutuissaan muut kuin kirkkohäät. Kirkkohäät on vielä normi, jota työnnetään esille jokapaikassa kun häistä tehdään juttuja, joten siitä muodostuu se oletusasetus, josta häiden suunnittelussa lähdetään liikkeelle.
Enemmän vaihtoehtoisia vihkipaikkoja ja rituaaleja näkyviin, niin tilanne voi muuttua hyvinkin nopeasti. - Unohda nuo marttyyrifantasiat.
Kristittyjen ei tarvitse Suomessa pelätä yhtään mitään. Ainoa mikä muuttuu, on se että kristittyjenkin täytyy alkaa suvaita muidenkin arvoja, eikä niin että kaikkien muiden täytyy sopeutua pelkästään kristittyjen arvoihin. Kristityt saavat edelleen uskoa ihan niinkuin haluavat, mutta sitä omaa uskoa ja siitä johdettuja näkemyksiä ei enää ihan miten tahansa voi pakottaa muille. - Harmi että ateismi ei vielä yksinään tarkoita sitä, että henkilöllä olisi järkeviä mielipiteitä muistakin asioista. Joskus keskeisistä poliittisisista kysymyksistä samaan suuntaan ajatteleva tapakristitty (käytännössä ateisti siis, mutta ei ole perinteiden vuoksi pitää kirkkoa arvossa) on paljon pienempi paha äänestettäväksi kuin ateisti, joka politiikassa oman ajattelun kanssa ns väärällä laidalla.
En usko, että "Suomen Ateistinen puolue" tjsp saisi merkittävää menestystä ilman selkeää muutakin agendaa ja näkyviä ehdokkaita, koska uskonto ei vaan ole suurimmalle osalle kansasta merkittävä kysymys - ja menestyksen puute saisi muutamat kiihkouskovat tietysti riemuitsemaan että "kansa hylkäsi ateistit" tms tuubaa.
Ateisimi ei siis yksinään riitä poliittiseksi agendaksi, ellei vaalikaudelle profiloituisi keskeisiksi teemoiksi pelkästään vakaumukselliset asiat - ja näin ei koskaan käy, koska muitakin ongelmia poliitikoille riittää ratkottavaksi.
Olisi kuitenkin hyvä, että puolueet löytäisivät listoilleen rehellisesti ateisteiksi tunnustautuvia, tai ainakin kirkkoon kuulumattomia, koska kristillisiä lukuunottamatta uskonto ei ole minkään puolueen agendalla. Uskonto ja politiikka - tai ainakin uskonto ja lainsäädäntö - pitäisi erottaa kokonaan toisistaan. - Sitä täytyy myös arvostaa :)
Kirkko yrittää epätoivoisesti miellyttää vähän kaikkia, uskaltamatta ottaa voimakkaasti kantaa, Päivi sen sijaan on näyttänyt miten koservatiivikristitty Suomessa ajattelee.
Uskaltaisipa joku poliitikko vielä yhtä selkeästi olla eri mieltä kirkon kanssa ja olla nöyristelemättä kirkon takapajuisten ihmisoikeuskäsitysten ja muiden puupäisyyksien edessä. - Harvoin olen ollut Päivin kanssa samaa mieltä asioista, mutta sitä silti arvostan että Päivi on poliitikkona uskaltanut selkeästi sanoa kantansa asioihin eikä ole yrittänyt muotoilla kaikesta hajutonta ja mautonta ympäripyöreää höttöä ettei vain karkoittaisi äänestäjiä. Kaikki eivät voi olla liberaalejaperinnekeskustaoikeistolaissosiaalidemokraattejakaan.
- Suomessa esimerkiksi Pro-seremoniat tarjoaa ilmeisesti hyvän vaihtoehdon kirkolle monien seremonioiden järjestämiseen (nimenanto, häät, hautajaiset jne) sejä puhujapalveluita. Omakohtaisia kokemuksia ei ole, mutta posiviivisia kokemuksia olen kuullut.
http://www.pro-seremoniat.fi/
Hyviä vinkkejä ja vaihtoehtoja kirkkoon kuulumattomille löytyy kirjoistakin, en tosin tiedä miten suomeksi on saatavilla mitään. Itselle mielenkiintoinen ja hyödyllinenkin on ollut mm. Dale McGowanin (toim.) Parenting Beyond Belief
http://www.amazon.com/Parenting-Beyond-Belief-Raising-Religion/dp/0814474268
Tuossa kirjassa on taustastaan johtuen toki pientä Pohjois-Amerikka -painotusta, mutta vähän suodattamalla ja soveltamalla varsin pätevää tekstiä Euroopan tähänkin kolkkaan.
Pelkät perinteet ja rituaaliet eivät mielestäni riitä kirkkoon kuulumisen perusteeksi, jos itse laitokseen tai sen opetuksiin ei usko. Ei niistä suurta haittaakaan ole, jos niihin satuihin ja taikatemppuihin ei usko, mutta jäsenyys antaa kirkolle ansaitsemattoman suuren aseman ja painoarvon liian moneen asiaan kirkon ulkopuolellakin.
Ja esimerkiksi lasten kastaminen ihan vaan perinteen vuoksi sitoo nämä kuitenkin samalla pakolliseen uskonnonopetukseen ilman vaihtoehtoja koulussa jne jne. Pienellä vaivannäöllä nimenannosta saa vähintään ihan yhtä toimivan ja kauniin tilaisuuden kuin papin loitsimanakin, ilman vaivaannuttavasti mutistuja tunnustuksia yms joihin harva, jos kukaan, läsnäolijoista edes uskoo. - Kirkon ulkomaanapu toimii meidän kaikkien verovaroista maksetuilla euroilla - myös vaparien ja muiden kirkkoon kuulumattomien. Kirkollisverotuloista ei tuota toimintaa rahoiteta. Joten me kaikki osallistumme tuohonkin toimintaan ja hädän lieventämiseen (kirkko on vain ominut koko toiminnan oman organisaationsa nimiin).
Lisäksi itse ainakin lahjoitan satunnaisesti punaiselle ristille ja unicefin yms keräyksiin, tarkkaan en ole laskenut kun vaihtelee vähän vuosittain, mutta karkeasti arvioiden samaa luokkaa kuin kirkollisveroni olivat - ja nämä rahat menevät melko tehokkaasti toimivien järjestöjen kautta avustuskohteisiinsa eikä kirkon pöhöttyneen ja vanhakantaisen toiminnan ylläpitämiseen.
Mitä itse teet? Maksat kirkollisverosi ja kuvittelet auttavasi noita hädänalaisia, joista olet kovin huolissasi? Ota ensin selvää mihin kirkollisverorahat menevät, ja sitten mistä kua saa varat toimintaansa.