Mikko_Tku
Retkeilyä, valokuvausta, musiikkia harrastava mies.
Kuvassa näkyy delffiinejä. Ei alastonta naista, kuten
jotkut väittävät.
Liittynyt sitten
Muokkaa profiilia8 aloitusta · 1849 kommenttia
- cd+~/a+&&+for+file+in+*.mp3;+do+ffmpeg+-i+"$file"+`~/b/${file%.mp3`.aac;+done+
- mount -t davfs http://dl.muteam.ru/dl /mnt/liitospiste
sudo mkdir /mnt/liitospiste luo liitospisteen. Vaatii paketin davfs2.
ftp olisi helpompi. - Mitä xrandr tulostaa?
Itsellä Screen 0: minimum 8 x 8, current 3840 x 1200, maximum 16384 x 16384
Nykyisellä näytönohjaimella max koko siis 16384 x 16384
Muuta xrandr ohjelmalla näytön dpi arvoa jos se on väärä. Normaalisti X saa oikeat arvot näytöltä. Jos sulla vanha kone, ei sopiva piuha tai jotain muuta niin näyttö ei tunnistaudu oikein. - simppeli muunnos on find *.mp3 -exec ffmpeg -i {} {}.aac \;
- Itse olen suosinut kid3. Muitakin on. Musiikille joku järkevä puurakenne. Vaikka tyylilaji/esittäjä/levyt/albumi (vuosi)
Wikistä löytää paljon tekijänoikeustietoja. Säveltäjän ja sanoittajan löytäminen joskus hankalaa. Monet soittimet osaavat editoida tageja, mutta itse tykkään kid3 kun se ei muuta tiedoston aikaleimoja jos ei halua. Työtä tuo vaatii jos paljon levyjä. - Voi myös käyttää copypastea jolloin ei tarvitse edes kirjoittaa.
- Käytännöt vaihtelevat eri jakeluilla ja työpöydillä. adduser.conf (/etc kansiossa) sisältää oletukset. Oletus on työpöytäkäyttäjä. Yleensä järjestelmässä on työpöytä. Käyttäjiä voi lisäillä paikallisesti ja etänä hyvin monilla työkaluilla. Kun ei tiedä jakelua en ala niitä kaikkia selostamaan. adduser toimii hyvin vaikka ssh istunnossa. Käyttäjien lisääminen tehdään yleensä etänä. En minä ainakaan paikalle mene tuollaisen takia. tuubista löytyy helposti esimerkkejä graafisista työkaluista.
- Huvikseni Googletin X:n max resoa. Taitaa olla 32767 x 32767. Waylandilla käsittääkseni isompi. 8388607x8388607. Toki ohjelmat on erilaisia ja hieman riippuu kääntäjän optioista jotakin voi joutua kääntämään uudestaan.
- LXQT.tä en ole kokeillut. Aina voit muuttaa X:n dpi arvoa (xorg.conf sijaitsee /etc/X11/xorg.conf). TV:ssä itsellä taitaa olla 140 jotta näkee työpöydän sohvalta. Työpöytä tarjoaa yleensä jonkun säädön. Ikkunamanagereista openbox on hyvä ja keveä. X osaa lukea näytön resoluution ja asettaa sopivan resoluution mutta aina EDID ei toimi. xrandr ohjelmalla voit kokeilla sopivia arvoja. Toki X:n asetuksia voi tehdä myös käyttäjäkohtaisesti, mutta /etc/X11 alle tehdyt asetukset vaikuttavat kaikkiin käyttäjiin.
Vähän epäilen kysymystä trollaukseksi, koska rajat tulevat vastaan näytönohjaimen muistissa. X on jo pitkään tukenut useita näyttöjä ja isoja resoluutioita. Vaikka pistäisi seinän täyteen näyttöjä ja levittäisi kuvan niille. - Onko levyllä tai levyillä useampi efi osio? Ehkä helpompaa asentaa uudestaan kuin etsiä vikaa tai ruveta editoimaan grubia jos ei kokemusta. Pitääkö se Debian valita Grub menusta vai koneen bios asetuksista?
- lyhyesti komentorivillä sudo adduser kaverinnimi. Oletukset riittänee. Jos peruoikeudet ei riitä voi käyttäjän lisätä vaikka video (pelit voi vaatia), game. cat /etc/group listaa ryhmät ja groups listaa ne mihin kuuluu.
- VLC käsittääkseni melko oleellinen osa KDE työpöytää. Moni ohjelma käyttää sen kodekkeja. gstreamer toinen vaihtoehto. Kääntelin eilen uutta KDE:tä ja noi ääni ja videojutut usein hankalia. Firefox näyttää kyllä hyvin areenan.
- Toki löytyy. Kumpi parempi? Asentaa ssh jonkun muksun ohjeen mukaan tuubivideon mukaan vai järjestelmän virallisen ohjeen mukaan? ssh:n luulisi olen tuttu useimmille tietokonetta käyttäville. Tietoturva on tärkeä asia. Väärin asennettu palomuuri on huonompi kuin ei palomuuria ollenkaan. Sama pätee ssh ja moniin muihin palveluihin. Ei suosittele asentamaan tällä suomi24 sivustollakaan copypaste:lla käyttämään komentoja suoraan .
- Manjaro, Mint varmaan käyttökelpoisia jakeluita ja niissä voi käyttää Ubuntun tai Arch Linux laajoja ohjeita. Mutta miksi käyttää Minttiä jos pitää aina lueskella Ubuntun dokumentaatiota. Tein huvikseni haun muutamalle jakelulle miten vdr asennetaan. Ubuntulle löytyy ohjeet suomeksikin. Mint sisältää ohjelman ja haku antoi paljon ongelmia... ei asennusohjetta. Sama Manjarossa.
Asennetaanpa ssh. Mainio Mint sisältää sentään pienen ohjeen asentamisesta. Siinä on kyllä pikku vika.. Debian sisältää tietysti hyvän ohjeen. Samoin Ubuntu. ssh monelle tärkeä. Miten dataa siirretään ja koneita käytetään etänä turvallisesti. Monia palvelimia ylläpidetään ssh:lla. Joskus koneet kaukanakin ja vakaus tärkeä.
Tuki ja hyvä dokumentaatio oikeasti tärkeitä asioita. - Mintistä ei ole kokemusta. Ei ole järkeä kokeilla monia jakeluita. Itselle riittää yksi päivittäiseen käyttöön. Minttiä on myös monia versioita. Yksi joka perustuu Debianin paketteihin. Mint Debian Edition. Taisi olla joku rolling release versio myös. On taidettu lopettaa. Ubuntulla näen tulevaisuutta edessä. Mint varmaan hyvä työpöytäkäytössä, mutta paremmin löytyy tukea ja ohjeita Ubuntuun. Arch Linux wiki myös laaja ja sopinee hyvin myös Manjaron käyttäjille.
Kummasti vaan Debian tai vaikka Slackware vanhimpina jakeluina ovat vielä olemassa. Monia niiden variantteja on tullut ja mennyt. Enpä menisi systeemiä rakentamaan jakelun varaan joka saattaa kadota. - tune2fs ohjelmalla voi vaikuttaa kuinka usein levy tarkistetaan. Asetukset /etc/fstab tiedostossa vaikuttavat myös. ext2 käyttöön ei pitäisi olla perusteita. Sen voi muuttaa ext3 tai ex4 mikä olisi parempi. ext2 ja ext3 tarkistusajat paljon pidempiä. Isolla levyllä jopa tunteja mikä ei ole kiva odotusaika.
Muutos ex3 menee näin tune2fs -j /dev/sdXX
Muutos ext4 menee tune2fs -O dir_index,has_journal,uninit_bg /dev/sdXX
lopuksi tarkistus e2fsck -pf /dev/sdXX
ja muutos /etc/fstab tiedostoon - muuta ex2 ext3 tai ext4 sen mukaan kumman muutoksen teit.
Homma kannattaa tehdä live CD:llä tai tikulla.
/dev/sdXX on muutettava levy. Usein /dev/sda1
Ensiksi pitää poistaa levyliitos sudo umount /dev/sda1 - Alien muuttaa paketteja esim alien --to-deb /path/to/file.rpm. Tuo löytyy Debian pohjaisiin. Yleensä löytyy pakettivarastosta vastaava.
- En pidä pakettivalikoimaa turhan laajana. Joskus piti kääntää itse lähdekoodista kun paketteja ei löytynyt. Turhauttavaa ja hankalaa paketin asentamisen helppouteen verrattuna.
Javascript, Typescript, Coffeescript, PHP, Python, Haskell, Ruby, gcc versioita on paljon käytössä. Työkseen ohjelmia kehittävä voi asennella noita paketinhallinnan ulkopuolelta, mutta satunnaiseen käännökseen kelpaa yleensä hyvin systeemin tarjoama valmis paketti. Esim nvidian ajuri on hyvä kääntää sillä kääntäjälle millä kernelikin on käännetty. Ei sillä uusimmalla gcc 8. Gcc:n asentamiseen (bootstrap) menee helposti tunti tai pari. Toki tehokoneella kymmenissä minuuteissa. Harva tuota tarvitsee. Mutta saapa optimaalisen kääntäjän. Levytilaakin menee yli 4G. - Hyvä kommentti. MBR kehitetty aikana jolloin levyt olivat pieniä. 512 tavua vähän lataajalle ja osiotaululle. Joutaa jo historiaan. UEFI on kyllä monimutkainen, mutta parempaakaan korvaajaa ei ole. FAT tiedostojärjestelmä joutaisi myös pois käytöstä.
- Mitä virheitä siinä on korjattu? Jos siinä enemmän ei vapaata koodia niin se enempi lisenssikysymys.