Onnellisuus

Venyttelen nautinnollisesti, ei kiirettä mihinkään. Nautin.

Ehkä sitten olisin kun kuolisin. On vain niin paha olla.

Rohkeat miehet pitävät rohkeista naisista. Epärointi ja rakkauden peittäminen vihalla kertoo rohkeuden puutteesta. Se on harmillista, että et minuun luottanut. Sinä pelkäsit itseäsi kun olin läsnä. Se oli pahaa katsotta…

Se mitä sait minussa aikaan teki minusta onnellisen! Olet ihana ihminen ja olen ikuisesti sinulle kiitollinen! ❤️

Rakastua viimeinkin! Grrr 😻

Kuvittelen... Sinä mikrofonin äärellä... Doro – I'm In Love With You Lyrics Niskasuudelmia aamuusi...

Oikein onnelliseksi tulin silloin kun lähdettiin hänen ja erään ystäväni kanssa mökille... Simahdin koska väsy ja olut teki tehtävänsä mutta se mitä silmäni näkivät oli jotain tosi hienoa. Muistan iäti. Tosi mukavaa oli.

En ole 20 vuoteen elänyt ilman vihaa taustalla joka estää kunnolla tuntemasta mitään, haluaisin kysyä miltä semmoinen vapaus tuntuu kun leukaa ei purista viha?

Voiko ihanammin aamun enää alkaa? Omalta maalta, vapaana kuin taivaan lintu. 💛

Pitää sua hyvänä. ❤️

Muistuu kaikki ne ihanat sanat mieleen. ❤️

Pieniä vai suuria tekoja? Kertokaahan tuli tänään niin hyvä mieli kun lastenrattaat autoin bussiin ja äiti kiitti lämpimästi

Lähden viikoksi retkeilemään. 🪵🌲☀️

Odotan viestiäsi. Ihan sama mitä kirjoitat viestiin, kunhan kuulisin sinun aitoja mielipiteitäsi. Olen kipeä mahasta, eli pohjukasta. Ei siis seksiä. Mutta, saat laittoo minkälaisen viestin vain tykkeet, se olisi mielen…

ilman mitään pelkoja, paineita, olla vain. Olisiko se onnea.

Uskon kyllä, että vain idiootti olen.

En enää osaa rakastaa enkä enää muista miltä tuntuu jos joku rakastaa. Hyvää yötä!

Ja on mukava huomata se hetkeksi.

Olen pohtinut onnellisuutta jo pitkään ja viimein kasasin ajatuksiani kirjalliseen muotoon. Lukekaa onnellisuusteoriani, mikäli kiinnostaa. Otan palautteita vastaan mielelläni. Linkki - file:///C:/Users/henri/Downloads/…

persulainen perinteinen talo ja metsä, mies ja nainen kaikissa elämän mutkissa yhdessä aina ja joskus kärsien vakavia... onko uusissa sukupolvissa korpimökin kaipaajaa