Voiko lapsena/murrosiässä sairastettu lievä masennus aiheuttaa sellaisia pysyviä muutoksia ihmisen aivoihin, että vaikka masennuksesta parantuisi aikuisikään mennessä, niin vaikutukset olisivat kuitenkin pysyväluonteisia, kuten vaikka seksuaalinen haluttomuus aikuisiällä?
Nuorena sairastetun masennuksen vaikutukset myöhempään ikään?
miettiihän
6192
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 6
Vanhimmat
En olisi huolissani tuollaisesta, vaan iloinen siitä että masennus on takana päin.
No sen verran voin sanoa, että sitä masennusta voi joutua kantamaan mukanaan loppuelämän. Toivottavasti se ei ole sinun tapauksessasi herkästi uusiutuva tauti, kuten minulla.
En olisi huolissani siitä että jääkö masennuksesta joku seksuaalinen haluttomuus päälle vai ei, kunhan koko helvatin sairaus siirtyisi menneisyyteen. Itseni tuskin kannattaa tästä edes haaveilla, oman käden kautta tästä lähdetään kunhan vain hieman suunnittelen ensiksi. Elämä muka lahja, törkeintä paskaa mitä olen ikinä kuullut.
Olen ollut masentunut jo pitkään. Menin kerran kallionkiellekkeelle tarkoituksenani hypätä alas. Kaikki olisi ohi sekunneissa kun tajukin lähtisi melkein välittömästi maahan osumisen yhteydessä. Pelko esti.
Täytyy TODELLA vihata itseään ja maailmaa että menee tappamaan itsensä. Teko on niin luonnoton että sen tekeminen ei yksinkertaisesti onnistu.
Mitä masennuksen pysyviin jälkiin tulee, asioihin alkaa suhtautua vakavamielisemmin. Oma huumorintajuni on lähes kadonnut vaikken enää olekaan kovin pahasti masentunut. Masennus voi heikentää henkistä suorituskykyä myös sairauden jälkeen. Voi olla väsynyt olo ja ajatus ei kulje. Tämä on kuitenkin suurimmaksi osaksi ohimenevää. Ystävät voivat kaikota masennuksen vaikutuksesta ja sen jälkeen voi olla vaikea saada uusia.
Tähän vaikuttaa esim. se vakavampi suhtautuminen asioihin.
Tsemppiä kaikille masentuneille. Omasta kokemuksesta voin sanoa että masennus on kamala olotila. Mikään ei ole sen ihanampaa kuin parantuminen kyseisestä sairaudesta edes sen lievemmälle asteelle.
Jos kallionkielekkeeltä hyppäisit niin huonoimmassa tapauksessa halvaantuisit ja sinun elämää pidettäisi väkisin yllä koko loppuelämäsi ja makaisit jossain sairaalassa puhekyvyttömänä mutta täysissä tajuissasi ja muiden syötettävänä ja vaipatettavana. Näinkin on käynyt, en suosittele.
Lievä masennus ei ole edes kunnollista kliinistä masennusta.
Ihan turhaan olet huolissasi.