Mikko_Tku
Retkeilyä, valokuvausta, musiikkia harrastava mies.
Kuvassa näkyy delffiinejä. Ei alastonta naista, kuten
jotkut väittävät.
Liittynyt sitten
Muokkaa profiilia8 aloitusta · 1849 kommenttia
- Esim+Gentoon+asennusoppaassa+varoitetaan+tuosta+jos+tehdään+pieni+alle+8G+levy.++mkfs.ext4+-T+small+/dev/<device>+auttaa.+Kokeile+4G+tikulla+ja+pistä+sinne+paljon+tiedostoja.+df+-i+näyttää+itsellä,+että+parilla+levyllä+22%+käytössä.++Paljon+tiedostoja+on+100+000+-+200+000.++BTRFS+kokeilematta,+mutta+luulisin+sen+olevan+nopeampi
- "Järjestelmäosion alustin EXT4:ään, koska en oikein ole löytänyt perusteluja sille, miksi pitäisi käyttää oletuksena olevaa BTRFS:ää."
EXT4 pahin rajoitus on kai tiedostojen lukumäärä mitä ei voi kasvattaa jälkiteen. Raja voi tulla vastaan jos pienellä levyllä paljon tiedostoja. Normikäyttäjällä harvemmin paljon tiedostoja. BTRFS osaa paremmin käsitellä pieniä tiedostoja. Sisältö voidaan tallentaa hakemistorakenteenesen. tiedostoja voidaan pakata. Kopiosta tallennetaan vain yksi versio.
Huvikseen voi testata tikulla. 100 000 pientä tiedostoa. Kaunanko kestää fat, ext4, XFS tai BTRFS. fat tallentaa nimet listaan ja listan luku aloitetaan aina alusta. Fat siitä rajoittunut, että sen juuren voi tallentaa vain vähän tiedostoja. Fat häviää melkoisesti ja ihme kun vielä käytössä.
Esim Arch linux sisältää 69888 aur pakettia. BSD ports ja Gentoon portage sisältävät myös paljon pieniä tiedostoja jos joku väittää ettei tuollaiselle tiedostämäärälle ole käyttöä. - "Itse en ole onnistunut pitämään XFS ehjänä ja kunnossa lainkaan, joten käytän edelleen vain EXT4, joka siis myös sallii osion pienentämisen, erityisesti tapauksessa kun käytetään LVM."
Itsellä on ollut pitkään XFS TV-tallenteiden, musiikin ja valokuvien säilöntäpaikkana. Ikinä ei ongelmia. Levyn eheytyskin helppoa - toki yleensä tarpeetonta. XFS ollut pitkään vakaa ja varsinkin isojen tiedostojen käytössä nopeampi kuin EXT4 mistä etua TV-tallenteiden kanssa kun poistaa vaikka mainokset. Jokaiseen käyttötarkoitukseen löytyy sopiva tiedostojärjestelmä. Jos kääntelee paljon vaikka kerneletä ei xfs ehkä ole sopivin kun lähdekoodi pakkautuu kivasti ja tiedostojen koko pieni. - 'Ennen Windows kirjoitti aina yli Linuxin käynnistyslataajan.'... Tarkoitin, että Windows asennus kirjoitti aina yli mbr:n sisällön ja mahdollisesti muut asennetut käyttöjärjestelmät vaikka Linux ei sitten enää käynnistynyt. Linuxin käynnistylataaja kuten Windowssinkin on melko helppo asentaa uudestaan asennusmedialla. Linux voi olla vaikka missä, myös useammalla levyllä. Levyillä voi olla myös erilaiset tiedostojärjestelmät. lataaja tukee aika montaa tiedostojärjestelmää.
- Itsellä ollut XFS käytössä vuosia. Hyvä varsinkin suurille tiedostoille joita tulee kun kone tallentaa TV-ohjelmia. Pakkaamisesta ei hyotyä kun on jo pakattua kamaa. Sama valokuvissa. Etu myös kun XFS levyä ei tarkisteta automaattisesti. iso Ext4 levyn tarkistus kestää ja hyvä noita välillä tarkistella. Vaikka kerran kuussa.
Kernelin lähdepuu on melkoinen. Itsellä ihan ext4 levyllä ja käännän usein ram-levyllä jolloin käännös ei kovin kauaa kestä. Ainakin väliaikaistiedostot muistiin. gcc bootstrap ja moni muu isompi käännös inhottavia kun eivät mahdu enää itsellä keskusmuistiin. Siinä pakkaamisessa olisi ehkä hyötyä, mutta nopeuden kustannuksella. - "Korjaan sinua sen verran että MS-Dos 6.xx FAT16 rajoitti kiintolevyn kokoa 2 GB, ei siis 32MB. Tuo 32 MB rajoitus on paaaaaaljon vanhempien dossien rajoitus."
Sanoinkin, että DOS 3 kokoraja oli 32MB. Mikrosoftin osiointiohjelma oli muinon rikki. Vaikka tiedostojärjestelmä olisi sallinut siinä usein joku rajoitus. Windows XT muistaakseni 137GB kunnes service pack korjasi vian. Jos osioi isomman levyn, vaikka 200GB se sekosi. Sata levyn tuki piti pistää korpulta.
UEFI on korjannut monta rajoitusta. EFI osio helpottaa useamman käyttöjärjestelmän asentamisen. Ennen Windows kirjoitti aina yli Linuxin käynnistyslataajan. Gpt mahdollistaa myös useampia levyjä. mbr levyjen ongelma oli osioden loppuminen. 4 kpl primäärejä joista yksi käynnistyvä. Lisäksi laajennettu osio. Kun tuuppasi uuden levyn koneeseen kaikki nimet sekosi. Linuxin nimeämistapa fiksumpi.
Historiallisista syistä käytän vielä paljon XFS-tiedostojärjestelmää. Vakaa ja muutamissa asioissa fiksumpi kuin ext4. Otin käyttöön kun ext4 oli vielä epävakaa. Miinuksena, että osion koon pienentäminen hankalaa. - Jospa se Windows siirtyisi käyttämään oikeaa aikaa ei tätä ketjua olisi. Kellon ajassa pitämiseen on ntp tai openntp joka kevyempi. Teollisuuden prosessien takia kelloa ei siirretä heti oikeaan aikaan jos kellossa paljon virhettä. Jos aikapalvelin asennettu pysyy kello ajassa melko tarkasti. Aika voidaan ottaa useammalta palvelimelta ja ottaa huomioon myös verkon viiveet. Ihan atomikellon tarkkuuteen ei päästä. Näin kaikissa Unix järjestelmissä ollut aina. Windows toinen juttunsa. Eihän ekassa PC:ssä ollut edes kelloa.
- Tilaa myös vaikka haitakkeille jotka kaappaavat koneen. Järkevä poistaa vanhat kernelit ym datan. Kaikki ylimääräinen koodi lisää riskejä tietoturvan kannalta. Erillinen /boot jossa liitettynä myös EFI lisää tietoturvaa jos sitä ei liitetä juureen.
- EFi osio ei ole pakollinen. EFI osio kuitenkin nykyaikaa ja antaa tuen isommille levyille. MBR on kovin pieni ja se sisältää vain koodin mistä varsinainen lataaja löytyy. Vanha bios ei tue kovin isoa levyä ja lataajaa ei vättämättä pystytä lukemaan. gpt osioitu levy taas sisältää EFI osion ja ongelmia ei ole isojen levyjen kanssa. Pienen SSD levyn voi toki osioida MBR levyksi jos datat muilla levyillä. Oikeissa tietokoneissa joissa paljon levyjä on käytetty jo pitkään fiksumpia tapoja säilyttää dataa. Nyky PC:ssä joku teran levy ihan normi nykyään. Harrastajilla taas on monen teran levyjä joissa EFI jo pakollinen. Levyjen osioinnissa Windows on ollut pitkään huono. Vasta 64 bittinen Windows osasi isompia levyjä. Dos 3 osasi vain 32 megasen levyn. Linux on osannut käyttää levyjä fiksummin. Samoin moni muu systeemi. Windows ei välttämättä riitä kotikäyttäjälle vieläkään. kun se vaan ei osaa. Tämä ei ole valetta vaan ihan faktaa.
- Terminaalin komennot helpompi jakaa netissä kuin selosella graafisen käyttöliittymän klikkauksia. Käynnistyslevyt teen aina dd if=levy.iso of=/dev/sdb ja monia muitakin asioita kuten varmuuskopiot ja päivitykset. Komentorivi on kätevä ja ssh-yhteydellä se paras tapa tehdä ylläpitoa. Toki vaatii vähän kokemusta. Useimmille komennoille on myös graafinen liittymä joten voi valita kumpaa käyttää. Vikatilanteissa kun X ei käynnisty komentori pelastaa yleensä.
- Tapoja on monia ja helpoin on käyttää ihan työpöydän asetuksia. Asetuksista löytyy auttomaattinen käynnistys. Jopa yksinkertaisessa LXDE työpöydässä. Jos haluaa jotain käynnistymään alussa vaikka ssh:n, niin sille on oma työkalunsa systemd:ssä. .bashrc on myös kätevä paikka.
esim. talleta rivit tiedostoon ja anna suoritusoikeus
#!/bin/bash
# ~/.bashrc
fortune
asenna fortune ja lisää scriptisi .bashrc tiedostoon. Tuo toimii kun kirjaudut virtuaalikonsoliin. - Ylellä ja digitv:llä iso merkitys. TV- kortti ei toiminut millään Windows-systeemissä ja Linux & vdr olivat vakaa yhdistelmä. Kun kone tallensi TV-ohjelmia tai niitä katsottiin vain Linux-systeemissä Windows jäi. Linux oli niihin aikoihin paljon Windowsia edellä. Tuki isoille levyille, 64 bittisyys, tuki useammalle cpu:lle, parempi muistinhallinta, käyttäjä tilien oikeudet, palomuuri, tuki softaraidille, keskitetty paketinhallinta, ....
Windowsin dos historia painoi systeemiä pitkään. Vaatimus yhteensopivuudesta vanhoihin sovelluksiin. Toki Linux osasi myös ajaa 32 bittisiä sovelluksia. Flash oli pitkään ainoastaan 32 bittinen. Onneksi siitä päästään eroon. - Tietokoneessa on yleensä järjestelmä valmiiksi asennettu ja se on yleensä sopivin. Pelikonsolissa omansa ja kannettavassa yleensä valmistajan virittämä Windows. Ostettu järjestelmä ei välttämättä sisällä koneen vaatimia ajureita. Jokaisella systeemillä omat kannattajansa vähän kuin automerkeillä. Kaikki suoriutuu kuitenkin tehtävistään.
- laita xinput set-prop 09 286 0 työpöydän autotarttiin. On tosin käyttäjäkohtainen asetustus.
- Windows systeemin poistoon useampia tapoja. Harvemmin Windowsia enää tarvitaan vaikka joidenkin laitteiden päivitykseen kun navigaattorit ym. osaavat mennä jo nettiin.
Helpoin tapa on asentaa uudestaan kun uusi asennus kyseessä. Asennusohjelman antaa vain poistaa edelliset asennukset ja antaa tehdä uuden asennuksen koko levylle. /home kansion voi pistää omalle osiolleen. esim
/boot/efi 100 megaa vfat lataajalle.
/ eli juuri noin 20G ext4
swap noin ram muistin koko
/home loput levystä ext4
jos iso levy voi jättää osan osioimatta vaikka tulevia kokeiluja varten. - Areena itselläkin joskus tökkinyt. Jostain syystä Ääni alkoi pelaamaan kun ensin katsoi tubea pätkän ja sitten areenaa. Selaimia ja työpöytiä paljon. Tarkista nyt ensin mikserin ja pulsen asetukset. Areena on ostettu palvelu joltain IT-jätiltä. Areenan tekniikka ja rapinnat vaihtelevat turhan usein, mikä tehty vaikeuttamaan ohjelmien lataamista. Yle myös seuraa joten evästeet pitäisi sallia.
- kerneli paisunut vuosien mittaan paljon. Kernelin lähdepuu vie toista gigaa levytilaa. Tehokas kone kääntää kernelin noin 10 min ja tiedostojen lukumäärään vaikuttaa paljon asetukset. Jos tehdään make oldconfig (ensin kopioidaan vanhan kernelin asetukset) ja sitten make tiedostojen lkm on suunnilleen sama. Kernelist saa melko suppean kun jättää turhat ajurit pois ja kääntää tärkeimmät kernelin sisään. Itse ei kannata kääntää - paitsi harrastusmielessä.
- Vanha ketju... miksi herätetty henkiin. Ei tuossa sen kummempaa, että lataaja on asentunut väärin. Kerneli ei löydä Linuxin juurta ja käynnistys pysähtyy.
- Moni ohjelma osaa käyttää GPU:ta. Siinä niitä ytimiä vasta onkin. Parhaimmissa kai satoja ja joissain tuki ihan rautatasolla videon pakkaukseen. Nopeuttavat kummasti editointia.
Joistain ohjelmista on versioita joissa tukea useammille ytimelle parannettu. Monia algoritmejä ei saa helposti jaettua monelle ytimelle. - Photoshopin ja LR:n lisenssin muuttumisen jälkeen monet ovat vaihtaneet kuvankäsittelyohjelmaa. Fujilla kuvaajat suosivat Capture Onea. Siinä xtrans kennolla otetut kuvat kääntyy parhaiten. Linuxissa on hyvä tuki erilaisille kameroille. Mac on vielä ammattilaisten suosima alusta Photoshopille. Valokuvaaja tulee hyvin toimeen ilman Photoshoppia. Harvalla on aikaa tuntien kuvankäsittelyyn. Tekoälypohjaiset systeemit yleistyneet.
Kysymys on tyhmä. Vähän kuin inttäisi miksi xbox peli ei toimi pleikkarissa. Photoshopin käyttäjä ei moisia kysele vaan käyttää kuukausimaksullista ohjelmaa päivittäin todennäköisesti Eizon kunnon näytöllä valitsemallaan systeemillä. Hasselbladin omistajat käyttävät paljon kameran mukana tulevaa softaa. Parempi kuin LR. Tähtitieteilijä taas tarvitsee ison koneen kapasiteettia. Usein Linux tai vastaavaa. Satojen kuvien pinoaminen, kohinan poisto ym ei suju enää pikkukoneelta.